Poliisiorganisaatio kuuluu niihin valvontaa ja pakkovaltaa käyttäviin viranomaislaitoksiin, joissa organisaatiokulttuurilla on melkoinen vaikutus poliisiorganisaatiossa päivittäin tehtäviin päätöksiin ja toimintoihin. Tämä näkyy erityisesti nimityksissä ja päivittäisen työn organisoimisessa.  Lähes aina poliisissa nimitys tehdään sisäisenä rekrytointina. Jokainen nyt suurennuslasin alla  oleva korkea-arvoinen poliisijohtaja on rekrytoitu näin Kuten Liukun tapaus osoittaa, mitä vahvistaa hänen edeltäjänsä Aapion juttu.  Miksi poliisiorganisaatiossa jyllää vanha kulttuuri? Pääsin itse kokemaan tämän konsultoidessani  poliisiosastoa ja SUPO:a 1970-luvulla sekä   konsultoidessani ja   kouluttaessani poliisiorganisaatiota 1980-1985. Jälkimmäinen konsultointi ja koulutus koski poliisiosastoa, lääninpoliisia, Helsingin poliisilaitosta, KRP:tä ja Liikkuvaa poliisia.     Tässä pääsin läheltä näkemään ja kokemaan organisaatiokulttuurin suuren vaikutuksen uu...

Oulun puukotukset ovat nostaneet taas keskusteluun rangaistusten ankaroitumisesta. Perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri on ehdottanut lain muutoksia kovempien tuomioiden puolesta. Ajatuksena on, että ankarammat tuomiot vähentävät rikollisuutta. Tästä ei ole saatu juuri mistään tutkimusnäyttöä. Yhdysvallatkaan kuolemanrangistukisineen ei ole onnistunut vähentämään rikollisuutta koventamalla rangaistuksia. On järkevää ajatella, että meillä on poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja rangaistusten täytäntöönpanon viranomaisten sekä jälkihuollon muodostama rikosoikeudellinen (hirveä sanaotus) järjestelmä, joka hoitaa rikoksista epäillyt ja rikoksiin syyllistyneet kehdosta hautaan. Hyvässä oikeusvaltiossa tämä koneisto toimii lakien ja asutusten mukaan puolueettomasti ja tehokkaasti, kuten meillä tekeekin. Tämän järjestelmän konemaisuutta osoittaa se, että meillä on noin 15000 henkilön populaatio, josta jokin osa on aina pyörimässä  koneiston käsittelyssä. Jotkut voivat olla sama...

Teemu Keskisarja floppaa uusimmassa sarjassaan ”Vanhoja selvittämättömiä henkirikoksia”. Alkuesittelyssä hän poseeraa toisessa avioliitostaan saadun pienokaisen kanssa, mikä antaa oudon mielleyhtymän murhiin ja yleensä pienokaisen elämän taipaleeseen. Poseeraten hän myös kertoo kirjoittavansa kuutta kirjaa yhtä aikaa ja muutaman novellin kuukaudessa. Kirjoittamisen tehdasmaisuutta kuvaa hänen kaksi apulaistaan, joista toinen avaa kirjan sivun ja toinen työntää sen Teemun allekirjoitettavaksi jonottajalle. Tällainen tutkimus- ja kirjoitusmäärä vaati älykkyyttä, jota Teemulla on ja myös ahkeruutta, jota myös mieltä löytyy. Teemu on hankkinut itselleen hyvä bisneksen, jota harva odotti vasta 30-vuotiaana yliopistoon päässeeltä. Kaikki tunnustus ja kunnia Teemulle sankarikirjoittamisesta ja menestystä bisnekseen. Tietenkin voidaan kysyä, ketä/keitä tämä palvelee, mutta kun bisneksestä on kyse, kysymykseen ei tarvitse aina vastata. Hieman arveluttavaa on Teemun pyrkimys selvittää mainittu...

Ylen eilinen Motto-ohjelma osoitti, kuinka tiukkoja rahapesussa ylipäätään ollaan. Toimittaja jäljitti miljardeja euroja. Ollaan sitä tipi tipi tiukkoja kaivoni pudistuksessakin. 2000 euron urakasta ennen sopimuksen allekirjoittamista nuoren yrittäjän OP pankki vaati lähettämään kaikki henkilötietoni kyseiseen pankkiin tarkastettavaksi. Seuraavan päivänä pankista tuli sähköposti, jossa minua pyydetiin vahvistamaan tietoni. Oli sen verran pahalla päällä, etten vastannut pankille mitään. Nyt tässä odottelen, miten rahapesututkimus etenee tai milloin kaivon vesi alkaa puhdistua tai milloin poliisit saapuvat. Korostan, että kyseessä on kaivon eikä rahan pesu.  Olen kykyni mukaa yrittänyt  kokemuksen tuomilla tiedoilla ja vähän muutenkin auttaa nuoria yrittäjiä. Ei muuta kun kaminaan puita lisää nuori yrittäjä!

Poliisin toiminta Elokapinan tyrehdyttämisessä on saanut median liikkeelle. Eloliike ei ollut tehnyt ennakkoilmoitusta kapinastaan. On esitetty raflaavaan sävyyn poliisiin toimineen liian kovakouraisesti kapinan hajottamisesta. Televisiokuvista päätellen mitään liioiteltua väkivalta ei näkynyt. Moni media on leimannut laimean kapinan valtioneuvoston pääovella mitättömäksi nahisteluksi. Asia voidaan ymmärtää myös toisin. Se että valtioneuvostossa asioiminen estetään, on melko vakava teko. Itse jouduin useaan kertaan menemään kyseisestä portaikosta neuvottelemaan lähinnä budjettiosaston asiantuntijoiden kanssa. Joskus menin valtiovarainministerin ja valtiosihteerin tapaamiseen. Aulassa tapahtui asiallinen ilmoittautuminen ja kulkulupa kortin kiinnittäminen rintaan.   Tietenkään en ollut ainut valtioneuvoston tiloissa käyjä, vaan virkamiehiä eri ministeriöstä asioi jatkuvasti näissä tiloissa. Olisi tuntunut melko oudolta soittaa kutsujalle, ettei pääovesta pääse tiloihin miele...

Metafora poliisin budjetin paisuttamisesta löytyy historiasta. Ennen vahaan eräs ihmisryhmä kerjäsi talo talolta ruokaa. Seuraava vuonna ei tyydytty ruokaan, vaan piti saada puoli häkillinen heiniä. Seuraavan vuonna piti saada ruoan ja heinän lisäksi pyykätä talon pesutuvassa. Eilinen eduskuntakeskustelu näytti kansalle raadollisesti, miten kokoomuksen Orpo kiihtyi ennennäkemättömällä tavalla harjoitellussa palopuheessaan poliisin määrärahojen nostamiseksi. Hän ylitti kiivaudessaan yksityistämisen ajamisensa hurjuuden tason. Keskustan puheenjohtaja Saarikko ei saanut näyttää hymyilevältä. Niin tuima oli tunnelma. Jos Helsingin Sanomien tieto pitää paikkansa, ei voi välttyä ajattelemasta, että poliisi saattaa toimia moraalin ulkorajalla resurssi neuvotteluissa. Poliisilaitoksien päälliköt ovat pohjustaneet määräraha vaatimuksiaan neuvottelemalla alueen kansanedustajien kanssa. Jos näin on, poliisipäälliköt ovat saattaneet menettää kykyään suhteuttaa poliisin toiminta yhteiskunnan tu...

Heti alauksi on sanottava, että tämä on vain eduksi poliisille. Niinpä poliisin toiminta valtion budjettiehdotuksen poliisi osion laadinnassa on ihailtavaa ja hatun noston arvoista. Yleisesti ottaen se on siistiä ja sana valinnoiltaan sujuvaa ja kansalaisten sieluja koputtelevaa sekä päättäjien aivo nystyröitä häiritsevää. Poliisi on budjettinsa lihottamisessa onnistunut organisoimaan vaatimuksensa kadehdittavan hyvin likaamatta kuitenkaan johdon käsiä. Harppaus tässä ruinaamisessa on mennyt valtavasti eteenpäin siitä, kun konsultoin poliisia VM:n nimiin 1970-luvulla. Silloin piippua poltteteva poliisijohtaja Jousimaa savunsa takaa naureskeli meille alokkaille. Poliisiylijohtaja Erkki Korhonen ei sekaantunut osastolla budjettiasioihin, vaan neuvotteli ne suoraan VM:n kanssa. Mutta on tässä menty eteenpäin. Määrärahojen kartuttamisen on ottanut tosissaan Suomen Poliisijäjerstöjen Liitto ry:n puheenjohtaja Jonne Rinne, joka Ylen radiossa ja televisiossa pääsee esittelemään jäsentensä r...

Kehysriihi kehittyi tarpeesta luopua valtion massiivisesta viiden vuoden tähtäyksen toiminta- ja taloussuunnitelmasta (KTS). Jokaisen valtion viraston, laitoksen ja ministeriön piti sellainen laatia joka vuosi. Hyvää pitkäjänteisyyden asiaa ajavat suunnitelmat tukahtuivat lopuksi niiden turhauttavuuteen ja koettuun tarpeettomuuteen. Ajatus oli hyvä olla tukemassa vuotuisen budjetin laadintaa yli budjettijakson näköpiirin. Budjetointiuudistuksen osana budjettiriihi ja KTS-prosessi yhdistetiin, mikä oli hyvä ratkaisu. On ymmärrettävää, että jokainen virasto ja ministeriö kerää paukkuja kehysriiheen omien resurssien määrän kasvattamiseksi. Tämä on oikeastaan niiden velvollisuus ja hyvän virkamiesmoraalin mukaista. On mielenkiintoista, kuin eräät laitokset joka vuosi vuodesta toiseen julkaisevat kehysriihen kynnyksellä selvityksiä siitä, milloin mihinkin kohtaan ja milloin milläkin perusteella tarvitaan lisäresursseja. Poliisiorganisaation toimi tässä asiassa esimerkillisesti. 

     Veikkaus lensi läheltä aurinkoa, mainokset olivat palaa poroksi. Veikkauksen pääjohtaja Nummikoski täräytti 24.10 A talkissa mielenkiintoisen luvun paljastaessaan, että kolikkoautomaatteihin lyödään 10 miljardia kertaa euron kolikko sisään vuodessa. Tästä tiedosta voidaan estimoida että pelaajat Suomessa napauttavat 10 miljardia kertaa kolikon koneisiin. Jos yhden kolikon täräyttämiseen valmistautumisineen kuluu puoli minuuttia, vuodessa tärvääntyy 40000 henkilötyövuotta. Siis yhden keskikokoinen kaupungin kaikki täysi-ikäiset pelasivat koko vuoden kokopäivätoimisesti rahapeliautomaatteja. Määrä voi olla jopaa100 000. Näin laskettuna kolikkopelit saavat jättimäiset mittasuhteet viiden miljoonan asukasluvunmaassa.      Nämä henkilöt eivät tietenkään ole pois työvoimasta eläke-ikänsä takia, mutta määrän suuruus osittaa kolikkopelien ympärillä päivittäin aikaansa viettävien määrä on kymmeniä tuhansia henkilöitä, joilla pelaamien kuuluu päivän arkeen...

     A-Studiossa käsiteltiin 16.9 valtion tietohallinnon ongelmia. Niitä on.   Muiden muassa Hätäkeskuslaitoksen palvelut jumittavat ja keskus on joutunut turvautumaan varajärjestelmään. VM:n alaiseen Valtorin ict- palveluihin ja monopoliasemaan ollaan laajasti tyytymättömiä. Myös Liikenneministeriö on hiljattain lähettänyt Valtionneuvoston kansalialle valituskirjeen tietoliikenteen jatkuvista katkoksista, ohjelmien tökkimisistä ja kaatumisista sekä työtekijöiden arkityötä rasittavista työuupumisista ja stressistä. Ongelmia siis todella on.      Miksi näin on? Syyt paljastuvat kertaamalla historiaa. Aluksi oli Valtionhallinnon Tietokonekeskus VTKK. jolla oli monopoli kaikissa valtion tietokoneasioissa. Hyvä virasto.      1980-luvun puolivälissä pientietokoneiden konekapasiteetin räjähdysmäinen kasvu sai virastot vaatimaan ponnekkaasti valtaa itselleen atk-asioissa. Vapauttamista edisti myös saman aikaisesti    vallalle pääs...

     Kirjassaan Sisäinen turvallisuus horjuu ( http://www.hs.fi/kotimaa/a1473301202810 ). Paatero on pessimistisellä päällä. Mikään on tunnu olevan paikallaan Suomen sisäisessä turvallisuudessa ja ulkoisessakin on parantamisen varaa. Tällaisen synkistellyn saa aikaan kuka tahansa julkista hallintoa tunteva kirjoituskyinen henkilö . Tunnustus kuitenkin Paateron 52 kohdan parannusehdotukselle, joista yksi oli turvallisuusministeriön perustaminen.      Perusteluna hän esittää harmaan alueen kasvamista sisäministeriön ja puolustusministeriön välillä. Tämä on sinänsä oikea, mutta aivan riittämätön argumentti, sillä tällä perusteella voitaisiin organisoida lukuisia uusia ministeriöitä mm. perheasioiden, terveys-, aluehallintoministeriöt, jne. Ehdotuksen mukaan yhtään ministeriötä ei lakkautettaisi. Tämä on mahdotonta.      Paateron olisi kannattanut lukea eläkkeellä olevan alivaltiosihteerin Juhani Kivelän väitöskirja Hi...

    Oikeusjärjestyksen reunalla  Mitä tehdä kun maan  oikeusjärjestelmä toimii sinänsä  tehokkaasti ja laillisesti, mutta se eräiltä osin itseohjautuvana ottaa tehtäväkseen kohdistaa toimenpiteitään liian innokkaasti joihinkin kansanryhmiin?      Aidosti demokraattisissa maissa tämän ei voisi kuvitella voivan olla mahdollista kuin korkeintaan tilapäisesti jonkin kriisin yhteydessä tai poikkeuksellisessa tapauksessa. Meillä 30-luku oli sellaista aikaa. Oli IKL, Mäntsälän kapina ja muilutukset. Sotaoikeuden käynti ja asekätkentäjuttu olivat meillä omia tapauksiaan. Valtiollisen poliisin toiminta heti sodan jälkeen hipoi oikeusjärjestyksen rajoja.      Yhdysvalloissa suuri osa mustista nuorista miehistä kokee, että poliisi kohdistaa liian ponnekkaasti katuvalvontaa heihin. Ulkopuolisin silmin tällaisen vaikutelman kyllä saa.      Poliisipartio voi olla seu...

     Päivän Helsingin Sanomissa A16 oli kaksi Susanna Reinbothin juttua. Ensimmäinen käsitteli Helsingin poliisilaitoksen suhtautumista Aarnio-tapauksen ilmituloon ja toinen brittiläisen poliisiasiantuntija Gordon Harrisonin mielipiteitä poliisin tietolähdetoiminnasta.      Kummasakin oli kysymys siitä, miten yleisön luottamus säilytetään hierarkioita korostavaan organisaatioon.      Hierarkiat eivät tietenkään ole itsetarkoituksia, vaan ne kuuluvat tavalla tai toisella jokaiseen pakkovaltaa käyttävän organisaation luoteeseen kuten poliisille, vankeinhoidolle, verottajalle, rajavartiolaitokselle, tullille, jne.      Tällaisten organisaatioiden sisään rakennettuun identiteettiin kuuluu muiden muassa se, että ylempi taho joutuu puolustamaan alemman tason ratkaisuja. Tämä siksi, että alempi taso joutuu tekemään oikeita päätöksiä ikävissä tapauksissa, esimerkiksi verottaja. Näissä ...

Jos meille ei olisi menneisyyden painolasteja, elämämme olisi parempaa. Hyvä elämähän on sellaista, että  meillä on loputon uteliaisuus ja mielenkiinto elämää kohtaan. Yksilötasolla traumat voivat jatkua arkitasolla konkreettisesti koko elinajan. Sen sijaan valtio voi unohtaa epäkohdat jatkaa omatunto puhtaana eteenpäin. Tämä johtuu vähän ironisoiden sanottuna siitä, että valtioiden omatunnot säilyvät putaana, koska ne eivät käytä omatuntojaan. Vääryyshistoria on hyviä esimerkkejä puollollaan, kuka muistaa Belgian Kongon 1800-luvulta. Venäjällä maaorjuus lakkautettiin 1800-luvun puolivälissä. Se oli alusta alkaen institutionaalista, valtion harjoittamaa. Se oli myös raakaa käytännön tasolla kartanoiden ja niiden tilanhoitajien harjoittamina. Siellä orjuus muuttui vain toisen laiseksi Neuvostoliiton polttavissa helmoissa. Nyt Yhdysvaltoin Fergusonissa pulpahtavat pintaan maan vääryyshistorian haamuja. Helsingin yliopiston lehtori Outi Hakolan mukaan he...

     Suomessa poliisiin luotetaan  harvinaisen paljon ja sen imago on hyvä. Tämän yhtenä seurauksena on ollut poliisitaustaisten kansanedustajien suuri määrä, kuusi edustajaa. Tässä ei sinänsä ole moitittavaa, sillä onhan eduskunnassa myös runsaasti maanviljelijöiden ja yrittäjien edustajia,      Ongelmaksi saattaa nousta se, että poliisit eduskunnassa enemmän tai vähemmän aktiivisesti edustavat erästä valtion tehtävän ydintä: oikeusjärjestelmän valvonta- ja kontrollielementtiä.      Käytännössä tämä on näkynyt muiden muassa siinä, että poliisin toimivaltaa ei ole rajoitettu OECD-maiden käytäntöjen tasolle.  Päin vastoin eduskunta on sitä jatkuvasti  lisännyt, televalvonta, urkinta, jne,      Arkitasolla poliisikansanedustajien vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen  näkyy runsaana esiintymisenä mediassa. Muiden muassa eilen A-studiossa poliisikansanedustaja Ismo ...

     Suomessa luotetaan maailmassa ehkä eniten poliisiin. Aarnion juttu ei ole tärvellyt kuvaa,   vaan 86 prosenttia luottaa polisiin. Poliisia arvostetaan. Hyvä      Poliisisilla on myös hyvä ja kuuluva edustajaryhmä eduskunnassa Kari Tolvasen johdolla. Hän pääsee puhumaan poliisin puolesta mediassa säännöllisin väliajoin.      Siitä saakka kun televisio tuli   Suomeen, poliisi on ollut taitava puhumaan julkisuudessa   ja taktisesti oikein ajoitettuna esiintymään televisiossa lisäresurssien saamiseksi.      Tänään poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen esiintyi aamun televisiossa pontevasti resurssiasiassa,   juuri ennen ensivuoden talousarvion täydentämistä. Hän totesi, että meidän ei tarvitse odottaa 70 vuoden takaista sotaa, se on jo meillä. Konepistooleilla ammutaan kaduilla. Ammattiyhdistysmiehelle sävy joten kuten sopii, siinä ja siinä    ...

Helsingin poliisilaitos on jätttiyksikkö muuhun poliiisiin verrattuna. Sillä on omat erityistehtävänsä pääkaupungin turvallisuudessa. Laitoksessa noin 2000 henkilöä. Poliislaitos ja   KRP ovat olleet jo vuosikymmeniä vaihtaitelevissa väleissä keskenään. Huomaisin tämän konusultoidessani sisämisteriön poliisosastoa, Helsingin poliisilaitosta, KRP:a ja SUPO:a, joka sinänsä oli ongelmallinen tapaus konsultin kannalta. Päällkkö tarjosi vicyvettä ja toimintakertomusta ja minä turhia kysymyksiä. Välejä ovat ennen kaikkea liikutelleet ja muovanneet näkyvät ja voimakastahtoiset henkilöt ja myös yksiköiden osin päällekäisest tehtävät. KRP:n apulaispäällikkö Tenhunen oli vankeinhoidon kova kriitikko. KRP ei ihastunut apulaistoimistopäällikkö Markku Salminen valintasta vankeinhoito-osaston ylijohtajaksi, mistä aiheutui kaikenlaisia turhia yhteenottoja. Valinnasta epäiltiin minua. Nyt meneillään oleva huumeysikön ylikomisarion esitutkina on tietenkin laillisuuspohjalla ja objektiivinen...