Aluepolitiikka on loppuun käytetty ilmaisu. Parempi olisi puhua maaseutupolitiikasta. Viimeiset voimalliset henkäykset aluepolitiikka puhalsi keuhkoistaan silloin, kun Suomen mittava korkeakoulujärjestelmä puoliväkisin runnottiin koko maat kattavaksi. Jostain syystä eri alueilla sijaitsevien korkeakoulujen laatuarvointeihin ei ole panostettu. Herää kysymys, onko syynä pelko opetus- ja tutkimusahjojen eriytymien jyviin ja akanoihin.    Hankkeen moottorina toimi Johannes Virolainen. Toinen alan supersäveltäjä Mari Pekkarinen puhalsi pystiin Elyt ja Avit. Se ei ollut kovin järkevä uudistus muuta, kuin siinä mielessä, että työpaikkoja saatiin maakuntiin. Ontuville alueyksiköille ei ollut mielekästä järjestää niiden kipeästi tarvitsemaa tutkimustoimintaa, vaan se on ja tulee olemaan valtakunnallisilla tutkimuslaitoksilla kuten Teknologian tutkimuskeskuksella (VTT Oy), Luonnonvarankeskuksella (Luke) ja Metsäntutkimuslaitoksella. Nyt on jo viimein tunnustettu, että kolmion Helsinki –...

Elisessä A-studiossa STM sosiaali- ja terveydenhoidon osastopäällikkö Satu Koskela ja Uudenmaan alehallintoviraston (avi) ylilääkäri Laura Nikunen ottivat yhteen Petri Raivion johdolla korona rajoituksista. Keskustelu muistutti enemmän väittelyä kuin keskustelua. Mukavan lisän sille antoi Viirus-teatterin taiteellinen johtajna Juhani Sorjosen kommentti, ettei hän vastusta rajoituksia, mutta hullutta kylläkin. Kahden johtavan naisen yksipuolinen torailu paljasti asiaan kuulumattoman suuren totuuden repäisemällä esiripun pois. Sen takaa paljastui Pekkarisen kultaien patsas aluehallinto uudistus vuosituhannen alussa. Se oli höttöä jo syntyessään. Pekkarisen uudistuksen seurauksena ministeriöt tulivat kädettömiksi aluehallintovirastojen johtamisessa. Koskela vetosi moneen kertaan hänen STM:n ohjauskirjeisiin aville. Koskelan mukaan ohjauskirjeillä annetaan aluehallintovirastoille ohjeet lainmukaiseen toimintaan. Tähän on pakko todeta, että kyllä STM on suistunut epäluuloiseen ja tois...

Vuosituhannen alussa lääninhallituksien lakkauttamisesta alkanut aluehallinnon myllerrys jätti elyt ja avit epävakaaseen ja huonosti organisoituun tilaan. Tämä koskee etenkin niiden toimivaltaa suhteessa keskushallintoon (Kivelä). Alivaltiosihteeri Juna Kivelän esitti väitös kirjassaan ”Hiljainen hälystys”, että lääninhallituksien ja niiden poliisiosastojen lakkauttamisella, sisäministeriön sektoroitumisella, poliisihallituksen perustamisella ja ministeriön poliisiosaston heikentämisellä on viety eväitä keskusjohtoiseen kriisien hallintaan. Tähän voidaan vielä lisätä ajankohtainen näkökulma lääninlääkärien silloinen lakkauttaminen esikuntineen. Jos meillä nyt olisivat aiemmin toimineet sisäministeriön eri sektorit edustamassa eri ministeriöiden päätösvaltaa lääninhallituksiin, meillä olisi nyt poikkeustila-asioissa toimiva komentoketju hallituksesta kuntiin. Puoleisiin kuulumattomien oli kisallista katsella Vehviläisen patistamista hallitusta korona-asioiden sotkujen nopeaan selvit...

!990-luku oli Keskusalle aikaa hajauttaa päätösvalta alueille mm AVI:en ja ELY.en perustamisella. Ne sotkivat toimintaa vuosikymmenen, ja osin vieläkin.   Ne ovat itsenäisiä ja toimivaltaisia virastoja päättämään alueensa yksiköiden toimintaehdoista ja luvista periaatteella:   kun hakemus postiin kolahtaa,   lupa   luukkuun vilahtaa. Nyt virhepäätös näkyy erityisesti STM:n ja AVI:en kiistassa koronan rajoituspäätösten tekemisessä. Ei ole kuin muutama vuosi, kun ministeri Ville Niinistö oli ulalla, kun leväperäisen kaivosluvan korjaamisesta vastasivat asianomaiset AVI ja ELY välittämättä ministerin ohjeista mitään.   Yhteiskunnallisesti merkittävillä sektoreilla valtakunnallista päättäjää ja koordinoijaa kaivataan kipeästi pitämään homma kokonaisvaltaisesti käsissä Nykyisten hallinnon kehittäjien ja päättäjien pitäisi muistaa, mitä keskusvirstojen lakkauttamisella ja päätösvallan liiallisella hajauttamisella on saatu aikaan ja kuinka hyvin aikoinaan mainost...

   Eiliseen presidentin puheeseen on helppo yhtyä. Häntä mukaillen: ”Pitää huolehtia sairaista ja heikoista, terveet huolehtii myöhemmin taloudesta”. Hallitus on myös tähän asti toiminut hyvin ja kaikkien pitää antaa täysi tuki koronan torjunnalle ja tehdä oma osuutensa siinä.      Asiantuntijoiden lausunnoista, eilisestä pääministerin a-studion kommentista sekä aamuisesta HS:n pääkirjoituksesta ( https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006436993.html )   heijastelee alueellisen päätösvaltaisen viranomaiselimen puuttuminen. Nyt toimitaan kansalaisesta hallitukseen ja eduskuntaan ulottuvan sektorilainsäädännön varassa sen sijaan, ett meillä olisi toimivaltainen alueen kattava viranomainen. Aiemmin tällainen oli lääninhallitus, muttei enää valitettavasti ole. Tätä ongelmaa eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarkastelee väitöskirjassaan Hiljainen hälytys ( https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=32836 ) häiriötila...

     Joku viisas on sanonut, ettei tulevaisuutta kannata suunnitella, koska   tulevaisuus ei ole totta. Ota tuosta selvää.      Selvää kuitenkin on, että Suomeen on rakennettu ja ollaan rakentamassa enemmän tai vähemmän maakunnallisia jakoja seurailevia organisaatioita. On aluehallintovirastot, ely-keskukset ja maakuntien liitot. On olemassa vielä muitakin kuten käräjäoikeudet ja vankeinhoidon alueyksiköt.   Uutena joukkoon tulee sote-alueet ja niiden alaorganisaatiot.      Jos kehitys jatkuu vuosikymmeniä saman kaltaisena osittaisuudistusten kautta tapahtuvina suurhankkeina , lopputulos voi olla pirstaleinen, epätaloudellinen eikä välttämättä vastaa yhteiskunnan tarpeita      Joka tapauksessa alueellisten organisaatioiden tulevaisuuden hahmot pitää nähdä heijastuksina yhteiskunnallisesta kehityksestä ja tunnistaa, että alueorganisaatiotkaan eivät ole   milloinkaan parhaalla ...