Juha Sipilä puhui hiljattain vakavilla kasvoilla Kollajan altaan rakentamisen puolesta. V. Niinistön mielestä tällainen puhe asettaa meidät hölmölaisten asemaan.      Ilmeisesti Pohjolan Voimalla on edelleenkin suuri  intressi ja valmius rakentaa  Kollajan allas. Osa paikallisista kannattaa ja osa vastusta hanketta.   Loputkin Iijoen lohikannasta kuulemma tuhoutuisi ja samalla   matkailulle aiheutuisi verisiä tappioita.      Talvivaaran toiminta on konkurssissa. Väki uhkaa häipyä pyörittämästä malmikasojen jatkojalostamista. Koko Pohjois-Suomen kaivosboomi rakoilee. Työpaikkoja pitäisi luoda.      On kulkemista hölmöläisten metsässä, jos kuvitellaan Kollajan rakentamisen nopeaan työllistämiseen. Nykyisen koskien suojelulain voimassa ollessa ja hitaassa lupaprosessissa aikaa voi tärvääntyä 5-10 vuotta. Natura 2000 tarjoaa oman vastuksensa rakentamiselle.   ...

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus puoltaa lausunnossaan Pohjolan Voimalle Kollajan altaan rakentamista. Suunnitellusta altaasta tekee erikoisen sen syvyys, keskimäärin noin viisi metriä. Tästä seuraa, että säännöstelykorkeus vaihtelee 10 metriä, veden pinnan äärikorkeuksien ero on 10 metriä. Tällöin on selvää, että jos allas rakennetaan, sen virkistyskäytön arvo on mitätön. Rakentaminen edellyttää koskien suojelulain muuttamista ja vapaamielistä tulkintaa Natura 2000 suojelun rajoituksista. Siis Pohjois-Pohjanmaan Ely ehdottaa ja Sipilä kannattaa, siinä on hyvä veljespari. Suunnitellun altaan sähköenergian tuottoa vastaa yhden keskisuuren kaupungin sähkön kulutusta, 0,2 promillea koko maan sähkön kulutuksesta. Sipilä perusteli rakentamista positiivisella vaikutuksilla alueen ja sen asukkaiden talouksiin sekä altaan käyttämistä tuulivoimaloiden sähkön tuotannon tasaajana. Järkeviä perusteluja. Pohjanmaan vesistöjärjestelyhankkeet toteutettiin 1970- ja 1980-luvuilla tulvasuoejel...

Elyjen kehittämisessä yhtenä tekijänä on otettava huomioon maakuntien liitot. Niiden päätehtävänä on vastata maakuntakaavasta ja eräistä aluekehitystoimenpiteistä. Niillä on poliittiset valtuustot ja hallitukset. Henkilökuntaa yhteensä on noin 1300. Elyjen muodostamisessa yhtenä ideana oli yhdistää monta viranomaista saman katon alle yhdeksi maakunnallisesti voimakkaaksi päällikkövirastoksi. Näin saatiin yhtenäinen väkevä neuvottelukumppani maakuntien liittojen ja muiden keskeisten alueen toimijoiden kanssa. Mutta synnytettiin samalla pirstaloinen virasto, jossa on yhteismitattomia ja   huonosti toisiaan täydentäviä toimintoja, periaatteessa yhteismitallisuutta kyllä löytyy. Henkilökuntaa Eylyissä noin 3500. Sekä maakuntien liitojen ja Elyjen johtohenkilöt pääsääntöisesti nimitetään poliittisin perustein. On selvää, että keskusta pitää kynsin hampain kiinni nykyisestä konstellaatiosta, maakuntien liitot ja Elyt käsi kädessä. Etenkin   Ely-keskuksen, päällikköviraston...