Venäjän aikeita sen vallotuksissa ei voi arvioida ilman, että   tarkastellaan maan eksistentiaalisista olemusta, mikä on saanut aineksensa Iivana Julman aikakaudesta 1600-luvun vaiheista lähtien. Iivana pystyi lyömään mongoolialaisten piirityksen linnoittumalla Kazaniin. Hän ei pystynyt yrityksistään huolimatta laajentaa Venäjää Baltian suuntaan. Tämä tehtävä jäi Pietari Suurelle 1700-luvun lopulla. Joka tapauksessa Venäjällä ikiaikainen doktriini on ollut vallata maa-alueita etenkin lännessä niin paljon kuin resurssit ja otollisen tilanteet annattavat mahdollisuuksia. Sama doktriini vallistee edelleenkin. Kun Venäjän Ukrainan sota asetetaan tähän kontekstiin, on vaivatonta ymmärtää, mistä Venäjillä on kyse tästä sodasta. Se katsoo Ukrainan kuuluvan etupiiriinsä. Tähän sisältyy historian paradoksi, siellä Venäjä sai alkunsa noin vuoden 1000 vaiheella Kiova Rus:n laajenemista kohti Moskovaa eli syyllä voidaan sanoa, että Venäjä on lähtöisin Kiovan alueelta alueen sotajoukkojen val...