EU:n ensimmäinessä korruption vastaisessa raportissa 6.2.2014 todetaan:   ”Suomessa korruption ongelmat löytyvät ns. rakenteellisesta korruptiosta, kuten keskinäiseen luottamukseen perustavista hyvä veliverkostoista” ( http://www.transparency.fi/sites/default/files/EU%20anti-corruption%20report%20030214.pdf ). Aihe nousi myös aivan konkreettisesti esille 23.2. tv 1:n pääuutisissa, jossa valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen kaipasi muutoksia rikoslakiin. Oikeusministeriö on valmistellut lakia 10 vuotta, mutta Maja Henriksonin mukaan lakitekniset syyt hidastavat muutoksen läpiviemistä. Nissinen vastasi Henriksonille, että tarvitaan vain kaksi napakkaa pykälää rikoslakiin: vaikutusvallan väärinkäytön   ja vaikutusvallan ostamisen kriminalisointi. Asiantuntijoiden mukaan Henriksonien perustelut viivästymisen syistä eivät pidä paikkanssa (mm professori Nuotio). Miksi kahta rikoslain pykälää ei saada laadittua?