Juha Sipilä puhui hiljattain vakavilla kasvoilla Kollajan altaan rakentamisen puolesta. V. Niinistön mielestä tällainen puhe asettaa meidät hölmölaisten asemaan.      Ilmeisesti Pohjolan Voimalla on edelleenkin suuri  intressi ja valmius rakentaa  Kollajan allas. Osa paikallisista kannattaa ja osa vastusta hanketta.   Loputkin Iijoen lohikannasta kuulemma tuhoutuisi ja samalla   matkailulle aiheutuisi verisiä tappioita.      Talvivaaran toiminta on konkurssissa. Väki uhkaa häipyä pyörittämästä malmikasojen jatkojalostamista. Koko Pohjois-Suomen kaivosboomi rakoilee. Työpaikkoja pitäisi luoda.      On kulkemista hölmöläisten metsässä, jos kuvitellaan Kollajan rakentamisen nopeaan työllistämiseen. Nykyisen koskien suojelulain voimassa ollessa ja hitaassa lupaprosessissa aikaa voi tärvääntyä 5-10 vuotta. Natura 2000 tarjoaa oman vastuksensa rakentamiselle.   ...

Ruotsalainen kaivosyhtiö Artic Gold lopetti toimintansa Pohjois-Norjassa Biedjovaggissa Koutakeinon kunnanvaltuuston kieltäessä 16.12.2013 sen toiminaan alueella. Yhtiö oli sijoittanut hankkeeseen seitsemän miljoonaa euroa. Yhtiön osake arvo romahti 68 prosenttia. Yhtiö on lähettänyt asiasta Norjan hallitukselle kirjeen, jossa se perää oikeuksiaan Norjan kaivospolitiikkaan vedoten. Politiikkapaperilla tuskin tässä on merkitystä, vaan siinä jo edetään juridisin perustein. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Ole Henrik Magga pitää kunnanvaltuuston päätöstä äärimmäisenä testinä siitä, miten paikalliset voivat vaikuttaa alueensa käyttöön. Magga   on ollut myös ajamassa alas 1900-luvulla chileläistä Rio Tinto Zinc yhtiötä. Ruotsissa   Arjeplogissa Stokken paliskunta luottaa neuvotteluvoimaan Brittiläisen kaivosyhtiön kanssa, jolla on lupa porata 3000 metriin huhtikuun mennessä. Paliskunnan puheenjohtaja mukaan heillä on mahdollisuus kieltää toiminta, mutta nyt vielä halutaan e...

Poropaliskuntain yhdistyksen edustaja Jukka Knuuti kertoi tv-uutisissa poroteurastuksien vähenevän noin 80000 poroon. Aiempina vuosina teurastuksia oli noin 120000. Syyksi vähenemiseen hän mainitsi petovahinkojen määrän kasvun. RKTL:n tutkijan Mauri Niemisen mukaan jäkälämaita ei ole enää riittävästi, jolloin joudutaan turvautumaan ostoruokintaan, mikä verottaa poromäärää. Taudit lisääntyvät ja porokanta heikkenee. Petovahingoissa menetetään muutama tuhat poroa vuodessa. Poromäärä on aika ajoin noussut alueen kiista kysymykseksi poronhoidon ja muun yhteiskunnan välillä sekä myös paliskuntain sisällä. Suurimmillaan   poromäärä on ollut 280000 ja teurasmäärä 175000 vuonna 1992. Tällöin jäkälämaiden kunto heikkeni rajusti, etenkin Keskilapissa.   Hallitus on päättänyt jo toukokuussa 2012, että seuraavalla kymmenen vuoden kaudella poromäärä saa olla korkeintaan 203700. Porotaloudella on juuri nyt hyvä imago ja tuotteet käyvät kaupaksi. Laatu on hyvä. Parin viikon ta...