Muistan hyvin 1950-luvun sosiaalipolitiikan. Maaseudulla se tarkoitti, että joen rannalla olevat mahtitalot ruokkivat ja osin vaatettivat nimikkoköyhänsä, joilla oli metsän reunassa ränsistyvä entisen torpparin mökki asuntonaan. Nöyrästi nämä köyhät ilmestyivät maatilojen tupiin istumaa ison uunin viereen leipäkannikan ja ruoantähteiden toivossa. Näin kuinka nämä ihmisparat laahustivat selkä köyryssä nyytti kainalossa torppiinsa. Tämä oli aikaa ennen Pekka Kuusen kirjaa 60-luvun sosiaalipolitiikka.   Katsellessa oikeistohallituksen leikkauspolitiikkaa ja sen sanomaa, että jokainen on itse vastuussa toimentulostaan, koen jonkinlaisen järkytyksen.   Miten on mahdollista, että meidän hyvinvointivaltiomme kylmästi pakottaa suuren joukon ihmisiä tulemaan toimeen olemattomilla toimeentuloehdoilla? Etenkin lapsiperheet ovat joutuneet tiukoille ja lasten harrastuksiin ei liikene varoja. Leikkaukset olisi jotenkin ymmärrettävää, jos vatiolla ei olisi kerta kaikkiaan rahaa. Mutt...

Korkovähennyksen poistaminen saa tänään vakio oikeistoekonomistin kannatuksen, koska se estää kansan velkaantumista ja tasapainottaa omistus- ja vuokra-asumisen tasapainoa. Tämä näkökulma on vieras tavalliselle asunon ostajalle. Ei hänen mieleensä asuntokaupoissa ensimmäisenä juolahda yleinen velkaantuminen ja valtion talouden tasapaino. Asunnon vaihtajalla on tarpeeksi puuhaa rahoituksen ja takauksien hankkimisessa ilman ekonomistin syyttelyä valtion kirstun tyhjentämisestä. Moni voi jännittää, milloin ja mihin hintaan oma kämppä menee kaupaksi. Monesti ei ole selvää, millainen uusi asuntoalue on, puhumattakaan naapureista. Usein jää riittävän tarkasti selvittämättä, millaisen riskin asuntoyhtiön lainojen korot muodostavat omalle maksukyvylle. Kaiken kaikkiaan asunnon vaihtaminen niin uusia mahdollisuuksia antavalta, kuin se tuntuukaan, sisältää riskejä, jotka paljastuvat vastaa kuukausia tai jopa vuosia muuton jälkeen.

     Ei päivää ilman Elanto julisti jättiseinämainos 1960-luvulla. Nyt slogan voisi olla: Ei päivää ilman poliittista kärähtämistä. Ja vielä ikävämpää, tahti vain kiihtyy, sillä Keskustaa lähellä oleva Nuorisosäätiö on joutunut Yle uutisten mukaan arveluttavaan valoon jo toisen kerran perustehtävässään edullisen asuntojen tuottamisessa opiskelijoille.      Ylen tietojen mukaa mukaan säätiö  rakentaa vastoin säädöksiä kovan rahan taloja ja sijoittaa tuotantonsa rahoittamiseksi keräämiään varoja erittäin riskialttiisti, mitä alan ammattilaisetkin ihmettelevät. Säätiön yhteyteen on perustettu erikoinen kiinteistösijoitusyhtiö markkinoimaan ja välittämään asunoja. Kummankin johtotehtävissä häärivät pitkäaikaiset keskustavaikuttajat Aki Haro ja Pentti Nousiainen.      Lienee turhaa mainita, että säätiö saa valtion rahoitusta ja takuitta lainoilleen, jolloin riskisijoitustoiminta saa luonnollisen selityksen isäpapa...