Muutos on maaginen sana. Jos se loppuu, loppuu elämäkin. Organisaatioille sen puutuminen on yhtä kohtalokasta, muttei niin nopeaa. Niille muutoksen pitäisi merkitä edistystä. Kun muutos tapahtuu kriisin sanelemansa, lopputulos ei välttämättä ole hyvä, mutta joskus on näin parempi kuin häämöttävä katastrofi. Yhteiskunnalliset kriisit ja sodat aiheuttavat nopeitakin muutoksia valtion hallintoon. Näin kävi talvisodan jälkeen, kun puolustusvoimamme organisoitiin paremmin vastamaan idän suunnan aggressioita torumaan. Toinen suuri muutosreformi käynnistetiin1960-uvun lopulla Pekka Kuusen kirjan pohjalta ”60-luvun sosiaalipolitiikka”. Se havahdutti päättäjät huomamaan, kuinka huonolla tasolla oli sotien runtelema kansalaistemme sosiaalinen tilanne. Oli köyhyyttä, sotaleskiä, orpoja, vammautuneita ja traumatisoituneita ihmisiä. Se oli merkittävä käänne kohti nykyistä sosiaaliturvajärjestelmäämme, joka nyt on leikkauspaineiden alla kasvavien kustannusten takia. Sen sijaan minkäänlaista valtion ...

     Harkimo ja kumppanit kirjasivat politiikkaa pitkään vaivanneet tunnetut ongelmat. Kukaan ei vielä tarkkaan tiedä, mitä he tarjoavat lääkkeiksi keskittyneihin valtapooleihin osallistumisen lisäämiseksi ja uskaliaimpien toiveiden mukaan päätösvallan delegoimiseksi. Näitä pooleja esiintyy kaikissa puolueissa enemmän tai vähemmän yksinvaltaisesti johdettuina sekä agendan laatimisessa että itse päätöksenteossa.      Vaikka puolue olisi kuinka ,Eija-Riitta Korholan mukaan ( http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254283-hjalliksen-ilkea-ongelma ) ajan mittaan ylimielisyyden kasvun myötä puolue alkaa laistaa kentältä tulevia ääniä ja vaatimuksia.      Harkimon hankkeessa on olennaisesti uusia näkökohtia  Nuorsuomalaisten Risto E. J. Penttilän ja Tarkan 1980-luvun hankkeeseen verrattuna , koska silloin ei ollut sosiaalista mediaa eikä globalisaation uhkaa. Jo 1980 luvulla kuitenkin  havaittiin, että  millään iskuilla ei voi...

      Johtamisen konsultoinnissa kuulee usein kehuttavan esimiehen kriisijohtamiskykyä. Tämä on jossain märin ristiriitainen tilanne. Pätevä johtaja pyrkii johtamaan yksikköään niin, ettei se joudu kriiseihin, mutta toisaalta kokemuksen mukaa jokinen yksikkö joutuu jossain elinkaarenvaiheessaan kriisin. Päähuomio tietenkin pitäisi olla, ettei yksikkö joudu kriisiin. Palkkaaminen johtaja sen perusteella, että hän on hyvä kriisijohtaja, on liian korostunutta varautumista siihen, mitä ei pitäisi tapahtua.           Ristiriidat ovat kuitenkin välttämättömiä. Ehkä kaikkien osuvimmin tämän ilmaisi Bertolt Brecht sanomalla, että mikä on, ei pysy. Eli muutos on kehityksen edellytys. Jos muutos loppuu, loppu myös elämä.      Ristiriidan vaikeusaste vaihtelee. Se voi esiintyä lievänä harmina, pahimmillaan räjähdykseen johtavan törmäyksenä.      Työpaikalla tämä merkitsee jokaisella ...

Ehkä kaikkien aikojen tiivistys muutoksen puolesta on Bertoltilta. Brechtin tokaisu. – Mikä on, ei pysy. Muutos on siis välttämättömyys. Kaikki muutokset eivät tietenkään ole kehitystä. Ikävimmin tämän kokee vakavasta sairaudesta kärsivä henkilö, jonka tilanne vain pahenne päivä päivältä, toisaalta lohduttavasti se voi enteillä myös paranemista.  Teemaan ei ole hyödyllistä kytkeä maailman kaikkeutta, mutta sen verran täytyy mainita, että jos universumissa muutos loppuu, jäljelle ei jää kuin äänetön pimeys. Siitä ei voida sanoa, onko se edes ääretöntä, koska mitään ei ole. Jo pääsisi soten kanssa aamupalalle, se osaisi kertoa muutokselle muutamia yleispäteviä syitä. Ensiksi muutoksen pakottaa historia, lyhyt tai pitkä. Edellisestä hyvä esimerkki on Itävallassa 1900- vuosisadan vaiheessa syntynyt art nouveau taidesuuntaukseen kuulunut sessionismi. Se edustajat kerta kaikkiaan kyllästyivät keisarin ja valtion taidetalon sanelemaan ainoaan sallittuun koristeellisen konservatiiviseen ty...

Lukion tuntijakoa pohtinut työryhmä on jättämässä historian pois lukion pakollisista aineista. Tämä on vahinko. Nykyisessä innovaatioita korostavassa ilmapiirissä historia on todella arvossaan. Kuten tiedetään, pitää menestyäkseen pysyä   kehityksen aallon harjan etureunassa. Silloin on ote huipusta ja kiinni kiihtyvässä vauhdissa. Jos ei tunne historiaa, ei voi tunnistaa aallon harjaa, vaan joutuu tyytymään seisoviin vesiin. Aallot syntyvät historiasta. Arkielämässä ilman historian perustietoja on vaikea hahmottaa, miksi joku systeemi tai järjestelmä on kehittynyt niin, kuin on. Miksi auton moottorissa on yhä edelleen edestakaisin liikkuvat männät. Voi jäädä vastausta vaille hämmästyneenä seisomaan Kreetassa saksalaisen hautausmaan ääreen. On vaikeaa hahmottaa, miten   romanin juoni poukkoilee keisarillisen Venäjän aroilla. On vaikea ymmärtää, miksi Jerusalem on uskonnollisesti niin tärkeä kohde, kuin on. Historian on aina läsnä. Harvat muut aineet ovat niin inte...