Me ihmiset olemme erilaisia onneksi kaikissa ulkoisissa ja henkisissä piirteissämme. Tämä tuli taas osoitetuksi katsellessamme eduskunnan yhdeksän tuntista keskustelua 35 miljoonan aiotusta avustuksesta hallihankkeelle. Ehkä jotkut ovat huomanneet pääministerin hiotun habituksen. Asu oli moitteeton, hiukset jämptisti muotoillut, ja aistikaan ja ponnekkaan, hiotun kävelytiilin vahvistaessa olemuksen arvokkuuden edustuksellista ryhtiä. Tähän kenelläkään ei ole nokan koputtamista, vaikka käytöskonsulttien aikaansaannokset saatavat olla syy hiotun habituksen näyttäytymiseen. Toinen puoli asiasta on äänestäjäkunnan tai laajemmin ymmärrettynä politikkaa käsittelevien ohjelmien katsojat. Perisuomalainen ei katso hyvällä fiiniä pukeutumista ja hiottua käytöstä, sillä se alitajuisesti ärsyttää peräkylän Hiskiä asettaen hänet omasta mielestään tahattomasti ja tarpeettomasti toisen luokan kansalaisen asemaan. Tämä siksi, että vanhemmassa sukupolvessa jylläävät vielä herrojen kotkotusten hyvän...

    Akatemia professori Tuori pohdiskeli Ylen 17.7 verkkosivuilla, miksi media ja etenkin taloustieteilijät rinnastavat Kreikan yksityiseen velalliseen, joka on lainan antajan armoilla. Hänen perustelunsa tätä vastaan olivat EU-tason monet valtiota ja sen kansalisia suojaavat sopimukset.      Täten rinnastus yksityiseen velalliseen on omituista, etenkin kun näiden sopimusten noudattamisessa muissa kuin kreikkatapauksissa noudatetaan moraalioppia ja anteeksiantamista.      Eihän Kreikka-kysymystä raamattu kädessä ratkaista, mutta jos tapaukseen sovellettaisiin moraalisääntöjä, jonkun tason armahtaminen olisi paikallaan. Tapahtukoon se vaikka sen nimissä, että maa ei kykene milloinkaan maksaan velkojaan.

     Koulu ei ole rappiolla, mutta viitteet alamäkeen on saalkaneett. Hallitus aikoo leikata ties kuinka monennen kerran koulutuksesta ja opettajien arvostus ei näy palkkauksessa. Tämä ei kutenkaan ole pahinta.      Pahin rapautuminen tapahtuu kaikkien kavalimmalla tavalla: vähittäisillä vuosittaisilla pienillä heikonnuksilla, joista sinänsä yksikään ei ole kohtalokas, mutta kokonaisuus loittonee alkuperäisestä tarkoituksesta. Ruotsissa on näin juuri tapahtunut.      Ruotsissa käytiin peruskoulutaistelu 1960-luvulla taustalla 120 vuotiaan kansakoulun ja oppikoulun yhdistäminen. Yhtenäinen peruskoulu voitti. Aluksi tavoite oli, ettei lapsista tule natseja eikä stalinisteja. Myöhemmin idea muotoutui kestäväksi: koko ikäluokan tuli saada yhteiskunta luokkiin katsomatta yhtenäinen koulutus, jossa eri sosiaaliluokkien lapset kohtasivat ja jossa oppimisvaikeuksissa olevia tuettiin. Tällöin koulusta muodostui pienoismaailma, jossa eri luok...