Sivuston yllåpito on saanut nimettömän viestin, jonka mukaan Perussuomalaiset valmistelee meneillään olevassa puoluekokouksessaan vastausta RKP:n Henrikssonin vaatimaan katumukseen. Aluksi perussuomalaiset ovat kääntyneet Soinin puoleen saadakseen konsultointia, miten katumusta harjoitetaan. Tämä ei liity mitenkään Soinin uskonnollisuuteen, vaan siihen, miten Soini ilman katumusta ja edes mielipahaa tuntematta, säätiöi (kähvelisi) perussuomalaisille kuuluvat puoluetukirahat ”omiin” tarkoituksiin tosin säätiölain sallimissa puitteissa. Konsultointipyyntöön Soini oli vastannut niin röyhkeästi säätiökirjaa heilutellen, että Halla-aholla ja kumppaneilla veri tirahti päähän.   Halla-ahjonporukka päättikin laatia ohjekirjan etenkin Henrikssonille ja samalla koko RKP:lle, miten katumista politiikassa harjoitetaan oikein. Ohjekirjan ensimmäinen kohtaa käskee unohtamaan kaiket omat epäilyttävät puheet ja kirjotukset. Koska kirjoituksia on vaikeaa unohtaa, jos kilpaileva puolue on saan...

Orpon americano-striimi puhe ei uponnut kansaan. Se oli hyvin teknisesti toetuettu ja puhujan eleet hyvin harjoiteltu. Siinä kaapattiin hallituksen Natoesitys oman piikkiin. Ihme ja kumma Orpo esitti Ukrainan sodan aivan, kuin siitä heijastuisi vetovaimo kokoomukselle ja myös Suomelle. Se tiedetään jo ennen kokoomuksen puoluekokousta, että kansalaisemme ovat valmiit puolustamaan isänmaatamme ja auttamaan Ukrainaa.   On vaikeaa kuvitella, että koko puheen tekninen astelema ja ympärille ladattu sädekehä vetoaisi kokoomuksen rajamailla liikkuviin ihmisiin. Vanhan sanonnan mukaan taulu ei ole täydellisen, ellei ole siinä ole pientä säröä. Särö puutui.

Nyt puoluekokousten aikana kuulee poliittisen retoriikan kaikessa vivahteissaan. Ulkopuolisesta tuntuu niiden paatosta ja asialle omistautumista kuunnellessaan, että siinä on kyse joidenkin elämästä. Puheissa kulkee aina yksi ja sama psyykkisen vieraanvaraisuuden juonne. ”Tulkaa meidän joukkoihimme, ajamme etujamme, meitä on monta, me jaksamme pitää puolianne vaikeiden aikojen keskellä”. Sanoitus vaihtelee, mutta sisältä on sama. Olisi kiinnostavaa tietää, miten ja miksi ja millaisten vaiheiden kautta ihminen tulee tällaiseksi tietyn ryhmän tavoitteisiin yhtyvä ja ainakin sanallisesi ryhmän kaikkivoipaisuuttaa puolustava jäsen. Epäilijälle tulee mieleen, että näin sitoutuessaan ihmisestä tulee puolueisiin kuulumattomineen silmissä erikoinen ja kokouksissa yllättäviä kantoja laukova ihminen. Onko hän aito missään kokoustilanteessa? Kokemus avasi silmiä tällaisesta käyttäytymisestä. Se tapahtui, kun olin pääsihteerinä valtioneuvoston projektissa, jonka tehtävä oli kehittää valtioneuvosto...

Saarikko esittää puoluekokouksessa eritystalousalueiden perustamista, joissa tuettaisiin mm alueen elinkeinojen vahvistamista ja toteutettaisiin optiolainojen hyvitysmekanismia. Epäselväksi jäi, tulisiko tämä nykyisten aluepottisten tukien päälle vai korvaako se niitä. Joka tapauksessa se lisää valtion menoja. Vaarana on, että siitä tulee yksi erityistukialue lisää. Ottaen huomiaan, kuinka monimutkainen viidakko nykyinen alueiden tukijärjestelmä on, veronmaksajien pitää olla huolissaan julkisen vallan tukien jatkuvasta kasvamisesta kohdistuipa ne mihin yhteiskunnan lohkoon tahansa. Tässä ei saa unohtaa universaalia sääntöä, että isännättömät tuet ovat useimmiten pelkkiä menoeriä valtion budjetissa ilman sanottavaa aikaansaannosta. Tämä johtuu kahdesta syytä. Ensiksi tukien tavoitteet asetetaan poliittisin perustein, jolloin ne ovat koko yhteiskunnan kannalta vaikea käsittää koko yhteiskuntaa hyödyttäviksi, kylläkin jotain erityisryhmää. Tämä on välttämätöntä, koska kyse on verorahoista...

Elisessä A-studiossa Keskustan puheenjohtaja ehdokkaat ottivat reilusti ja nätisti mittaa toisistaan. Kuten juontaja totesi, linjaeroja ei juuri löytynyt, mutta sanoittamisessa ja esiintymisessä oli selvät erot. Kumpikin kertoi tottuneesti Suomen edusta ja siinä työpaikkojen ja työllisyyden tärkeyden sekä valtion velan aisoissa pitämisestä. Löytyi kuitenkin selvä ero. Kulmuni toisteli johdonmukaisesti yleistä tarinaa maan talouden kuntoon saattamisesta ja sitä kautta koko Suomen ja etenkin syrjäseutujen olojen parantamista. Olemuksesta välittyi, että hän oli jossain määrin etukäteen opetellut agendansa. Se ei tietenkään ole mikään pahe. Saarikko kertoi samat tiedot, mutta hän puhuessaan ajatusprosessillaan työsti koko ajan sanoittamistaan. Niinpä hänen viestinsä ei vaikuttanutkaan ulkoa opitulta, vaan juuri siihen tilanteen formuloidulta viestinnältä

     On turhaa leikkiä, että ministerin ja puolueen puheenjohtajan tehtäviä ei voi erottaa toisistaan. Jos näin olisi, ministeriön johtaminen menisi joron jäljille.  Kysymys sai alkunsa Tekir Oy:n laskutettua valtiolta noin 50000 euroa ministeri Kulmunin esiintymiskoulutuksesta. Asian tultua julkisuuteen Kulmuni sanoi maksavansa summan valtiolle takaisin. Valtiolta lainaamiensa rahojen takaisin maksu ei yleensä ole näin mutkatonta.  Tekir Oy:n puheenjohtaja Harri Saukkomaa toteaa tänään IS:ssa ( https://www.is.fi/politiikka/art-2000006530579.html ), että keskustan puheenjohtajan tehtäviä on vaikea erottaa ministerin roolista.      Jos keskustalla asia on näin, se on perin kummallista. Olisi melko omituista, kun ministeriön johtoryhmän kokouksissa muut jäsenet jäsenet eivät tiedä, onko puheenjohtajana ministeri vai puolueen puheenjohtaja. Tietysti viisaimmat jäsenet saattaisivat sitä kysyä. Sekin olisi nolo tilaisuus esittelijän mentyä ministerin...