Sanotaan, että katseet eivät tapa ja puheet vahingoita, mutta se on puppua. Loukkaavat teot otetaan joskus vastaan mieluimmin satuttavat sanat, koska niiden vaikutus voi upota siihen osaa aivoista, joka virittää säännöllisin väliajoin mielen muistamaan viestintuojan pahan kosketusta. Pahat teot ovat kertaluonteisia ja niillä on usein tunnistettava syynsä.   Ne rajoittuvat tiettyyn lukumäärään, jolloin niistä voidaan sopia tai uhrille tuo lievennystä monen julkituoma paheksunta taikka tuomioistuimen tuomio. Ne näkyvät. Tietenkin fyysistä kipua ja loukkaantumisia aiheuttavat teot ovat ankarasti paheksuttava ja oma   rangaistava kategoriansa. Sitä vastoin pahat sanat usein sanotaan monesti kahden kesken ilman läsnä olevien myötätunnon vaimennusta. Niin sanottu lihavuus on asia, jonka syytä ei ulkopuolinen ei voi tietää ja ei siis ole syytä arvostella. Se voi johtua mm sairastavuus-, mentaali- ja kulttuurisyistä sekä aineenvaihdunnasta, geneettisistä, biologisista ja fysiologisist...

      Ei sokeri tapa lasta äidin maidosta lähtien, jonka luonto jostain syystä on luonut makeaksi. Koodistoomme on siis jo syntymästä lähtien ladattu makean himoa varmistamaan vauvoille äidin rinnan maistumisen.      Mitä siteen tapahtuu? Niin kauan kun sokeri oli sen niukkuudesta johtuen herrain herkkua, daamit ja patruunat olivat vain lihavia. Silloin kuoltiin nurisematta kuka mihinkin, kun luoja parhaaksi katsoi. Yleisen demokratian kannalta oli ikävää, että kun sokerin vaaroja aletiin ymmärtää, haalari-ihmisten sokerin käyttöä aletiin paheksua, mutta huonoin tuloksin.      Sokeri on elintarviketeollisuudelle kultakimpale. Se tuo jäljittelemätöntä makua, rikastuttaa tuoksua sekä parantaa rakennetta ja säilyvyyttä. Keinoaineet eivät ole pystyneet päihittämään sokerin makua oikeastaan missään suhteessa. Ne joko maistuvat etuajassa tai jälkikäteen. Loppujen lopuksi ovat aina väärän makuisia.      Mik...

Miksi tarvitaan yhteisesti sovittuja pöytätapoja? Epäilijä saattaa tokaista että, miten niin yhteisesti sovittuja. "Minä olen veljeni kaa sopinut omat sääntömme. Niinpä sitten tädin 80-vuotisjuhlissa veljekset lähes ryntäävät ensimmäisinä seisovan pöydän jonoon. Ympärilleen vilkuilematta he mättävät lautasensa kukkura täyteen perunaa, kalaa, kanaa, katkarapuja, leikkeleitä, porsaan kylkeä, nahkiaisia ja kastikkeita. Mikä saavutus, mikä kukkura! Pojan kummisetä katsoi viereisestä pöydästä tumma puna nenän päässään kummipoikansa ruoan työntämistä pohjattomaan vatsaansa. Ei kai Helena poikaa nälässä pidä, hymähti setä partaansa. Itsensä, kutsujen ja isännän sekä muiden vieraiden viihtyvyyden takia kannattaa noudattaa vanhan rouvan yksinkertaisia pöytätapoja: ei täytetä koko lautasta, ensin kalat omalle lautaselleen ja sitten nauttimaan niistä valkoviinin kanssa. Jos otetaan kalaa lisää, vaihdetaan puhdas lautanen ja ottimet. Tämä sääntö pätee aina, kun otetaan lisää. Seu...

Sairauden määrittelly on enemmän kultturipoliitinen kysymys kuin terveyspoliittinen ongelma. Me länsimaiset ihmiset uskomme lääkkeisiin, mikä on useimmiten oikein. Mutta usein liikutaaan rajamailla, jossa joutuu miettiimmän, onko kyse sauraidesta vai normaali-ilmiöstä. Olen saanut pyytämättä lääkäriltä läääkettä tukan lähtemiseen. Olen kuitenkin melkein kalju  ja kaljumamksi tulen. Lihaskatoon eli sarkopeniaan on kohta tulossa lääke, vaikka kysye on pelkästä vanhemisen tuomasta vitsauksesta. Virtsaamisen suhkun kaaren pieneminen on mainosten mukaan paha sairaus. Erektiohäiriöihon olemassa oleva  lääke on rutiinia. Kohta masennus ei riitä, vaan kehitellään lääketä suruun. Lihavuus on siinä ja siinä, onko se sairaus vai elämäntapakysymys. Silmien kuivaminen on jo selvä sairaus, johon on omat tippansa. Lääketiede on sitä metkaa, että se itse keksii taudit ja niihoin lääkket. Se on  samankaltaista, jos  autonkorjaaja keksisi viat ja korjaisi ne asiakkaan laskuus.