Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella vanhushuolto merkityt tekstit.


4005. Tulevatko kipulääkkeet teille viihdekäyttöön, kysyi eräs lääkäri minulta vastaanottohuoneessaan

     Tämä tapahtui noin puoli vuottaa sitten. Aihe tuli mielessäni ajankohtaiseksi meneillään raivoavan vanhushuoltofiaskon takia. Sitä siivitti myös ja Yle TV 1:n Sannikka&Ukkola – ohjelma (https://areena.yle.fi/1-4493542) 1.2. 19. Siinä Sarasvuo heitti, että hän on keräämässä pvk-lääkkeitä varastoon vanhuuden varalle. Tarina alkaa.      Olin astunut suuren kv. lääkärifirman huoneeseen, jossa tietävän näköinen ja tämä myös esille tuova nelikymppi mieslääkäri odotti pöytänsä takana ja vastaanotti minut rutiininomaisella varmuudella. Olin ollut tämän firman erään pätevän naislääkärin vanha asiakas. Esteen sattuessa jouduin turvautumaan tähän tyyppiin. Hetken juteltuamme kipuvaivastani ja hänen välillä katsoessa ruutuaan, hän lausui: -Tulevatko kipulääkkeet teille viihdekäyttöön? Hämmästyin suuresti enkä kyennyt heti sanomaan mitään. Tunsin vain, että huoneessa kurjistuvaa näköalattomuuttani kipuuni olisi voinut leikata veitsellä. Kopeloidessani taskuista...

3308. Pontikan keittämistä hoivakodissa

Seurasin siskoni kanssa viikkokäynneillä isän asumistouhuja ja miehen vaitonaista olemusta, ja mielessämme kävi, miten hän selviytyisi siellä yksin. Juttumme pyörivät enimmäkseen sota-asioissa ja hänen Amerikan elämisessään. Välillä hän oli asunut Kuubassa ja toisinaan Kanadassa, jossa ei ollut kuin 100 000 jänistä. Hän puhui usein tyttöjen vierailuista ja heidän leipomisistaan. Meidän piti ostaa tätä leipomista varten joka viikko viisi kiloa sokeria. Ei siellä leipomisesta jälkiä näkynyt. Ainut epäily oli jonkin asteinen hyväksikäyttö. Epäilyjäni vahvisti vaatehuoneeseen kätketty sadan litran rankkitynnyri, jonka tuoksu oli johdettu tuuletuskanavaan. Hylyllä oli myös pontikankeittolaitteen tislausputkisto lämpömittareineen. Lähde. Konsultin muistelmat 

2834. Empatia ei kuulunut sosiaalivirkailijan moniin vahvuuksiin

Hoitopaikan tivaaminen kunnalta oli kuin punaisen lipun heiluttaminen ennen räjähdystä. Se johti joskus vähän huvittavaankin, mutta toisaalta irvokkaisiin tilanteisiin. Äitini karattua kunnan silloin korjauksen alla olevalle valtatielle, dynamiittimies karjui, että ampu tulee, ampu tulee, äitini kuuli ja luuli, että auto tule, auto tulle ja oli menettää henkensä. Antero Mukka kirjoitti aamun lehdeää ansiokkan k olumnin aiheesta. Olin mukana melko läheisesti isäni, vaimon isän ja äitini vanhushoidossa. Kuollessaan heidän keksi-ikänsä oli 92 vuotta. Hallituksen linjaus1990-luvulla lopettaa silloiset ”kunnalliskodit” näkyi räikeästi yrityksissäni järjestellä heille hoitopaikkaa. Soittamiset kunnan sosiaalitoimen virkailijalle olivat kuin miekkailua sen puolesta, ettei onko isäni tarpeeksi sairas ja kylliksi vanha. – Mieshän pysyy omin voimin pystyssä ja näyttää muutoinkin terveeltä. Isä oli kalman kalpea horjuessaan vieressäni. Virkailija ei milloinkaan puhunut isälle mitään, vaikka i...

2602. Perustettava oikeusvaltiokeskuksen tulisi valvoa terveyden hoitoon ja oikeuden käytiin pääsyä kotimassa eikä oikeusvaltio kehystystä Ugandassa

Kansalaisten kannattaa seurata tarkkaan, mihin heidän verorahojaan käytetään. Muutaman  päättäjän keskuudessa  on viime vuosiana vallinnut jonkinlainen kutsumus syvyyteen rahojen käytöstä instituutioiden perustamisessa. Viimeisin vaihe on oikeusvaltiokeskuksen perustaminen. Sen tehtävänä on koota yhteen oikeusvaltioalan osaajia ja asiantuntijoita. Keskus tekee yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa oikeusvaltioperusteiden luomisessa ja vahvistamisessa sekä vierailee kehitysmaissa. Tämä on ainakin 10 kertaa suurempi menoerä  kuin Marinin aterialaskut  eikä kukaan  korviaan loksauta ja suutaan avaa oikeusvaltiokeskuksen aiheuttamista jatkuvasti juoksevista laskuista. Marinin syömisen takaaminen on avian eri luokkaa, kuin tämän keskuksen pyörittäminen. Tämä uuden laitoksen toiminnassa tulee eteen klassinen kysymys. Pitäkö meidän pienenä oman oikeusvaltio maamme ylimitoitettuun maineeseen perustuen hääriä neuvomassa kehitysmaita heidän itsensä sisäistämässä de...

2362. Aamulla ekaluokkalaiset kiistelevät pulpeteista, illalla tupolaiset palkoista

     Kikyjen ja tupoen kehystämässä Suomen tumman uhkaavassa ilmapiirissa on jotain raatelevan tahmeaa, aivan kuin sen tartunta imaisisi meidät sisäänsä. 1990-luvun alku oli ehdottomuudessaan masentavaa, eräille tappavuuteen saakka, mutta nyt piilotetulle kiihkeydelle ollaan muokkaamassa kollektiivisen totuuden sävyjä. Vaikkei nyt puhuta menneiden vuosikymmenien paratiisikielellä ja pääoman fraaseilla, kaksi totuutta, palkat ja pääoma, kilpailevat paremmuudestaan. Siitä huokuu juron pitkämielinen synkkyys.      Sipilän ensihurmauksen haalistuminen alkoi 2016 pääministerin puuskittaisista sormen heristelyistä toponeuvotteluille ja päättyi uhkavaatimukseen: ellei kikyihin ja muihin alennuksiin suostuttaisi, veroja korotettaisiin ja presidentin luo mentäisiin. Kansa nieli ratkaisun ja jurotti kolme vuotta harmaan läpättävän hunnun alla. Se unohtaa lainlaatijan huonot säädökset. Nehän raapaisevat vain pintaa, mutta sen palkat ja lomat ovat pyhää omaisu...

2341. Lasten perintökö Esperi Carelle - valituksissa ennätys 300 %;n ennätysnousu

     Yrjö Larmolan ( http://www.hs.fi/paivanlehti/12022016/a1455166516514 ) mukaan me vanhemmat olemme vastuussa vauvoistamme ja lapsukaisistamme täydellisesti. Vaikeina aikoina vanhemmat avustavat aikuislapsiaan kylyjensä mukaan, jos tarvetta on.      Perintöoikeuden professori Kangas on pitänyt yllä agendaa, jonka mukaan vanhusten ei tarvitse jättää mitään perinnöksi lapsille, vaan käyttää se omaan kulutukseen oman kuolemaansa mennessä. Sydän käyrän ja pankkitilin pitää näyttää nollaa kuoleman hetkellä. http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/        Jostain syytä Kangas on saanut saa näille ajatuksilleen medianäkyvyyttä säännöllisin väliajoin samalla, kun poliitikot ovat olleet asiasta hiljaa. Tämä vaiettu hiljaisuus kätkee sen tosiasian, että vanhushuollosta puuttuu vuositasolla 1,5 miljardia euroa ja summa vain kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena. On vain hetken kysymys, kun pankkitilin riittämättömyyden takia valtio ja k...

2264. Pitkä ja ankea tarina vanhushuollosta lyhyesti

     Tähän asti vanhushuoltoa on hallinnut hiljaisuuden tyrannia, mikä on vain vahvistanut näkemystä, että poliittisten johtajien joukossa vallitsee asiasta tiedostettu välinpitämättömyys. Tämä siksi, että vanhushuollosta vastuussa olevassa poliittisessa järjestelmässä vallitsee totuusjärjestelmä, jonka korvat ovat auki vain vaalien edellä. Tämä ilmenee siten, että vaikka ongelmat ovat olleet vuosia tiedossa ja monen läheisen valitettua vuosien ajan vanhan läheisensä huonosta kohtelusta laitoksessa, vastuussa oleva poliittinen eliitti kyllä puhuu, muttei toimi asiaa edistääkseen.      Läheiseni oli lähes kymmenen vuotta eri yksityisissä hoitokodeissa saaden niissä monenlaista karmeaa kohtelua. Useaan kertaan hän oli pudonnut vuoteesta keskellä yötä ja saanut erilaisia ruhjeita. Asia selvisi minulle lopullisesti, kun hänen otsassa oli usean senttimetrin alueelle levinnyt iso arpeutumassa oleva ruhje. Saatuani vihdoin erään henkilön käsiini tämä siivooja ker...

2263. Onko yksityinen sektori tehokkaampi kuin julkinen

     Holkerin ja Ahon hallituksien aloittaessa ns hallitun rakennemuutoksen yksityisen sektorin tehokkuuden paremmuutta verrattuna julkiseen ei asetettu kyseenalaiseksi. Aho ja Lipponen omaksuivat mukisematta tämä uusliberaalisen   johtoajatuksen   ja ryhtyivät muuttamaan eräitä virastoja yrityksiksi.      Tätä ajatusta oli vaikeaa vastustaa, koska julkisen hallinnon tehottomuutta, byrokraattisuutta, kankeutta, joustamattomuutta, hidasliikkeisyyttä, raskautta ja tie mitä olivat moittineet yliopistotutkijat, virastosuunnittelijat ja valtion talouden eri tarkastuselimet sekä oikeistopoliitikot ja –virkamiehet. Myös hatarat vertailut verrokkimaihin ja pintapuoliset hyviin käytäntöihin perehtymiset tulkitsisivat muutosta. Maaperä oli siis hyvin altis ja otollinen hallinnon suunnanmuutokselle. Vallitsi samanlainen reformikiihko kuin nyt vanhushuollossa.      Se mikä tässä merkillistä on, ettei 30 vuoden kuluttua tänä päivänäkään ol...

2262. Kun voiton tavoittelu voittaa valvonnan 6-0

     Olen ollut kaihileikkauksen jälkiseurannassa, valvonnassa, 15 vuoden ajan kahdessa yksityissektorin silmälaitoksessa: Keskustan silmäsairaalassa ja Coronarian silmäasemalla.      Ensimmäisestä minulle ei ole kuin kiitosta sanottavaa, lääkärillä oli aikaa tarkastukseen ja kapasiteettia heti ryhtyä samana päivä toimenpiteisiin kriittisessä tapauksessa. Vantaa kuitenkin ja tietenkin kilpailutti palvelun ja otti halvimman.      Voittaneessa Coronariassa pitää pitkään pohtia, mitä kehumista siinä on. No hoitohenkilökunta on kohteliasta. Muutoin palvelu ei ollut hyvällä tasolla. Lääkärit ovat tavattoman kiireisiä puhuttelematta potilasta juuri lainkaan. Nopeasti kysytään, mitä lääkkeittä nyt käytättekään ja paljonko, sitten tarkastuslaiteeseen ja katse vasemmalle ylös ja alas ja oikealle ylös ja alas. ”Kirjoitan reseptin ja näkemiin”. Toiminta on muutoin suoraan Fordin liukuhihnalta, paitis viime kerralla unohtivat kutsua tarkastukseen. ...

2558. Tulevatko kipulääkkeet teille viihdekäyttöön, kysyi eräs lääkäri minulta vastaanottohuoneessaan

     Tämä tapahtui noin puoli vuottaa sitten. Aihe tuli mielessäni ajankohtaiseksi meneillään raivoavan vanhushuoltofiaskon takia. Sitä siivitti myös ja Yle TV 1:n Sannikka&Ukkola – ohjelma (https://areena.yle.fi/1-4493542) 1.2. 19. Siinä Sarasvuo heitti, että hän on keräämässä pvk-lääkkeitä varastoon vanhuuden varalle.      Tarina alkaa.      Olin astunut suuren kv. lääkärifirman huoneeseen, jossa tietävän näköinen ja tämä myös esille tuova nelikymppi mieslääkäri odotti pöytänsä takana ja vastaanotti minut rutiininomaisella varmuudella. Olin ollut tämän firman erään pätevän naislääkärin vanha asiakas. Esteen sattuessa jouduin turvautumaan tähän tyyppiin. Hetken juteltuamme kipuvaivastani ja hänen välillä katsoessa ruutuaan, hän lausui: Tulevatko kipulääkkeet teille viihdekäyttöön? Hämmästyin suuresti enkä kyennyt heti sanomaan mitään. Tunsin vain, että huoneessa kurjistuvaa näköalattomuuttani kipuuni olisi voinut leikata veitsellä. Kop...

1988. Nenärusto poikki

     Edunvalvontapäätöstä odotellessani isän eläminen yksityisessä dementiakodissa osoittautui kaikkien katastrofien jälkeen isälle onnenpotkuksi. Kaatuiltuaan aikansa ja ripuloituaan liiallisten ulostuslääkkeiden vaikutuksesta huoneensa siivottomaksi, hän putosi vuoteesta katkaisten ranneluunsa ja nenärustonsa. Herttoniemen sairaalan osastolääkäristä oli minulle tullut jo niin tutuksi, että lähes vilkuttelin hänelle tullessamme vastaan sairaalan käytävillä. Nyt kyse ei ollut mistään pikakeikasta.

1853. Sosiaalitarkastajat saapuvat

      Tiettynä päivänä tarkastajat saapuivat Herttoniemeen ihaillen aluksi komeita näköaloja. Toisella naisella oli lehtiö kädessään toisen tehdessä havaintoja. -Täällä on amme! Pitää saada istuinlauta. - Niitä on sairaalassa, vastasi lehtiönainen. Kävelin naisen perässä vessan ovelle ja katsoin seinällä riippuvaa käsisuihkun kahvaa ja kysyin. - Miten isä ylettyy ottamaan suihkun käteensä, kun mies ei kunnolla pystyssä pysy edes tasaisella lattialla? Puhujanainen vastasi. - Pannaan yläpuolelle kahvaan narulenkki. Silloin ylettää. Tuohon poraatte kahvan, josta isänne voi ponnistaa seisomaan - Hyvä, että on mikro. Se on turvallinen, sanoi lehtiönainen. - Mitä isä siinä lämmittää, kysyin.  Nainen katsoi minua hetken kuin hevonen uutta veräjää. - No mitä siinä mikrossa lämmitetään, halkojako?”      Puhujanainen katseli pitkään vessan ovelta olohuoneeseen sen näköisenä, että mitä hän seuraavaksi lausuu, ratkaisee isäni kohtalon. - Täällä ...

1845. Ylimielisyys huipussaan vanhuskeskustelussa Yle a-talkissa 25.2

     Turun kaupungin psykiatrisen sairaalan törkeä vanhusten kohtelu oli tällä kertaa kimmokkeena a-talkissa jo arkipäiväiseksi muuttuneeseen vanhusten kaltoin kohteluun ( http://areena.yle.fi/1-3073422 ).      Viestejä tulee ympäri Suomea, milloin vanhus on jätetty vaippoihinsa, milloin nälkään. Kolmen sadan miljoonan euron leikkaus vanhushuollosta on tehnyt selvää jälkeä hoidon laadusta, riittävyydestä ja saatavuudesta hoitokulttuurin ja alalle koulutettavien tason heikentyessä ja valvonnan riittämättömyyden takia.   Ala on pirstaloitunut ja pirstaloituu jatkuvasti lisää soten kompuroinnin takia. Paperilla kaikki näyttää hyvältä hoitajien ollessa pakotettuja täyttämään seurantalomakkeita parhaan kykynsä mukaan tietojen johtamatta kuitenkaan muuhun kuin suiden sulkemiseen ja arkistointiin.       Asenne, jolla Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen johtaja Riita Liuska ja Valviran ryhmäpäällikkö Markus Henriksson...

1842. Uninen ja kuivettunut seurakunta sermien takana

Suuret kaansainväliset ketjut ostavat pieniä vanhusten hoitoyksiköitä monet kierrättäen kirjanpitonsa veroparatiisien kautta.  ARA rahoittaa veronmaksajien euroilla ketjujen laajentumista. Toimiala tuleekin olemaan lähivuosina ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatisi keskitettyä tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, ihmisarvo, turvallisuus ja tehokkuus. Monelle kunnalle nyt alan laatu näkyy vain papereilla ja tuloksellisuus kykynä työntää vanhukset näiden ketjujen armottomaan kitaan. Nyt vanhushuolto ei ole palveluala. Siinä pelittää vain profit motive. Sen keskeinen tekijä ei ole laatu eikä asiakastyytyväisyys, sillä heikkokuntoinen vanhus on tyytyväinen mihin tahansa. Kunnan kotipalvelut eivät toimi yhtään paremmin kuin yksityisetkään, vaan mies odottaa tv-dokumentin mukaan neljä vuorokautta lääkkeitään, vetelät housuissaan. Lähivuosina tarvitaan kymmeniä tuhansia lähihoitajaa lisää. Tila...

1579. Korkealle kurottuvat toiveet ovat romahtaneet vanhushoidossa

     Tähän johtopäätökseen voi tulla Maikkarin tämän aamun Studio55.fi-ohjelmasta. Ohjelman kyselyn mukaan 96 prosenttia vastaajista piti vanhushuollon tulevaisuuden näkymiä synkkinä.      Sen sijaan samassa ohjelmassa prof. Erkki Vauramo totesi, että vanhushuollon huono maine johtuu sosiaali- ja terveysministeriön kärsimästä informaatiosotatappiosta, tiedotus on epäonnistunut.      Professorin mukaan meillä on hyvä vanhushuoltalaki ja 20000 ylimääräistä laitospaikkaa. Euroopan kuluttajayhdistyksen tuoreen selvityksen mukaan Suomi sijoittuu neljänneksi vanhushuollon paremmuudessa Norjan, Hollannin ja Sveitsin jälkeen. - Olemme Euroopan mestareita, leikitteli professori.     Todellisuus on kuitenkin toinen. Karut kertomukset ja kokemukset arjen vanhushuollosta ovat rapauttaneet tavallisten suomaisten kykyä ihailla hoidon tasoa. On ollut varmasti viisasta sosiaaliministeriöltä olla käynnistämästä propagandakapanjaa pro...

1469. Vollottajan päiväjärjestys

     Otsikon tarkoitus ei ole puuttua kenenkään tapoihin saatikka elämään. Eikä ole myöskään pyrkimys loukata ketään. Joka tapauksessa ihmiset joutuvat tilanteisiin, joissa he eivät enää pysty päästämään ajatustensa vesiä virtaamaan entiseen tapaansa tehokkaasti. Nämä henkilöt tarvitsevat silloin pajatyyppejä rinnalleen.      Päivän Helsingin Sanomissa oli synkeän sävyinen kuvaus, mitä seuraa hallituksen niin sanotusta rakennepäätöksestä lakkauttaa vanhusten laitospaikat minimiin. Kotona pitäisi selvitä keskimäärin noin kolme kuukautta ennen kuolemaa saakka.            Nykykäytännössä tätä ennen kotona laukkaa ilman minkään maan ja taivaan valvontaa mitä kirjavin ja taidoiltaan ja asenteiltaan mitä epätasaisin joukko palkka-auttajia. Periaate on, että vanus maksaa kaiken mikä värkeissä on varaa, tässäpä oiva tulonsiirto vanhuksilta kunnille. On mainittava, että omaisten apuna on myös hyviä ja ammattitaitoisia palkka-a...
     Tiettynä päivänä tarkastajat saapuivat Herttoniemeen ihaillen aluksi huoneiston komeita näköaloja. Toisella naisella oli lehtiö kädessään toisen tehdessä havaintoja. "Täällä on amme! "Pitää saada istuinlauta." "Niitä saa sairaalasta", vastasi lehtiönainen. Kävelin naisten perässä vessaan ovelle ja katsoin seinällä riippuvaa käsisuihkun kahvaa ja kysyin: "Miten isä ylettyy ottamaan suihkun käteensä, kun mies ei pysy edes kunolla pystyssä edes tasaisella lattialla.?" Puhujanainen vastasi: "Pannaan yläpuolelle kahvaan narulenkki. Silloin yletää. Tuohon poraatte kiinni kahvan, josta isänne voi ponnistaa seisomaan." "Hyvä, että on mikro.  Se on turvallinen", sanoi lehtiönainen. Mitä isä siinä lämmittää"? Nainen katsoi minua hetken kuin Kwaijoen siltaa.  "No mitä siinä mikrossa lämmitetään, halkojako?. Aloin hermostua. Sanoin melko äkäisesti, että isä on kaatunut täällä monta kertaa saaden kuhmuja päähänsä ja polttaen kerr...

913. Sosilaalihuollon tarkastajat saapuvat

Tiettynä päivänä tarkastajat saapuivat Herttoniemeen ihaillen aluksi komeita näköaloja. Toisella naisella oli lehtiö kädessään toisen tehdessä havaintoja. ”Täällä on amme! Pitää saada istuinlauta.” ”Niitä on sairaalassa”, vastasi lehtiönainen. Kävelin naisen perässä vessan ovelle ja katsoin seinällä riippuvaa käsisuihkun kahvaa ja kysyin: ”Miten isä ylettyy ottamaan suihkun käteensä, kun mies ei kunnolla pystyssä pysy edes tasaisella lattialla?” P uhujanainen vastasi: ”Pannaan yläpuolelle kahvaan narulenkki. Silloin ylettää. Tuohon poraatte kahvan, josta isänne voi ponnistaa seisomaan.” ”Hyvä, että on mikro. Se on turvallinen”, sanoi lehtiönainen. ”Mitä isä siinä lämmittää?” Nainen katsoi minua hetken kuin hevonen uutta veräjää: ”No mitä siinä mikrossa lämmitetään, halkojako?” Naisten tuomio oli tyly. Isä ei saanut tarpeeksi pisteitä vanhustenkotiin pääseminen.

481. Arviointia keskustan linjauksesta kuntapalvelujen turvaamiseksi

Sipilän malli Sipilän nimissä tehty viimeisin esitys löytyy osoitteesta: http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=143547d2-6b9f-4b3a-b84c-586e2bb1584a Se on tähän saakka selkein julkisuudessa esitetty malli, priimaa kuin insinöörityö. Keskusta (Sipilä) on asettanut uudistuksen aikajänteeksi vuodet 2014 – 2020, mikä on realistisempi kuin hallituksen 2017 ulottuva uudistus. Sipilä esittää, että   kotikunta- maakuntamallia, jossa maakunnat voisivat toimia sote-alueena johtajina ja järjestäjinä sekä kuntauudistuksen selkärankana. Maakuntia on nyt 18 pois lukien Ahvenanmaa. Ensi vaiheessa kunnilta siirtyvät maakuntiin perusterveydenhuolto, erikoisairaanhoito ja vaativa sosiaalitoimi. Maakuntiin nykyisten tehtävien lisäksi tulisi uutena toisen asteen koulutuksen järjestäminen. Toisessa vaiheessa kuntien normeja puretaan ja henkilöstön ammatillista joustoa lisätään, tehtäviä karsitaan ja viittäsataa tietojärjestelmää sovitetaan yhteen. Kotikunta-maakuntamalli otetaa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *