Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

!990-luku oli Keskusalle aikaa hajauttaa päätösvalta alueille mm AVI:en ja ELY.en perustamisella. Ne sotkivat toimintaa vuosikymmenen, ja osin vieläkin.   Ne ovat itsenäisiä ja toimivaltaisia virastoja päättämään alueensa yksiköiden toimintaehdoista ja luvista periaatteella:   kun hakemus postiin kolahtaa,   lupa   luukkuun vilahtaa. Nyt virhepäätös näkyy erityisesti STM:n ja AVI:en kiistassa koronan rajoituspäätösten tekemisessä. Ei ole kuin muutama vuosi, kun ministeri Ville Niinistö oli ulalla, kun leväperäisen kaivosluvan korjaamisesta vastasivat asianomaiset AVI ja ELY välittämättä ministerin ohjeista mitään.   Yhteiskunnallisesti merkittävillä sektoreilla valtakunnallista päättäjää ja koordinoijaa kaivataan kipeästi pitämään homma kokonaisvaltaisesti käsissä Nykyisten hallinnon kehittäjien ja päättäjien pitäisi muistaa, mitä keskusvirstojen lakkauttamisella ja päätösvallan liiallisella hajauttamisella on saatu aikaan ja kuinka hyvin aikoinaan mainostettu informaatio-ohjaus

Joidenkin uutislähteiden ja suunnittelijoiden työssä ei ole tarkoituskaan pilkahtaa minkäänlaista totuuden sävyä.   On vain   totuuden toivomuksien havinaa.   Ne saattavat olla kuvauksia elämästä, mikä voi olla totta tai se voisi tapahtua jollekin taikka se on sepitettyä valetta. Jos joku tempaisee vision, pitää olla tarkka, ettei joudu naurun alaiseksi, ellei esitä samalla keinoja, miten visio saavutetaan.   Skenaariossa ei olla niin tarkkoja, sillä pääasia on osoittaa karttakepillä fläppitaulun kuvatusta, mihin toivotaan joskus joutuvan yleisön töllistellessä välinpitämättömänä salin takanurkassa. Utopia on kuin skenaario, paitsi utopialla keinot, miten toimitaan. Utopia on, kuin ujon pojan keinot naimisiin pääsemisessä. Keinot ovat, mutta niitä ei rohjeta käyttää.     Toiminta-ajatus on siitä veikeä, ettei se toteutuakseen vaadi muuta kuin ajatustoimintaa.   Päämäärä on vieläkin veikeämpi. Se suorastan leikittelee käyttäjiensä kustannuksilla, jos konsultti sen saaliisi, sillä pääm

Eilisessä A-studiossa ja aamuisessa Jälkiviisaissa teemana oli hallituksen asettamat uupumiseen saakka laukkaavat koronan sulkutoimenpiteet. Asia on vakava, eikä sillä kannata vitsailla. Kummassakin istunnossa ihmeteltiin koronan vaarallisuudentilaa kuvaavien termien käyttöä. Ne istuntolaisten mielestä ovat heillekin itselleenkin kysymysmerkkejä puhumattakaan tavallista kansalaisesta. Kannattaa huomata, että koronan vaarallisuuden eri tasot ovat tarkoitettu käytettäviksi viranomaisten kommunikoinnissa lähinnä komentomerkkeinä viestinnän täsmällisyyden ja nasevuuden parantamiseksi. Kummankin keskustelufoorumin yhteinen huoli oli sulkurajoitteiden tai sulkemispäätösten tekemisen monimutkaisuus ja byrokraattisuus. Ihmeteltiin esimerkiksi, miksi maahan tulijoiden testaus tai testitodistuksen vaatiminen on niin hankalaa. Tämän kaltaiset kysymykset ovat aivan paikallaan. Kaiken tämän takaa katsoo muiden joukossa yksi pois pyyhkäisty hahmo, instituutio, josta monet mm Juhani Kivelä on

Jos vakuutusyhtiöön soittaa , kuuluu reippaasti : ”Heippa meillä on meno päällä, soitathan uudestaan.” ”Heippa meillä on meno päällä, soitathan uudestaan.”   Lopuksi tulee kommentti, että huomasithan, että meillä voi asioida sähköisesti. Sitten vaan kirjautumaan   pankkitunnuksilla,   jos sellaiset vain ovat.   Jos ovat, kysymysralli jatkuu rastiruutuun periaatteella: kuka olet, misä asut, missä tapahtui, mitä, miten, oletko liikuntarajoitteinen, todistajat, olitko humalassa, korvaako joku muu taho,   selosta tapahtuma, lisää kuva, jne. Jos joku kohta jää täyttämättä, hakemukseen tulee bumerangi, eli asia ei mene eteenpäin koneella, koska joku aiempi kohta on virheellisesti täytetty. Valokuvan puutteessa vanhus menee kuvaamaan vahinkoa.   Utopiaa, millä kuvaa, no kännykällä, jos on ja osaamista, tai hankkii jonkin, joka osaa. Kuva tulee sähköpostissa, jos sellainen on, muutoin kuvaa ei tule. Jos on s-posti niin, miten saada se hakemuksen liitteeksi?   Vanhus yrittää metkuilla, mite

Usea kannattaa ehdottomasti sitä, että THL:llä on kromatut verisuonet sanomaan sen, mikä asiantuntija tieto pitää tuoda   julkisuuteen ja   mitkä ovat pahimpia koronan levittäjiä. Tässä tapauksessa sravintolat myöhäisine alkoholi tarjoiluineen ovat syntisimpiä koronalinkoja. Aiemmin on kerta toisensa jälkeen tutkimusyksikköjä moitittu olemattomasta tarttumisesta keskusteluun tietoineen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisesta. Joskus tiede- ja tutkimussektorit ovat saaneet kuunnella korvat punaisina moitteita passiivisuudestaan käyttää sanan ja tekstin säilää tulevista uhista ja niiden torjumisesta. Toki nyt on hiukan eri konstruktio THL:n joutuessa suoraan STM:n johdettavaksi koronasta selviämiseksi. Tähän voidaan lisätä moitteet 1990-luvun hallinnon uudistajalle. Silloinen hallitus lakkautti 1980-luvun lopulla lääkintöhallituksen. Tämän seurauksena meillä ei enää vuosi kymmeniin ole ollut riippumatonta ja toimivaltaista keskusvirastoa hoitamaan pandemia-asioita. Tästä syyst

Moni on ihmetellyt, miksi ajankohtaisissa poliittisissa keskusteluissa aina takerrutaan keskustelemaan, miten asiat ovat edenneet tähän pisteeseen. Pienessä mittakaavassa tämä saattaa olla paikallaan jatkokäsittelyn perustan lujittumiseksi. Usein sanotaan, että menneistä opitaan. Politiikkapiireissä se on puppua. Siellä oppinimen tarkoittaa lyömäaseen löytämistä vastustajan hiostamiseksi tai peräti lyömiseksi. Politiikassa tämä on keinoarsenaalin paras ase. Yleensä iskijä aloittaa, että kun te olitte hallituksessa, te nimenomaan vähensitte…., mutta me… Tähän sopii hyvin vanhan kansan sanonta: joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään. Raaka tuomio. Tieteessä ja tutkimuksessa vanhojen muistelu on aivan eri roolissa. Se on dokumenttien hyväksikäyttöä, miten kohdetta on aiemmin tutkittu ja mihin päädytty. Perhepiirin riitelyssä vanhojen muistelu on syytösten voiteluainetta, joka lisää sanojen liukua. Oikeastaan perheriitely supistuisi minimiin, jos vanhoja asioita ei tuotaisi tais

Oikeusministeriön vaalipäällikkö kummastutti kaksi eri kertaa eilisessä HS:ssä lausunnossaan vaalien lykkäämisestä sanomalla, ettei hän ole mikään ennustaja. Tällainen lausunto ministeriöltä julkisuuteen luo tumman varjon ministeriön muun henkilöstön päälle puhumattakaan siitä, että vaalipäällikköä olisi pyydetty ennustamaan. Faktat vapauttavat vaalipäällikön ennustajan roolista ennakoijaan, sillä ne kertovat, että COVID-19:n muutaman viikon kumulatiivinen ilmaantuvuus on   ripeässä kasvussa, pk-seudulla rajussa. Vaalien myöhentämisessä pitää noudattaa varovaisuusperiaatetta. Tämä tarkoittaa, että tilastollisin ja todennäköisyyslaskennan keinoin analysoidaan ensiksi , millaiset myöhentämisen vahingot ovat, jos korona on jo laantunut vaalipäiviksi, ja toiseksi, mitä etuja saadaan myöhentämisestä, jos korona ei ole laantunut. Jos vaalit aiotaan pitää normaalisti, koronatilanteen indikaattoreiden pitää osittaa jo nyt reipasta ja pysyvää viruksen taantumaa. Tämän hetken luvut, niiden

Ryhmäkanneaikeet saavat Suomessa saman kohtalon kuin sauna lämmittäminen, aina se lopuksi jäähtyy ja on aloitettava alusta. Maahamme on jo pitkään eri kuluttajaryhmien voimin vuoronperään yritetty saada aikaa ryhmäkanne. Yritys katuu aina loppumetreillä kaupan ja teollisuuden pelkoon liiallisista kanteiden nostamisesta. Vuonna 2003 Ruotsissa oli sama pelko, mutta laki säädettiin. Kanteita siinä maassa on ollut yksi kappale vuodessa. Meillä olisi ollut tosi tilanteita ja tarpeita käyttää ryhmäkannetta esimerkeiksi 2000-luvun alun metsä- ja asfalttikartelleissa, mutta kuluttaja-asiamies ei nostanut kannetta. Tämä kuvaa hyvin millaisen konseptin takana kanteen nostamien on. Epäilty isännöintikartelli huutaa ryhmäkannetta, mutta kuluttaja-asiamies tulee istumaan vain tuolissaan virne kasvoillaan seuraten, miten pienet alamaiset pärjäävät. Jos ryhmäkanne ei ole hallitusohjelmassa, niin se kipin kapin nostettava agendalle. Vassarit ja demarit nyt toimeen. ryhmäkanne, isännöitsijä, ka

Viimeviikkojen keskusteluja ovat hallinneet epäilyt Suomen kuulumisesta Pohjoismaihin heikon taloudellisen tilan takia.   Agendalla ovat olleet myös vakiaiheet väestön ikääntyminen ja työvoimapula. Vähemmälle on jäänyt tutkimus PK-sektorin haluttomuudesta kansainvälistyä nykyisestään. Se on vaikea kysymys sektorin laajan kirjon vuoksi. Koot vaihtelevat yhden henkilön ja satojen yritysten välillä. Pienimmistä 36 prosenttia ei halua laajentaa ulkomaille.   Tämä on katastrofisen suuri määrä, jos katsotaan reaalitalouden näkökulmasta, mutta on ymmärrettävää, kun omistajasuku haluaa säilyttää vakaan ympäristön ja tyytyy pelkkään hyvään toimeen tuloon. Ekologisesti tämä on jopa kannatettavaa. PK yritysten ”vastuulle” on aina sälytetty nimenomaan työllistäminen. Sellutehtailla työllistäminen näkyy vain rakennusvaiheessa. KTM:n masinoima Team Finland operoi niiden yritysten kanssa, joilla on jo näkymiä ja kykyjä kansainvälistymiseen, mutta lopullisia askeleita ei ole vielä tehty. Nyt T

Viimeviikkojen pohdinnat Suomen menestymisestä ovat hallinneet keskustelut mm. VM:n raportin kysymyksestä Suomen kyseenalaisesta kuulumisesta Pohjoismaihin heikon taloudellisen tilan takia ja väestön ikääntymisestä ja työvoimapulasta. Vähemmälle on jäänyt tutkimus PKT-sektorin haluttomuudesta kansainvälistyä nykyisestään. Vain 36prosenttia oli tähän halukkaita. Tämä on katastrofisen pieni määrä noin 300000 PKT yrityksestä. Näiden yritysten ”vastuulla” on nimenomaan työllistäminen. Sellutehtailla työllistäminen näkyy vain rakennusvaiheessa. KTM:n masinoima yritysten kansainvälistämistiimi pitää panna uuteen asentoon. Sen pitää jalkautua yrityksiin julistamaan kansainvälistymisen tuomia mahdollisuuksia. Suomen markkinointia lapsi- ja kouluystävällisenä maana on jatkettava ja ulkomaalaiset meillä opiskelevat on saatava jäämään maahamme juuri tähän vedoten. Näitä jyviä on jauhettu pitkään. Nyt pitää toimia.

Eduskunnan istuntosalia on kohdannut etelästä tuleva, mutta Atlantin aaltojen kuorruttama european Apple pie. Se on niin suuri, että jopa maapallon halkaisua suunnitteleva Kokoomus saa sen nipin napin syötyä, jos ei oteta huomioon suusta purskahtelevia murusia Kristillisille. Ääri kokoomuslaiset perustelevat Apple pien hylkäämistä sillä, että herrasmies ei osta talo, vaan se perii sen. PS ei uskalla steppailla käytävillä perintöpuheet pinnassa, vaan toimii ahmijan kikalla. Jos piirasta annetaan jollekin maalle, nälkäisimmät syöt sen lisäksi oman maansa muut piirakat ja tulevat kotvan päästä vaatimaan lisää yhteisiä piiraita. Kristillisillä on suppea katse, kuin urkupillillä, mutta käsi pitkä  kuin kolehdin kerääjällä, Ja niinpä piiraista voi tulla vaarallinen tapa ruokkia jatkossakin niillä janoavilta ja nälkää näkevillä. Ja kaiken lisäksi Kiristilisten mielestä eri maat syövät piiraat eri tarkoituksiin alkaen harjannostajista ja päätyen hautajaisiin. Kuka valvo, että kukin maa pitää

Aiheena oli somejättien sensuuri poistaa ns. valeuutisa ja -totuuksia. Pörssiläiset kuorossa paheksuivat sensuurin ajatusta sanoen sen olevan mahdotonta rajanvetoa sen välillä, mikä on aiheellista pois vetämistä ja mikä ei. Heidän johtopäätöksensä oli, että moderaattorin sensurointi olisi mahdollista vain vakavissa uhkauksissa ja niihin verrattavissa aikeissa. Tähän voidaan todeta, etteivät somejätit epäluuloista huolimatta  ole   kuusta tipahtaneet ja painovoimalakeja nekin tottelevat, eli jos jätit eivät oma-aloitteellisesti rakenna sisäänsä tekoälykonsepteja, jotka karsivat moskat, sen tekee kolmas taho. Tämä on jo näköhorisontissa näkyvissä kyytipokanaan päällikkö Trumpin seikkailut siinä maailmassa. some. twitter, facebook, digi, Yle, Digipörssi

Arno Ahosniemen johdolla todettiin maamme heikon taloutemme syntipukeiksi epäedullinen väestörakenne (työikäisiä niukasti), heikon tuottavuus, reaalinen ja rakenteellinen työvoimapula, ja vähäinen paikallisen sopimuksen soveltaminen. Nämä ajavat Suomen BKT:n kituliaaseen kasvuun, jos kasvuun ollenkaan. Väestörakenteellemme emme voi lyhyellä tähtäimellä mitään, mutta työvoiman määrään voimme lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa keventämällä radikaalisti maahantuloprosessia. Tuottavuus on aivan meistä itsestämme kiinni. Se vaatii tehokkaampia työprosesseja, työkoneita, teknologiaa, lisää työtunteja per kapita ja resurssijoustoa tuotantomäärien tahdissa. Tämä lisäksi tulospalkkajärjestelmän laajat sovellutukset on ottava käyttöön. Tällä pelastin erään laitoksen menemästä konkurssiin. Tulospalkan vaikutus oli terävä kuin peron kieli. PS. Perusedellytys on, että maamme yrityskanta on hyvä.

Vanhanen kritisoi julmasti Suomen taloutta verrattuna muihin Pohjoismaihin. Se on yhtä analogista kuin ahvenen vertaaminen haukeen. Molemmat ovat järven petoja toisen ollessa jo syntyessään toista pienempi. Geeneille ei voi mitään. Norja rellestää öljyllään ja maakaasullaan ja Ruotsi suurvaltio ajan perinnöillään. Suurvalta asemansa se saavutti pääosin suomailaisilla jalka- ja ratsuväkisotavoimalla. Toisessa maailmansodassa Ruotsi teki yhteistyötä natsien kanssa rahtaamalla maan pohjoisosien malmeja natsi Saksan käyttöön ja tuottamalla sähköteknologiaa Saksan sotakoneistolle. Toinen maailmansota ei rasittanut Ruotsia, päinvastoin, se rikastutti siitä. Suomen kohtaloa tässä yhteydessä ei vaikeaa edes mainita sen kokemien valtavien tänä päivänälin näkyvien menetysten takia. Läheisiä välejä kuvaa Ruotsin kuningas Kustaa V:n henkilkohtaisen kirjeen Hitlerin syntymäpäivänä 1942. Sita pidettiin skandaalina. Jokainen ymmärtää, ettei tällaisten tarinoiden kertominen hyödytä Suomen nykytila

Eilisessä Sannikka-ohjelmassa käsiteltiin taiteen ja tieteen vapautta. Kuvataiteilija Anna Tuori esitti responsiivisia ajatuksia, miten taiteilijan rahoitus vaikuttaa lopputulokseen. Suurin uhka hänen mielestään on välineellistyminen. Tähän voidaan todeta, että jokainen taideteos voidaan haluttaessa nähdä välineestyneeksi.   Tuorin mukaan misteriö antaa toiveita tuoda aineksia jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun. Hän melko laveasti kuvasi taiteilijan työtä prosessina, joka kulkee taiteilijan omien oivallisten kautta lopputulokseen, joka näyttäytyy eri ihmisten tuntemuksina erilaisia tulkintoina. Tällöin tuskin kyse on välineellistämisestä. Hänen mielestään Suomessa tilanne on monipuolinen ja hyvä, vaikkakin monet taiteilijat pelkäävät rahoituksen menettämisen pelossa esittää jotain aggressiivista. Rahoittajan käden jälki ei näy, koska taidetta ohjaa voimakkaasti taitelijan omat näkymät työn eri vaiheista ja puhumattakaan lopputuloksesta. Rahoittajan paine ohjata lopputulosta v

  Mummoni tuli valituksi valtuuston lähinnä ahkerana paikallislehteen kirjoittajana ja kiivaan lestadiolaisuutensa takia. Nykymainosmaailman silmissä on kova temppu toimia seurojen järjestäjätalona ateriapalveluineen. Isoäitini toimittua kolme kuukautta kunnan valtuuston jäsenenä, hän yhtenä kesäisenä lauantaina palattuaan polkupyörällä kokouksesta sanoi. -Nyt riittää. Maalaisliiton edustaja oli haukkunut vennamolaisen mummoni maaseudun myyräksi, joka syö tavallisen maanviljelijän leivän antamalla maita evakoiden viljeltäviksi. Kiivas mummoni oli pitänyt palopuheen lyttäämällä maalaisliittolaiset vekselivetoiseksi setelirankaisiksi poliittiseksi rahaherroiksi, joka ei ymmärrä, miten kunnan asioita tulisi hoitaa. Ryhmä kuri oli saanut myös huutia. Hän Amerikassa asuneena ja entisenä Buickin omistajaa ymmärtää, mitä työ on ilman lepoa ja millaista elämää Detroitin laitaosissa asuminen on. En ihmettele yhtään, miksi mummoni joutui sivuraiteille valtuustotyössä.   Maailma on muut

Ylen Taloustutkimuksella teettämän tänään julkaistun puoluekannatus mittauksen mukaa Keskustan ylivalta loppuu kevään kuntavaleihin. Keskustalle on käymässä niin ikävästi, että yhden pään katkaisun sijaan nousee monta uutta tilalle, nimittäin SDP ja PS. Kokoomusenkin pää voi nousta pinnalle. Kuntien päätöksenteossa Kepulle ei jää muuta kuin senttejä taskuun ja toivo silmiin. Samasta ennusteesta ilmenee, ettei liike Nyt ole mikään uran uurtaja, vaan tikuttelee jatkossakin runsaan prosentin askeleilla. Liike Nyt:n on syytä tajuta, että pelaamalla nettipokeria, jossa jokainen voittaa, ei onnistu. PS:n nousu SDP:n rinnalle panee padot murtumaan ja vedet virtaamaan uusiin uomiin monen kunnan ikivanhoissa vallan kabineteissa. Jos Kokoomus aikoo pärjätä näiden kahden suuren jäljessä loikkimalla, sen on päästävä eroon keskivertoneuroosistaan, jossa sairaanhoitajalla ja yritysjohtajalla on samat arkielämän ongelmat. Kunnallisvaaleissa se voi vielä pärjätä lirkuttelemalla sairaanhoitajan ja

HUS-Sotku ei aukea sentin vertaa, vaikka sitä vääntäisi, mistä mutterista tahansa. Asiaa ovat penkoneet mm. kilpailuvirasto, sisäset tarkastajat, Ylen MOT- ja A-studio ohjelmat. Ongelmat ovat olleet tiedossa tai ainakin haistettavissa vuosikymmeniä. Raportteja ja kertomuksia on kymmeniä. Suorat tilaukset ilman kilpailuttamista jatkuvat, kuin palokunnan hevosen kuseminen. Maassamme paremmaksi voi panna enää Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, jonka asema turvattu perustuslaissa samoin kuin sen päällikön matkustelu ympäri maailmaa. HUS:ssa kilpailemattomuuden kulttuuri on ollut monien tiedossa ja usea taho on mukautunut siihen sekä muutamat käyttävät sitä surutta hyväkseen. Ainut syy tähän on ilmainen rahan tulo ja johtotason kollektiivinen puuttumattomuus siihen ja hankintojen valvontaorganisaatioon heikkous ja siitä johtuva isännättömän rahan karkailu. Pienessä taloyhtiössä, jossa on osaamista hoitaa tilinpito, kunnostuspito ja investoinnit ei tule kysymykseenkään tehdä suora h

  Budjetoinnissa on aina kyse rahasta ja aika on rahaa, jolla monet ovat maksaneet velkansa. Näin tulee käymää, jos osallistuva budjetointi tapahtuu ilman vastuuta. Siksi OB, osallistuva budjetointi soveltuu jossain määrin organisaation ja asiakkaiden rajapintaan, joka toteutuu esimerkiksi, kun paikalliset asukkaat saavat ehdottaa, miten puistoalueen virkistyttävyyttä parannetaan tai miten uimarannan lapsiturvallisuutta kehitetään. Jos kyseessä on budjetiltaan merkittävä kohde esimerkiksi kuntoutuskodin rakentamisesta kehitysvammaisille, OB vetää vesiperän. Jo maanantai aamuna naapurin rouva tulee ovelle pyytämään allekirjoituksia hankeen kaatamisadressiin. Jos kyse päihde riippuvaisten hoitolaitoksen rakentamisesta, naapuriin saatanalliset säkeet alkavat soimaan kirskuen auttavan käden lantin valuessa tomuun ja tuhkaan. Jos tarkkoja ollaan julkishallinnon säädökset märittelevät tarkkaan, mikä organisaatioelin vastaa tietyn toimintasektorin budjetoinnista eikä sitä valtaa voi siirtää o