Siirry pääsisältöön

307.Demarit valitsi pinemmän riskin tien kestävyysvajeen umpeen kuromisessa

Kestävyysvaje on siis täytetty. Demarit pohti neljä tuntia puoluepuheenjohtajien tarjousta. Heidän mielessään varmaan kävi hallituksesta lähteminen, mutta sen seuraukset olivat liian arvaamattomia nykytilnteessa, koska sen lopputulos voi olla mikä tahansa. Mm. kotihoitotuen muutos ja opintojen lyhentäminen ovat pikkutekijöitä kestävyysvajeen täyttämisessä, mutta ovat herkkiä kohteita äänestäjille. Ne ovat tasaveron kaltaisia tasatuloja, jotka kirpaisevat eniten vähätuloisia, myös demariäänestäjiä. Ne ovat poliittisesti herkkiä kysymyksiä. Tässä ovat riskit kokoomuksella pienimmät. Kunta-ja soteuudistksen lopputulosta ei tiedä kukaan, vaikka hallituksen mielestä vaje hoidetaan juuri sillä. Kunta-ja sotereformeiden on siis onnisuttva. Niihin sisältyy suurin riskin demareiden kannalta. Riski on siinä, että terveys-, sosiaali- ja vanhuspalveluista tulee nykyistä kalliimpia kansalaisille ja vaikeasti saatavia. Tällöin väväraiset selviävät joko läheistensä avulla tai he syrjäytyvät lisää. Hyvätuloisille ei näin käy, koska tasaveron kaltanien vähennys ei näy heidän kukkaroissaan. Selviytyäkseen kunniallisesti palveluvelvoitteistaan kunnat nostavat kunnallisveroa, joka on tasavero ja eikä vero veromaksukyvin mukaan, jolloin taas köyhät jäävät häviäjän puolelle. Niinpä kokoomuksella ei ole kestävyyvajeen kuromisessa juuri riskejä. He käsittelivät paketin tunnissa. Demareilla on suuret riskit ja punnitsivat pakettia neljä tuntia. Toivottavasti se riitti. 30.8.2013

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *