Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

     Mikä jaossa on selvää, siihen ei kannatta puuttua. Se on uutta, että Niinistö pyrkii kohteliaasti hallituksen avuksi koronaepidemian hoidossa.      Pragmaatikon näkökulmasta, jos presidentillä olisi valtaa globaalitekijöistä alkunsa saaneisiin sisäisiin ongelmiin, hänellä pitäisi olla päätösvaltaa hallituksen vallassa oleviin näiden ongelmien ratkaisemiseen tarkoitettuihin resursseihin tai hänellä pitäisi olla hallussaan omat resurssinsa näihin taikka hän voisi suoraan määrätä hallitgusta toimimaan ongelman ratkaisemiseksi. Kun mitkään näistä vaihtoehdoista eivät tule kysymykseen, hänelle jää vain  arvojohtamisen keinot Tilanne on tietenkin eri, jos laissa toisin määrätään.

     Päivän HS:n mukaan Mariin twiittasi sunnuntaina: ”Kriisiaika ei ole se hetki, jolloin kyseenalaistetaan toimivaltaisten viranomaisten osaaminen ja kyky, tai uudistetaan johtamisen rakennetta ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006457439.html ). Tätä ennen presidentti oli ollut yhteydessä Mariniin ehdottaen koronan kriisin johtoryhmän perustamista. Kirjoitin aiheesta blogin 24.3.2020 ( http://huttunenpekka.blogspot.com/2020/03/2396-nyt-tarvitaan-koronan.html ) no 2396.      Uuden johtoelimen perustamineen kriisin ollessa täydessä käynnissä on suhtauduttava analyyttisesti, mutta nyt nopeasti. Hallitus nojautuu koronajohtamisessaan olemassa olevaan ministeriöjärjestelmään, mikä on vallan käytön normien mukaista ja kompetentti tapa hallitukselta toimia nyt. Vaikka itsekin pohdiskelin myöntöteiseen sävyyn sellaisen ryhmän perustamista hallituksen alaisuuteen, joka toisi hallituksen tietoon kaikki sellaiset julkisorganisaatiot ja yritykset ja niiden kombinaatiot, joita voitaisiin hyö

     Yllä todettu on vain yleispätevästä ilmaus eräissä maissa jylläävästä koronastrategiasta: Jos saavutamme nämä tulostavoitteet, niin tappioita saa tulla. Trumpin kielellä New Yorkia ei suljeta ja pääsiäisen jälkeen bisnes rullaa normaalina. Jostain syytä naapurimme Ruotsi on lähtenyt ruhtinas Trumpin linjalle. Päivän HS:n mielipidekirjoitus kehittelee uutta sovellusta uhrilinjasta.      Valtion yksi tehtävä on suojella ihmistä. Toki myös yritystoiminnalle on pyrittävä takaamaan kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Koronassa nämä arvot väistämättä joutuvat osin törmäyskurssille. Suomi on arvottanut ihmiset tärkeämmäksi kuin väliaikaisen taloudellisen taantuman. Maamme olisi voinut päättää toisinkin asettamalla taloudellisen vakauden muutaman sadan virukseen kuolleen edelle. Toiveikkuutta on myös nopeaan rajojen avaamiseen ja maamme toipumiseen ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006456317.html ). Tällaista positiiviuuttaa tarvitaan, kunhan sille löytyy perusteluksi riittävästi f

     Nuo mahtavat ideat, jotka pirskahtelevat aluksi siellä täällä johtavien virkamiesten päissä ja toiveikkaimpien kehittäjien mielikuvissa, ovat ict-ihmisten ajatusten huumetta. Kun idea on tarpeeksi jyllääntynyt suunnitteluhuoneiden ja kabinettien läpi, joku maineestaan piittaamaton jukertaa siitä muistion. Lopulta kehittämiskiihkeys laajenee kollektiiviseksi totuuden vaateeksi.      Vuoden kuluttua on jo perustettu esiselvitysryhmä ja kuin siivillä täydellinen hanke on käynnissä takomassa meltoraudasta kultakimpaleita. Hanke on niin arvokas ja runsasta hyötyä yhteiskunnalle tuova, että ohjausryhmän pitää komentaa johtoryhmä, joka hallitsee osahankkeita. Ulkopuolien konsultti on koko ajan selityksiä kaipaamatta pujotellut eri vaiheiden sokkeloissa. Lopulta voidaan laatia tarjouspyynnöt. Kun salaisesta tarjouspyynnöstä on käyty tarpeelliset salaiset keskustelut hankeen sisällä, kamreeri vielä tarkistaa paperit sen näköisenä, ettei hän tee mitään pelkästä huolimattomuudesta. Rajapin

     Koska korona on levinnyt ja kasvussa Uudellamaalla ja muuhun maahan virus ei ole juuri levinnyt, on järkevää heti Uudenmaata koskeviin toimenpiteisiin. Ennen kaikkea koronan tartuntojen huippu on saatava mahdollisimman matalaksi lyhyeksi tasaiseksi jaksoksi, jonka jälkeen tatutnojen määrän käyrä laskee kumpuilleen nollaan Tämä on mahdollista viruksen laannuttua Uudenmaalla vapautaa Uuudenmaan hoitokapasiteettta  muun Suomen käyttöön. Tähän hallitus pyrkiikin 19.4.2020 ulottuvalla Uudenmaan eristämisellä.      Oletetaan Uudenmaan huipun osuvan välille 10.4 - 19.4.2020 ja epidemian käytännössä olevan Uudellamaalla ohi 15.5.2020 eli tehohoitoa vaativa aika sijoittuisi 10.4.-15.5.2020 (35 vrk.) Oletetaan vielä, että tehohoitoa tarvitaan tänä aikana etelässä 1800 potilaalle.     Jos Uudellamaalla on M tehohoitopaikkaa ja yksi hoidettu potilas tarvitsee parantuakseen 20 vrk, niin 35 vrk:ssa pitää tehohoitaa 1800 potilasta, eli saadaan yhtälö M x 35/20 = 1800, josta ratkaisemalla M = 180

     Kuten näyttää, lähikontaktien määrällä on suuri merkitys tartunnan saannissa. Omaa pihareviiriä suuremmalla alueella väestötiheys ja väestön päivittäisen liikkumisen volyymi vaikuttavat tilastollisesti merkittävästi lähikontaktien määrään. Siis pinta-alan suuruus ja sen väestötiheys on tartuntojen määrässä ratkaisevaa. Eli jos pintaa on vähän, suurikaan väestön tiheys ei ole riski.     Uudenmaan pinta-ala on kuitenkin n. 10000 km2 väestötiheys on 170 asukasta/km2. Muun maan vastaavat luvut ovat n.360000 ja 10.  Uudenmaan saarrolle onkin hyvät tilastomatematemaattiset  perusteet, koska  nyt tartuntoja Uudellamaalla n.70 prosenttia koko maan tartunnoista.  On järkevää asettaa Uudenmaa jonkin asteiseen eristämiseen.

      Julkishallinto on puolen miljoonan osaavan ja asiantuntevan henkilön konserni, joka eräät osat pitää valjastaa erilaisin yhteistyökonseptein taisteluun koronaa vastaan. Konserniin kuuluu mm. Suomen osuus EU.sta, valtio, kuntajärjestelmä, Kela, Suomen pankki, Elyt, Avit, maakuntahallinnot, muut julkishallinnon alueyksiköt ja valtionapuyhdistykset sekä RAY. Ongelmana mutta myös suurena mahdollisuutena, on tunnistaa, mitkä konsernin osat ja millaisin yhteistyömallein näin saatu verkkokonserni saadaan paraiten organisoiduksi koronan nujertamiseksi.      Yhteiskunnan normaalitilassa julkisen vallan konsernin ohjaaminen tapahtuu kunkin konserniin kuuluvan yksikön oman lainsäädännön varassa, jolloin konsernin operatiivisesta johtamisesta vastaava elin puuttuu.      Toivottavasti hallituksella on nyt elin, joka perkaa julkisen konsernin läpi ja löytää sieltä parhaat elementit ja niiden yhdistelmät koronan torjuntaan. Tämä jo senkin takia, että koronataistelusta voi tulla jopa vuoden mit

     Tämä teksti on suurilla fonteilla HS:n kansisivun etupuolella. Siinä viitataan vallitsevaan tunnetilaan ja siinä elämisessä. ”Tunteet johtavat toimintaa”. Tähän voisi vastata joku kyynikko, että olen tunteellisen, mutten tiedä mikä tunne nyt on menossa.      Kaiken kaikkiaan mainos tuntuu oudolta pandemiatilanteessa. Se tuntuu yhtä absurdilta kuin erään rahoitusyhtiön lause finanssikriisissä: varallisuus on tahtokysymys. Mainoksien absurdius saa konkretiaa, jos menee pankkiin pyytämään lainaa takauksena pyytäjän kova tahto. Naurun hyrske voi olla samanaikainen ja samankaltainen kummallakin osapuolella tai toisella on haulikko olalla.      Ei ole mitään uutta, että mainostajat saattavat keksiä melkein mitä tahansa julkaistavaa joutumatta siitä vastuuseen. Eräät pillerien myyjät ovat vuoiskausia mainostaneet olympiavoittajien suulla, että tutkitusti pilleri vaikuttaa luustoon ja elämisen laatuun.      Valtioneuvoston ei pidä nyt tulevassa infossaan, missään nimessä ryhtyä mainost

     Vanhan brittisanonnan mukaan vaatimattomuus rumentaa sellaista, joka voisi loistaa. Nyt Mariinille kävi päinvastoin. Vaatimattomuus sai loistamaan. Hän esitteli loogisesti ja järkevin perustein, miksi hallitus toimii niin, kuin toimii. Ennen kaikkea oli merkille pantavaa hallituksen idea pyrkiä tekemään uusia ja korvaaviakin päätöksiä kulloisenkin hetken mahdollisimman parhaan tiedon perusteella ennakoiden tulevien tapahtumien kulkua. Tämä ei tarkoita päätösten jatkuvaa reivaamista ja uusien tekemistä, vaan kun tietoon perustuen hetki tulee, päätöksiä tehdään.      Tässä pätee kultainen sääntö, että on parempi tehdä päätösiä tietoja analusoimalla, niistä johdettuihin näkemyksiin perustuen, kuin suunnitella pitkäjänteisesti ja yksityiskohtaisesti väärin. Hallitus näytää menettelevän oikein edellistä noudattamalla.

     Nyt on syytä antaa kiitosta hallitukselle ja Leuka Virtaselle, vaikkei vielä voida kaikella varmuudella sanoa meneekö kaikki putkeen. Hallitus ojentaa kätensä yrityksille, työtekijöille, kunnille ja myös perheille. Noin 15 miljardin euron paketti ei ole rahan jakamista, vaan se kohdistetaan olemassa olevien menetelmien ja prosessien kautta apua kaipaaville. Tulevilla ratkaisuillaan hallitus mahdollistaa, että pankit, Finnvera, Suomen Pankki, Elyt, Kela, työttömyyskassat ja vakuutuslaitokset voivat määräaikaisten asetuksien turvin toimia nykyistä joustavammin finanssi- ja resurssitoimenpiteissään helpottamaan asiakkaan  asemaa tässä kriisissä. Tutkija sanoisi, että mainittujen instituutioiden responsiivisuus (asiakkaan tarpeiden mukainen) asiakkaita kohtaan tulee kasvamaan. Esimerkiksi irtisanominen helpottuu, mutta vastaavasti karenssia ei ole, pankkien vakavaraisuussääntöjä löysennetään ja Finnveran valtuuksia ja valtiontakauksia lisätään.      Responsiivisuus ei tarkoita, etteik

     Aloitetaan hiihtourheilun lähimenneisyyden eräillä havainnoilla. 1960- ja 1970-luvuilla Norja, Ruotsi ja Suomi sekä Neuvostoliitto olivat melko tasaväkisiä hiihtourheilussa. NL:ssä näillä vuosikymmenillä oli mm.   menestyshiihtäjät Pavel Koltsin, Aletina Koltsina, Galina Kulukova, Vladimir Smirnov, Fjodot Terentiev, jne sekä lukemattomia muita, hiihtäjiä   puhumattakaan Punakoneen jääkiekosta. Suomella, Ruotsilla ja Norjalla oli jonkin verran vähemmän lukumääräisesti, mutta kuitenkin muutoin saman kaliperin urheilijoita.      NL:n taso tyssäsi NL:n sortumiseen ja dopingiin. Norja pääsi 1970-luvun lopulla käsiksi merialueiltaan löydettyihin öljyvaroihin.   Bruttokansantuote alkoi nousta jyrkästi ollen nyt per capita kolme kertaa suurempi kuin Suomen ilman maan öljyrahastoa. Norjan talviurheilun menestys korreloikin lähes täysin ja yleisurheillussa hyvin vuosittaisen bkt:n kehitykseen.   Jos Norjan öljyrahasto otettaisiin huomioon vastaavuus oli lähes täydellinen. Pienet yksityiskoh

     AVI:ien suorittamassa koko maata kattavassa tarkastuksessa ilmeni huolestuttavavia piirteitä. Tämä paljasti AVI:ien vessa paperiin erikaistuneet virkamiesten kiertueella pitkin oman alueensa kuntia.   Samankaltaisia havaintoja ovat tehneet suurimpien kaupunkien tarkastajat sikäli, jos heitä laskettu ovesta sisään. Maallahan ihmiset ovat luottavaisempia ja päästävät tuntemattomiakin sisään.      Tässä on menossa samanaikaisesti kolme prosessia. Ensiksi pörssien romahdettua ammattisijoittajat ovat alkaneet sijoittamaan vessapaperiin, ja toiseksi piensijoittajat ovat seuranneet perässä varastoimalla mainittua paperia varastoihinsa ja liitereihinsä sekä valtaviin telttarakennelmiinsa. Tarkkoja summia ei voida vielä sanoa, koska ei vielä ole voimassa poikkeuslain sitä kohta, joka sallii vessapapein määrien yksityiskohtaiset tarkastukset.      Kolmanneksi Vuosaaren sataman redillä on suuri kiinalaislaiva täynnä koronavapaa leimalla varustettuja vessaperipaaleja valmiina jakoon. Suomen k

     Monet filosofit ovat pyrkineet määrittelemään elämän tarkoituksen. Aloitetaan tieteiden isästä Aristotelesistä. Hänen mukaansa elämän tarkoituksena on tulla hyväksi ihmiseksi. On aika yleistä. Filosofi Zygmund Bauman taas on sanonut, että moraali elämän mittainen huoli on, onko suorittanut tehtävänsä. Siis moraali ja eläminen liittyisivät kohtalokkaasti toisiinsa. Ilmeisesti hyvä ihminen pyrkii noudattamaan ihmiskunnan yhteisiä moraalisääntöjä, joita voisivat olla toisen kunnioittaminen ja siitä seuraavat käyttäytymisnormit.      Joka tapauksessa ihmisen oleminen ilmenee hänen nykyhetkensä ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Nämä ratkaisevat, millaisia me itse kukin olemme. Jotkut määrittelevät nykyhetken tulevaisuuden ja menneisyyden erotuksena. Siitä seuraisi, että jos tulevaisuutemme loppuu, nykyhetkemme olisi pelkää menneisyytemme eli kuolema. Näppärää. Ei taida olla tässä järkeilyssä perää. Parasta lienee käsittää, että nykyhetkemme ei ole algebraa vaan elämää, jota ajanvirta

   Eiliseen presidentin puheeseen on helppo yhtyä. Häntä mukaillen: ”Pitää huolehtia sairaista ja heikoista, terveet huolehtii myöhemmin taloudesta”. Hallitus on myös tähän asti toiminut hyvin ja kaikkien pitää antaa täysi tuki koronan torjunnalle ja tehdä oma osuutensa siinä.      Asiantuntijoiden lausunnoista, eilisestä pääministerin a-studion kommentista sekä aamuisesta HS:n pääkirjoituksesta ( https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006436993.html )   heijastelee alueellisen päätösvaltaisen viranomaiselimen puuttuminen. Nyt toimitaan kansalaisesta hallitukseen ja eduskuntaan ulottuvan sektorilainsäädännön varassa sen sijaan, ett meillä olisi toimivaltainen alueen kattava viranomainen. Aiemmin tällainen oli lääninhallitus, muttei enää valitettavasti ole. Tätä ongelmaa eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarkastelee väitöskirjassaan Hiljainen hälytys ( https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=32836 ) häiriötilanteiden ja kriisien hallintaa

     Yleensä luonnossa vallitsee symmetrisyyden periaate. Esimerkiksi ihmisen kehon vasen ja oikea puoli ovat suurin piirtein symmetrisesti toistensa peilikuvia tai kukan terälehdet muodostavat säännöllisen ympyräkuvion. Kalan suomuja kuvioineen voidaan pitää taideteoksina, samoin kuin lintujen höyhenien peitteitä. Epäorgaaniset aineet ovat myös usein tähtitieteellisen kauniin symmetrisiä kuten galaksien muodostamat kuviot. Ydinräjähdys on kammottavan symmetrinen.      Luonto jostain syytä suosii symmetrisyydessään kuusikulmiota. Jääkide on tästä hyvä esimerkki. Yhdysvaltojen Kalliovuorten kaakkoisosassa sijaitsevat kuusikulmaiset kalliotornit ovat nähtävyyksiä. Ehkä kaikkein ihmeellisin kuusikulmio on Marsiin navan kaasuvirtausten muodostama kuusikulmainen kuvio. Sen on kuvattu moneen kertaan Nasan avaruusaluksista.      Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että jostain syytä ihmissilmää viehättää viisikulmio enemmän kuin kuusikulmio. Tämä näkyy esimerkiksi erilaisissa tunnistusmerkeissä

     Kesä 1940 oli hyvin lämmin Euroopassa. Muutoin koko kesän ilmapiiri oli kuin Albert Camus kirjassa Rutto. Siinä koko kaupunki odotti pelokkaana, milloin surmaa iskee. Fasistisen Italian Duce oli hyökännyt 1935 Etiopiaan ja vallannut Abessinian. Espanjan fasisti Fraco oli päättämässä veristä sisällissotaa, joka oli saanut kansanvälisiä piirteitä Hitlerin ja Stalin aseistaessa sodan eri osa puolia. Hitlerin riehunta oli lähtökuopissaan Euroopan valloittamiseksi.      Englannin ja eteenkin Lontoon pommitukset olivat jo alkaneet. Himmler teki kuitenkin vakavan virheen Luftwaffenin siirtyessä pommittamaan Lontoota lentokenttien sijasta, jolloin Englannin lentokonepula helpottui brittien kyetessä suojaamaan lentokenttiä ja niillä varustautumassa olevia koneita. Brittien uudella Spitfire lentokoneilla oli suurempi suorituskyky kuin saksalasten Messerschmitt 109:llä. Tällä oli suuri merkitys brittien selviytymisessä Blitzsistä (Lontoon pommitus).      Hitler turhautuikin brittien yhä

     Ulkopuolinen ei voi pätevästi arvioida Katri Makkosen ammattitaitoa muuna kuin esiintymisestä tv-toimittajana (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006426544.html). Siinä hän  vaikuttaa erittäin asiansa osavalta. Hänen toimintansa presidentin viestintäpäällikkönä ja kabinetin jäsenenä 2013-2019 on kovan luokan suoritus. Suorituksen arvoa lisää presidentin käsiohjauksessa toimimisen erityinen haasteellisuus. Sen lisäksi, että Niinistö vaatii alaisiltaan suoritustehokkuutta ja pikaista valmuitta toteuttaa hänen toimeksiantonsa, pitää myös olla valmiutta ottaa tyynesti vastaan hänen lyhyet puhuttelunsa. Osalle virkamieskuntaa tämä aiheutti mielipahaa, mutta asioiden eteenpäin viemiseen tuli tarvittavaa vauhtia.

     Elisessä A-sudiossa keskusteltiin Suomen vankeinhoidosta. Vähän oudoksutti ylijohtajan toteamus, ettei hän usko vankilan pelotevaikutukseen. Ehkä tämä oli häneltä pitkän nousujohteisen uran vankeinhoidossa tehneen virkamiehen lievä kyynisyyden merkki.      Totta on, että vankiaines on muuttunut rajusti 90-luvun tilanteesta kansainvälisyyden ja huumeiden sekä rikollisliigojen runsastumisen takia. Pitkään vankeinhoidosta erossa olleen näkökulmasta pelotevaikutus ja vankien valmennus vapauteen ovat relevantteja keinoja vapauteen siirtymisessä. Kuntouttamistoiminta on vankilavirkamiesten päivittäisen työn mielekkyyden kannalta parempi vaihtoehto kuin selleissä istumisen vahtimista, vaikka siihen liittyy huume- ja muut häiriötekijät eikä sen vaikuttavuudesta ole varmaa tutkimustietoa.      On huomattava, että pitkät rangaistukset eivät vähennä uusintarikollisuutta. Päinvastoin henkilön joutuessa vankilaan hän 60-70 prosentin todennäköisyydellä joutuu sinne toisen kerran. Tästä eteenp

     Näin se vain on, että Lähi-idän kolmen suuren maan määräävät EU:n sisästä turvallisuutta ja yhtenäisyyttä. Kukin kamuista Putin, Erdogan ja Assad johtaa modernia demokratiamaata, jossa päätökset syntyvät nopeasti, tieto kulkee varmasti ja turvallisesti, kansalaiset puhuvat maastaan lyhyesti ja yhtenäisillä ilmaisuilla, liikkumista pääkadulla ei rajoiteta muutoin äänestyspäivinä, alle 13-vuotiaat miehet ja naiset on vapautettu asepalveluksesta, uskon vapautta ei ole rajoitettu päinvastoin kuin uskonnon vapautta, kuoleman rangaistukset ovat lyhyitä ja vankilaolot vastaavat Teksasin tasoa.      Nyt on käynyt ilmi, että suunnitelman mukaan Putin pommiskelee Assadin aluetta Louteis-Syyriassa, minkä seurauksena Assad lähettää lisää kansalaisia Idlibiin katselemaan sotaa aivan kuin taannoin Georgian presidentti Saakashvili Etelä-Ossetian sotaa. Bussivirta oli loputon. Suunnitelma on edennyt nyt siihen pisteeseen, että Putinin tuen seurauksena Erdogan päästää tuhansia pakolaisia Kreikan

     Yleensä Euroopan maiden johtajat ovat tasapaksua massaa puhumisessaan ja  vetovoimaisuudessaan. Aikoinaan Hitleriä pidetiin armottoman hyvänä puhujana, mistä vanhempani sekä  ovat myös saaneet osansa sekä  myös itse . Hänen puheissaan tämän päivän mittapuun mukaan painottui kuitenkin liiallinen raivoaminen ja kiihkoilu.      Kiistämättä Boris poika on oiva sanankäyttäjä, mutta jää jälkeen Churchillin sanakäytöstä. Espanjan Franco oli puhe-esitykseltään inisijä, mutta raakuudessaan Stalinin veroinen. Stalin taas oli ilmeetömän vakava sanelija, joka kykeni puhumaan samalla monotoonisella kaiulla äitinsä ja puoluetoverinsa murhasta.Meidän Mannerheim oli bättre folk- miehiä, jonka suomen kielen taito oli opittu salonkiparoneilta. Kekkonen puhui soopaa ja asiaa vain suomeksi.      Tämän päivän Euroopan johtajista erottu edukseen Erdogan. Hän entisenä huippu jalkapalloilijana omistaa suuri kapasiteettiset keuhkot, hyvän artikuloinnin, rytmityksen ja intonaation. Hän on tämän päivän Eu