Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella osaaminen merkityt tekstit.


2443. Lausumaton fundamentti, kukin pysyköön lestissään

     Kun koin olevani porukkaa, joka ymmärtää, mitä elämä on. Hetken tätä viisautta pohdittuani ajatuskoneeni herpaantui ja päätin alkaa olla taas tavallinen ihminen. Se ei ole helppoa.   Silti paljon vähemmälle on jäänyt henkilön ammattitaidon ja kyvykkyyden huomioon ottaminen laajemmassa ympäristössä. Työyhteisön pohjavirroissa voi madella lausumattomana fundamenttina, että kukin pysyköön lestissään. Tämän fundamentin pintaan nouseminen tukahdutetaan räikeimmissä tapauksissa henkilösuhteisiin perustuvilla ura nousuilla ja lisäpalkkioilla eikä osaamisella ja ammattitaidolla.      Aivan hyvääkin tarkoittavissa esimiesalainen keskusteluissa ei tule aina esille alaisen todellinen osaaminen, vaan vain se osaaminen, jota alaisella on mahdollisuus käyttää annetuissa tehtävissä ja toimenkuvissa. Alaisen täysimääräisten kykyjen hyväksikäytölle ei anneta mahdollisuuksia. Tätä ilmiötä voidaan kutsua osaamisen deflaatioksi. Eli toisessa ympäristössä sillä osa...

2202. Hallituksen säkeistä putoavat kaikki jyvät ennen myllylle pääsyä

     Tämä kertoo karusti sen, että Sipilän hallitukselta on yhteiskunnallinen aspekti hukassa. Se on sen takia haukassa, koska siitä ei haluta välittää. Tämä tulee esille sotepäätösten luikertelevuudessa, mikä huomaavat kaikki, muttei hallitus ei itse. Sotessa hätäpäissä tehtyjä linjauksia ei voi edes viisas harakka seurasta ilman tanssahtelua.      Kun naapurin Matti heittää onkensa yhteiseen mökkijärveemme, hänellä enemmän aspektia siihen, miten suuret hankkeet tulisi hoitaa, kuin hallituksella on käsitystä puuhistaan kansan parhaaksi soteasioissa. Hallitusansanedustaja noudattaa vain puolueen käskyjä ja niiden intressiryhmien etuja, joilta on saanut vaalitukea ehdolla, että ajat heidän etuja.      Siksipä kansanedustajalta vaaditaan sellaisten yhteiskunnallisten prosessien ja yhteiskunnassa tapahtuvien virtaisten tunnistamista, jota vaikuttavat tapahtumiin ja vietä kehitystä havaittuihin suuntiin. Tämä puolestaan edellyttää heiltä sellai...

2071. Sote perustuuu ict systeemiin, jota ei ole

     HS kirjoitti tänään nasevasti: tietojärjestelmä ratkaisee soten ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005191744.html ). Se on karu lause, mutta se sisältää vielä karumman todellisuuden, sillä järjestelmää ei ole vielä olemassa.     Tässä on mahdoton luetella kaikkia ominaisuuksia ja toimintoja, joita järjestelmän on täytettävä ja pystyttävä tekemään. Kalpea luettelo voidaan kuitenkin esittää.      Sen on pystyttävä käsiteelmään ja esittämään ajantasaiset potilastiedot oikeaan aikaan, oikeaan paikaan, oikeille henkilöille, oikeassa muodossa. Työvaihekustannuksia ja prosessien eri vaiheita sekä käyttöasteita on voitava seurata ja raportoida sekä tehdä kustannus- ja tarkkailulaskelmia. Tämä kaikki on tehtävä kokonaistasolla ja vuode tasolla.      Noin kymmenen kertaa laajuudeltaan pienempien ja vaatimustasoltaan helpommien järjestelmien kehittäminen on kestänyt valtiolla vuosikymmeniä, kuten kauppar...

1725. Posti ja nopeuden ja osaamisen ekonomia

     On turha kuvittelua Postin lakon pysymistä pragmaattisena paikallisena jyrsimisenä sopimuksen pääsemisessä. Finnair onnistui tässä viiden vuoden kamppailun jälkeen ollen nyt melko lupaavassa tuloskunnossa. Ajat nyt ovat toiset.      On selvää, että Postia yritetään käyttää keihäänkärkenä kilpailukyvyn ristiretkessä aloittamalla valtion yritysten työehtosopimusten mullistaminen, saavutettuja etuja karsitaan. Kiistämättä on niin, että Postin tapauksessa teknologian kehitys syö palvelukysyntää ja toisaalta luo sille mahdollisuuksia tehostaa palvelutuotantoaan.      Jälkiviisaasti Postin olisi pitänyt soveltaa laajalla katsonnalla nopeuden ja osaamisen ekonomiaa.   Se tarkoittaa kykyä reagoida nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja kykyä tuoda kilpailijoita nopeammin uusia tuotteita ja palveluja markkinoille.      Koska Postin asiakkaat olleesa yhä enemmän nopeusriippuvaisia palvelukyky edellyttää en...

1637. Polittinen johtaminen

       Sipilän hallitus aloitti työnsä hyvin tavoitehakuisesti toistaen toinen tosilleen luottamuksen merkitystä. Normaalissa yritysympäristössä ja työyhteisössä tällainen tuntuisi hieman lapselliselta. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tehostamiseksi ja sitoutumisen lisäämiseksi hallitus puursi pienen hetken ryhmätyötiloissa. Tämä oli kovin näennäisestä. Kannattaa kuitenkin huomata, että poliittinen johtaminen on kuitenkin erilaista kuin yritysjohtaminen. Poliittisen johtaminen juuret ovat lujasti kiinni äänestäjäkunnan vaatimuksissa ja heilahtelevissa, osin epärealistisissa toiveissa. Monimutkainen ja moniselitteinen kansa on yhtä aikaa arvaamaton ja pitkäjänteinen.   Se vaihtaa helposti mielipiteitään, mutta pysyy sinnikkäästi kiinni muutamassa keskeisissä vaatimuksessaan.   .   

1611. Halitusten suurhankkeiden johto

     Hallituksen 30 suurhankkeiden johtamisvastuun kallistumien jyrkästi kepun hyväksi on hämmentävää. Kaikki tärkeimmät hankkeet ovat keskutavetoisia. Joko Stubb ja Soini eivät osanneet pitää puoliaan tai heidän taustajoukoistaan ei kerta kaikkiaan löytynyt osaamista. Suuren ja vanhan kepun yksi vahvuus on osaamisen jakaantumien monille hartioille. Osaaminen on valtaa.

1457. Hän hymyili mennessään pankkiin

     Leipää ne ovat leivän murutkin, toteaa vanha pohjalainen sanonta. Mutta sävy muuttuu mediaa seuratessa. Kuulleessaan viimeisimmät uutiset irtisanomisista köyhyystutkija luuli olevansa niin syvässä unessa, että herätessään hänestä tuntui, ettei todellisuudesta ole mitään jäljellä.      Tämä synkkä uni kuitenkin todistaa, ettei ahneudella ole ylärajaa.   Danske Bank ja Nordea ovat tämän alan lipun kantajia. OP seuraa perässä irtisanomalla nyt 380 henkilöä.      Pankeille digitalisaatio luo mahdollisuuksia, alhaiset korot haasteita ja sääntely turvallisuutta eivät esteitä.        Pientä yrittäjää riepoo, kun laina tyssää ja samanaikaisesti hoetaan, että vain kannattava yritys lisää maan elinvoimaisuuta. Pienyrityksen ei tarvitse erityisen kannattava, kunhan se elättää perheen. Kolmen asunnon taloyhtiö lainan saannin ehdot ovat mahdottomia.      Näille irtisanoja pankeille voi sanoa, ...

498. Valtion tuloverot tulevat keskiluokalta

Jutta Urpilainen oli tänään HS:ssä huolissaan keskiluokan puolesta. On totta, että globaalinen työnjako ja automaatio kurittavat eritysesti keskiluokkaa. Ministeri Huovinen sanoi hätkähtäneensä Suomen terveyseroja. Professori Hiilamo on niistä myös huolissaan blogissaan 20.12. Keskiluokan hätään voidaan lisätä vielä koulujen eriarvoistuminen, mikä johtaa myös sen kurjistumiseen pidemmällä aika välillä. Mutta kuuluu keskiluokalle myös hyvää. Tuskin keskiluokan elinolot absoluuttisesti heikkenevät, suhteellisti kylläkin. Kunnat tarvitsevat vuosittain lähes kymmenen tuhatta uutta työntekijää eläköitymisen takia ja vanhushuolto lisää käsiä. Urpilainen kaipaili myös hallituksen teollisuuspolitiikkaa korvaamaan 150 tuhannen työpaikan katoamista, mikä on tapahtunut viiden viimeisen vuoden aikana teollisuudesta.   Tuskin valtio voi mitenkään merkittävästi vaikuttaa tällä politiikallaan työllisyyteen. Tietenkään ei saisi soimata pk-sektoria. Jokainen yritys on itsenäinen y...

491. Arktisen alueen vienti yskii

Eilen Ajankohtaisen kakkosen ohjelma antoi melko synkän kuvan Suomen projektiviennistä arktiselle alueelle. Pääministeri puhui alueen tärkeydestä maallemme. Siellä on tarjolla  70-240 miljardin euron verran investointeja, mutta suomalaiset eivät tarjoa osaamistaan, vaikka Rovaniemen Barentskeskus julkaisee joka kuukausi 20-sivuisen tarjouslistan vaadittavine standardeineen. Alueelle rakennetaan liikennekeskuksia, teitä, satamia, vesilaitoksia, öljy- ja kaasupumppaamoita ja terminaaleja. Barentskeskuksen johtaja Martti Hahlin  mukaan suomalaiset eivät osaa myydä, vaikka etuna on muiden muassa työntekijöiden ruotsin kielen perustaidot. Rovaniemeläisen Ahma-insinööritoimiston tj. lausui, ettei ole helppoa lähteä keskelle Jäämerta öjynporaamista konsultoimaan. Joku suuri asia on nyt kuitenkin pielessä. Viennille on kysyntää ja on Rovaniemen kauppakamari, Barentskeskus, Arktinen keskus, Lapin ELY-keskus, suomalaista työvoimaa ja osaamista sekä rahoittajana muiden muassa Euroopa...

481. Arviointia keskustan linjauksesta kuntapalvelujen turvaamiseksi

Sipilän malli Sipilän nimissä tehty viimeisin esitys löytyy osoitteesta: http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=143547d2-6b9f-4b3a-b84c-586e2bb1584a Se on tähän saakka selkein julkisuudessa esitetty malli, priimaa kuin insinöörityö. Keskusta (Sipilä) on asettanut uudistuksen aikajänteeksi vuodet 2014 – 2020, mikä on realistisempi kuin hallituksen 2017 ulottuva uudistus. Sipilä esittää, että   kotikunta- maakuntamallia, jossa maakunnat voisivat toimia sote-alueena johtajina ja järjestäjinä sekä kuntauudistuksen selkärankana. Maakuntia on nyt 18 pois lukien Ahvenanmaa. Ensi vaiheessa kunnilta siirtyvät maakuntiin perusterveydenhuolto, erikoisairaanhoito ja vaativa sosiaalitoimi. Maakuntiin nykyisten tehtävien lisäksi tulisi uutena toisen asteen koulutuksen järjestäminen. Toisessa vaiheessa kuntien normeja puretaan ja henkilöstön ammatillista joustoa lisätään, tehtäviä karsitaan ja viittäsataa tietojärjestelmää sovitetaan yhteen. Kotikunta-maakuntamalli otetaa...

410. Hallitus kuunteli Talvivaarasta yksityistä konsulttiyhtiötä

Illalla A-studiossa yksityisen konsulttiyhtiön johtaja Tuula Pohjola kertoi konsultoineensa hallitusta Talvivaaran kaivoksesta. Kreikan tukipaketti salattiin myös yksityisen lakitoimiston lausunnon perusteella, lain vastaisesti. Hyvä on kun tietoa hankitaan monipuolisesti, mutta herää kysymys, eikö tässä tilanteessa valtion oma VTT olisi ollut luontevampi jakamaan näkemyksiään A-studiossa Talvivaarasta. Pohjolan näkemys, että kaivoksen suurin puute on osaamisessa, kun siirrytään pilotoinnista tuotantoon, on jonkin verran outo ja teoreettinen. Kaivos on toiminut jo vuodesta 2008 lähtien. Suomessa se on pilotti, muttei sen toiminta bioliuottajana ei ole enää pilotti. Jos kaivostoiminta joudutaan lopettamaan, tarvitaan Talvivaaran osaamista, minkä Pohjolakin myönsi.

380. Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia 23.8.2013 lähtee pohjimmiltaan siitä, että maalla on tulevaisuudessa  monella arktisen alueen bisnesalueeella mahdollisuus saada tuotteitaan kaupaksi. Tätä ei ole sanottu suoraan muuta kuin jäänmurtajatekonogian tuotteissa. On puhuttu vain yhteistyöfoorumeista ja niihin osallistumisista. Srtategiassa tunnustetaan, ettei maa ole arktinen muuta kuin napapiirinsä pohjoispuolelta. Maantieteellinen tosiasia on, että Pohjoisen Jäämeren rantamaita ovat Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Norja ja Tanska (Grönlanti). Kukin näistä on korkean teknologian maa. Suomi siis joutuu kovaan sarjaan kilpailussa arkitisen alueen teknologiassa. Pitää olla konkreettisia tuoteita eikä koulutusta. Jälkimmäisella ei tehdä bisnestä. Arktisen alueen mahdollisuudet ovat kuitenkin niin valtavat,että Suomi on tehnyt viisaan valinnan pykiessään markkinoille osallistumalla monen suuntaisiin neuvottelumeknismeihin, joilla tämän alueen tulevaisuutta suunnitellaan ja rahoitusta järjestellään....

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *