Vaaditaanko yleisureilun  kehitämiseen kiinteistöjen omistuksia? Vaaditaanko siihen piirihallintoa, piirivaltuustoja ja sen alajaostoa? Vaaditaanko siihen päävalmentajia, valmentajan apulaista, piirivalmentajaa, lajivalmennuspäälliköitä, lajipäälliköitä? Vaaditaanko kiinteistöpäälliköitä, huoltopäällikköä, jne? Kaikille näille henkilöille maksetaan julkisesta kassasta omassa pienessä piirissa ohi kakkien liittosopimuksien ylittäviä palkkoja. Periaatteena on, että kaikki ovat osallisia ja kaikki saavat. Kaiken kukkuraksi yleisurheilun operatiiviseksi pomoksi valittiin entinen valmennuspäällikkö, siis yleisurheilun valmennustiedoilla johtaman  koko  maan  yleisurheiluorganisaatiota. Se on analogisen sen kanssa, jos sirun keksijä alkaisi johtaa johtamaan ydinvoimalaa Päättyneet yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Belgradissa osoittivat Suomen oleva edelleen ikävästi sanottuna rupusakkia muiden Pohjoismaiden rinnalla. Tämä saattoi havaita seuraamalla maamme joukkuee...

Myötätuntoisen valmentajan rooli näyttää seurailevan johtamisessa tapahtuneen profiilin muutosta vuorovaikutteiseen johtamiseen. Tätä mieltä oltiin Ylen aamutelevisio. Tällainen johtamisen sanotaan johtuvan työelämän muutoksesta, jossa auktoriteetilla ei pärjätä. Niin tai näin. Vuorovaikutteinen tai kuunteleva johtaminen on suureksi osaksi hölynpölyä. Minulle yhtenä päivänä kaupattiin minuuttijohtamista ja toisena jaettua johtamista. On luonnollista, että nuori toivoo taitoluistelun ohjaajansa olevan ystävällisesti käyttäytyvä ja mentaalisesti joustava treenari ja ammattitaitoinen. Tämä on totta, muttei Venäjällä, jossa ohjaaja on säälimätön piiskuri. Maa otti kolmoisvoiton viimeisimmässä Euroopan mestaruuskisassa. Tosi asia on ilman lähteitä, että johtamisesta puhutaan nykyään liian painottuneesti mukavan johtajan kielellä ja suuntaan. Johtajan tärkein tehtävä on ratkaista ristiriitoja ja ongelmia lähtökohtana yksikön menestyminen ja voitto. Nähdessään mitkä ristiriidat ja ong...

      Ei tarvita edes tilastojen kaivelua huomatakseen, ettei tällä tynkä kaudella kärkisijoituksia tullut ja kympin joukkoon pääseminen oli harvinaista.   Nuorten MM:t olivat Suomelle totaali tuhahdus, paras sija about 20. Helpointa on ryhtyä moittimaan hiihtäjiä, hehän ne pallipaikat tuovat.   Ruudusta seurattuna maamme hiihtäjät näyttävät hyviltä ihmisiltä, kunnon kansalaisilta.      Syyn täytyy olla systeemissä. Yksi huomion arvoinen piirre Suomen urheilujärjestelmissä on ollut jo pitkään se, että valmentajista tehdään johtajia. Tämä näkyy ylimmälle huipulle saakka tällä hetkelläkin. Moinen urapolku ei sovi kuin korkeintaan kelloseppämestarille, joka valvoo viiden kellosepän työtä aikoinaan saadulla mittavalla kokemuksellaan sadoista kokoon panemistaan kelloista. Hän ei kuitenkaan voi johtaa koko kellotehtaan työstä, koska siinä pitää hahmottaa kokonaisuus kilpailijoista rahoituksen kautta myyntiin saakka Poikkeuksia on, mutta kyse on silloin ...

     Kokonaisuudessaan urheilun tukeminen on naurettavaa. Mutta hymy hyytyy, kun huomaa valtion antavan vuosittain 150 000000 euron tuen urheilun järjestöjen koneistolle ja itse urheilijoille 9 miljoonaa euroa. Kati Lehtonen on tätä rahan kaatamista viemäriin tutkinut väitöskirjassaan ( https://yle.fi/urheilu/3-9838812 ).      Miksi valtion pitää tukea urheilua? Puolustaja sanoo, että siksi, koska taidettakin tuetaan. Tähän on todettava, ettei taidejärjestöjä tueta noin kamalalla summalla ja että Jean Sibeliuksella ja Alvar Aallolla on aivan omaa luokkaansa oleva merkitys Suomelle maailmanlaajuisesti kuin Paavo Nurmella ja jääkiekolla.      Ei kannata lähteä analysoimaan millaisia uudistuksia on tehty kokonaistasolla ja millaisia uusia organisaatioita on milloinkin ollut ja tulee olemaan. Se ei johda mihinkään, koska samat henkilöt vuosikymmeniä ovat olleet avainpaikoilla tuottamassa sellaisia urheiluhallinnollisia suoritteita ja fuusioyks...