Ylen-aamu ohjelmassa yhtenä aiheena oli päätöksenteon ongelmat. Sen kuuluminen vanhaan seminaarikaman arkistoon ei tee siitä mitenkään mollattavaa, päinvastoin se on aina lähellä kyttäämässä jokaisen olkapään takana. Esimerkkinä käy hyvin ohjelaman vieraan psykologi Satu Pihlajan vertaus marketin jäätelöaltaan ympärillä pyörimiseen, millaisen kaloria posauksen vatsaansa täytteeksi sieltä tunkee. Ei millään pahalla, mutta päätöksen teko on mitä suuremmassa määrin tilanneriippuvainen. Kun sanoo sana sanan, se on päätös, mutta se on niin luonnollinen ja sisään rakennettu elementti kommunikoinnissa, ettei sitä voi erottaa puhumisen informaatiovirrasta erilleen. Jos sana on loukkaava tai ilmaisuvoimainen, se luonnollisesti erottui sanavirrasta herättämällä reaktioita, muttei sen takia, että se on päätös, vaan informaatiomerkityksensä takia. Koontzin ympyrässä suunnittelu, päätöksenteko, toimenpano ja valvonta on asetettu ympyrän neljäsosien nimiksi kuvaa päätöksen teon prosessiluonnetta. Tä...

     Tänään HS:ssa oli Sitran Mikko Kososen   juttu  ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005806851.html ) ”Viheliäiset ongelmat vaativat uusia ratkaisuja”, jossa hän käsitteli ministeriöiden toimialojen yli menevää budjetointia. Artikkeli oli hyvä ja asian ytimeen keskittyvä. Ns. poikki hallinnollisien suurten yhteiskunnallisien ongelmien tunnistamien, ratkaisemien ja budjetointi on tunnetusti suuri ongelma, koska ne eivät tietenkään välitä mitään ministeriöistä eikä niiden tehtävistä. Ne vain syntyvä, ovat ja kaipaavat ratkaisuja.       Yhtäältä valtion budjetti tehdään ministeriöiden toimialajakoa noudattaen. Tähän on vuosin mittaan yritetty saada Kososen esittämiä ratakisuja ohjelmaperusteisen budjetoinnin avulla. Siinä pyritään ratkaisemaan tietty ongelma välittämättä mitään hallinnosta. Nämä ratkaisupyrkimykset ovat aina kilpistyneet poliittisen päätöksentekotapaan, jossa kukin ministeri vastaa omasta tontistaan. Tästä on vaikeaa päästä er...

     Julkishallinnon, valtion ja kuntien, luonteeseen kuuluvat vakaus, luotettavuus, ennustettavuus ja pitkäjänteisyys sekä parhaan mahdollisen tiedon käyttö päätöksenteossa. Pyrkimys tehokkaaseen hallintoon yleisen hyvän tuottamisen lisäksi on myös yksi keskeinen tavoite.      OECD-maissa tämä on merkinnyt, että vältetään spontaania suunnittelua, ad-hoc -toimintaa ja impulsiivistä päätöksentekoa. Sama koskee myös intuitiivista päätöksentekoa. Se on varattu kokeneille päättäjille. Monipuoluemaissa on myös yleistä hallituskoalitioiden vaihtokauppaan perustuva päätöksenteko, sinulle-minulle- jako. Viimeksi mainittu on usein ristiriidassa tehokkuuspyrkimyksen kanssa.      Niinpä OECD-maat ovat omaksuneet menestyksekkään toiminnan varmistamiseksi luonnollisina ohjauskeinoina pitkän, keksipitkän sekä lyhyen aikavälin suunnittelun metodit ja vaikuttavuusarvioinnit. Toiset onnistuvat paremmin, toiset huonommin.      Eräät maat ovat...

     Verrattuna Sipilän prosessiin Kataisen neljän vuoden takaiset hallitustunnustelut edustivat neuvottomuutta, poukkoilua, vuotoja, juonitteluja ja ulosmarsseja ja pakkosopimista.      On sanottu, ettei silloin ollut muuta mahdollisuutta kuin sikspäkki ja siksi kävin kuin kävi. Mutta Sipilän tyylillä olisi saatu kokoomuksen, keskustan ja demarien enemmistöhallitus. Neuvottelijoiden vetäjällä oli taitovaje.      Merkittävä ero on jo alkuvaiheessa. Sipilä uhrasi paljon työtä ja aikaa alkuvalmisteluihin. Erityisesti tämä näkyi alkutunnustelun suuntaamisena sinne, missä oli odotettavissa, että perattavaa olisi eniten, eli perussuomalasiin.      Toisen suuri ero oli vaikeassa ja osin hahmottomassa olosuhteissa ja suunnittelutilanteessa järjestelmällisen toimisen mallin hallinta. Tämä näkyi erityisesti otteen joustavauudessa: ensi haarukoitiin mahdollisuuksia, iso strateginen ote ja sen jälkeen iteroitiin, askel askel...

     Johtoryhmän työ sisältää suunnittelua. Se ei kuitenkaan ole pääosiltaan suunnittelua, jolla asiat valmistellaan seuraaviin johtoryhmiin, sillä johtoryhmässä tapahtuva suunnittelu tähtää välittömään päätöksentekoon. Jos valmisteleva suunnittelu laiminlyödään, johtoryhmätyö on ajan hukkaa tai jopa johtaa tuhoisiin päätöksiin.      Esityslista on johtoryhmän moottori, sillä sen avulla asiat käytännössä tulevat johtoryhmään. Henkilö, joko vastaa asialistasta, on organisaatiossa strategisessa asemassa. Hänellä on suuri vastuu johtoryhmän työn käytännön pyörittämisestä. Hän valvoo de facto koko johtoryhmäinstituutiota.      Pöytäkirjat varmistavat päätösten dokumentoinnin ja päätösten seurannan. Ilman pöytäkirjoja johtoryhmän työ ontuu, sillä pöytäkirjat toimivat myös päätösten toteuttamisen, tiedottamisen ja tarkistamisen työkaluina.      Onnistuneen konsulttihankeen toteuttaminen, Pekka Huttunen, Talentum, 2003 ...