Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella virasto merkityt tekstit.


3895. Näillä eväillä johto viisaammaksi 50-vuotisen taantumisen jälkeen

Tässä olisi tarjolla eväitä perehtyä, millä konsteilla ministeriöiden ja virastojen ylintä johtoa yritettiin saada parempiin kuosiin ennen 1970-lukua valtion hallintoa jäytäneen taantumuksen jälkeen. Matka on kivikkoinen, mutta paljastava. Kalvosarjaa käytettiin johdon aivopesussa alttiimmiksi moderneille organisaatio-opille.    Lue hallinnon kehittämisen kalvosarja tästä

3892. Pomot, joiden virkojen täyttämisessä täytyy olla erityisen tarkka

1.   SUPO, suojelupoliisi. Se kuuluu muodollisesti sisäministeriön alisuuteen, mutta se on käytännössä tasavallan presidentin ja turvavallisuuspoliittisen valiokunnan, utva:n työkalu. Se mitä virasto tekee, ei tiedä kukaan ja mitä se sanoo, mikään taho ei voi vahvistaa. 2.    Finavia, joka huolehtii ja vastaa koko maalle elintärkeästä lentoliikennetoiminnasta. Se on itsevaltias määritellessään, mikä saastuttaa, missä ja kuinka paljon. Tämä on mahdollista siksi, että se on monopoliasemassa saastetietojen keräämisessä, rekisteröinnissä ja tiedottamisessa. Jos asukas valittaa esimerkiksi lentomelusta vastaus voi olla, että millä koulutuspohjalla kyselette tällaisia. 3.   Helsingin poliisilaitos kuuluu sisäministeriön alaisuutteen, ei poliisihallituksen. Sisäministeriössä on hyvin ohuet resurssit tulosohjata laitosta. Ohjausta hankaloittaa myös laitoksen suuruus, sen moniportainen organisaatio ja erikoitehtävien luonne. Näiden takia se on hyvin itsenäinen poliisiyksikkö....

3306. Kaikki virastot liikelaitoksiksi

Ilmapiiri oli vapautuksen huumassa innokas monien vanhojen perinteisten laitosten etsiessä kilvan, minkä osan toiminnasta ne voisivat järjestää yhtiön tai liikelaitoksen hoidettaviksi tai vähintäänkin maksulliseksi palvelutoiminnaksi. Eduskunnan hallintovaliokunta piti jopa lupariihen turhien lupien poistamiseksi, mutta tulokset olivat laihoja. Ojalan kanssa ehdottamani apteekki-, taksi- ja linja-autolupien poistaminen sai tyrmäävän vastaanoton apteekkariliitolta ja liikenneministeriön ylijohtaja Harri Cavénilta. Talvella keskusvirastohanke jatkoi sinnikkäästi hallitun rakennemuutoksen läpiviemistä energisen ja huolellisesti asioihin perehtyvän Mauri Pekkarisen puheenjohdolla. Hän oli malliesimerkki määrätietoisesta ja asioihin perehtyvästä ministeristä. Istunnot pidettiin kokoushuone Markassa perjantaisin kello 14. Asiat sinne tulivat sitä mukaan kuin keskusvirastohanke eteni. Valiokuntaan tuotiin myös muita ajankohtaisia asioita päätettäviksi, jos puheenjohtaja Pekkarinen ja vara...

3114. Virastojen oma mainostaminen oli aikansa helmi

Muoti oli sekin, kun aikoinaan virastojen toimintaa mainostettiin ja aiottiin mainostaa markkinoinnin värssyillä. Esimerkiksi: "Kunnon väylät rakentaa Tie- ja vesirakennuslaitos" tai "Vesihallitus puhdistaa vesistöjä". Tämä oli aikaa, kun  täysin sopimattomia yksityissektorin elementtejä aletiin tuomaan julkiseen hallintoon, mutta  onneksi mainoslauseet unohtuivatkin nopeasti esimerkiksi tapauksessa, miten mainostaa mm. vankeinhoitoa. Yksityissektorilta lainaamisessa oli  hyvätkin puolensa, koska aiemmin virkamiehillä ei ollut käsitystä, mikä eroa on  menoilla ja kustannuksilla. Oli vain momentteja ja niillä määrärahoja. Palkkakuluja ei katsottukaan kustannuksiksi, koska ne joka tapauksessa  menivät tehtiinpä tai oltiinpa tekemättä mitään. Sisäinen laskenta oli tarkoitettu pakottamaan hallinnon ajattelemaan hankkeiden kokonaisrahoitusta. riippumatta siitä, miltä momentilta rahat tulivat .   

2313. Postin palkat ja tulospalkat

     Tulospalkat ovat muodostuneet julkishallinnon yksiköiden räjähdysherkäksi polttoaineeksi. Parhaassa tapauksessa sen avulla voidaan estää viraston uppoamista vararikkoon ja kurjimmassa saattaa johto ulkoisen ihmettelyn ja sisäisen kähinän ampiaispesäksi. Avain tekijä on oikeat mittarit ja oikeat mitattavat tavoitteet. Tilannetta on pahentanut eräiden konsulttien voimakas luennointi tyyliin, ettei ison päällikön kannata tulla edes työpaikalle normipalkalla, vaan pitää olla lisäksi puolet tulospalkkaa.      Tulospalkka on nähtävänä ennen kaikkea johdon keinona toteuttaa tulostavoitteitta eikä palkan korotusautomaattina. Jos johtajalle maksetaan tulospalkkaa, sillä pitää olla suora yhteys yksikön ulkoiseen tuloksellisuuteen asiakkaille eikä keskeistä saa olla sijaismittarit kuten yhteydenpito sidosryhmiin tai omistajiin.   Organisaation sisäisessä palveluyksikössä tulospalkkio voi olla sidoksissa sisäisiin suoritteisiin kuten hallinnon palveluyksik...

2263. Onko yksityinen sektori tehokkaampi kuin julkinen

     Holkerin ja Ahon hallituksien aloittaessa ns hallitun rakennemuutoksen yksityisen sektorin tehokkuuden paremmuutta verrattuna julkiseen ei asetettu kyseenalaiseksi. Aho ja Lipponen omaksuivat mukisematta tämä uusliberaalisen   johtoajatuksen   ja ryhtyivät muuttamaan eräitä virastoja yrityksiksi.      Tätä ajatusta oli vaikeaa vastustaa, koska julkisen hallinnon tehottomuutta, byrokraattisuutta, kankeutta, joustamattomuutta, hidasliikkeisyyttä, raskautta ja tie mitä olivat moittineet yliopistotutkijat, virastosuunnittelijat ja valtion talouden eri tarkastuselimet sekä oikeistopoliitikot ja –virkamiehet. Myös hatarat vertailut verrokkimaihin ja pintapuoliset hyviin käytäntöihin perehtymiset tulkitsisivat muutosta. Maaperä oli siis hyvin altis ja otollinen hallinnon suunnanmuutokselle. Vallitsi samanlainen reformikiihko kuin nyt vanhushuollossa.      Se mikä tässä merkillistä on, ettei 30 vuoden kuluttua tänä päivänäkään ol...

2248. Trafi-kohu

     Joka tuntee ministeriön ja virastojen välistä toimintalogiikka ja ohjausta, hän ei voi tulla muuhun johtopäätöksen, että kohu   on ministeriön ylimmän johdon töppäyksen seurausta.      Ensiksi mikä motivaatio Trafilla olisi ollut ryhtyä näin riskialttiiseen operaatioon omin päin? Ei mitään.      Toiseksi jos Trafi on avannut datan ”omin päin”, se on tehnyt sen vain siinä tapauksessa, että   siitä on aiemmin sovittu ministeriön ja viraston välisissä tulosneuvotteluissa.      Kolmanneksi   nykyisellä ministeriöllä on motiivi avata data markkinatalouden käyttöön.      Neljänneksi Trafin pääjohtaja erosi sopivasti juuri ennen eduskunnan kyselytuntia, mitä pääjohtaja ei tehnyt omin päin.

2222. Johtaminen on aina vain esillä. Onko se erilaista julkisella sektorilla kuin yksityisellä

     Miksi johtaminen on aina akuutti asia? Siksi, että se on ainoa seikka, mikä ohjaa tavoitteellisesti ja yhdistää arvo- ja tunnetasolla koko organisaation saavuttamaan asetut tavoitteet.   Järjestelmät, ohjesäännöt ja käytännöt eivät tähän pysty. Asia ei muutu muuksi, vaikka tekoäly ja teknologia otettaisiin valjastettaisiin tekemään ilman ihmisen apua tuotteita asiakkaille ja markkinoille, sillä ennen pitkään ihmetellään, miksi kone takoo tarpeetonta tavaraa ympärilleen.      Asiaa voi myös lähestyä johtamisen alkuhetkestä. Johtaminen syntyy sillä hetkellä, kun joku henkilö ”niin sanotusti nousee ylös” ja alkaa tehdä tuotetta tai tuotteita muille saadakseen niistä itselleen vastiketta. Tämä on tärkeä havainto verrattaessa toisiinsa julkisen ja yksityisen sektorin johtamisen eroja.      Yksityissektorin johtaminen onkin kiinni konkreettisissa tuotteissa ja asiakkaissa. Se on nopeasti ja raadollisesti sitoutunut markkinahetkeen ja s...

1875. Pomot, joiden virkojen täyttämisessä täytyy olla erityisen tarkka

1.   SUPO, suojelupoliisi. Se kuuluu muodollisesti sisäministeriön alisuuteen, mutta se on käytännössä tasavallan presidentin ja turvavallisuuspoliittisen valiokunnan, utva:n työkalu. Se mitä virasto tekee, ei tiedä kukaan ja mitä se sanoo, mikään taho ei voi vahvistaa. 2.    Finavia, joka huolehtii ja vastaa koko maalle elintärkeästä lentoliikennetoiminnasta. Se on itsevaltias määritellessään, mikä saastuttaa, missä ja kuinka paljon. Tämä on mahdollista siksi, että se on monopoliasemassa saastetietojen keräämisessä, rekisteröinnissä ja tiedottamisessa. Jos asukas valittaa esimerkiksi lentomelusta vastaus voi olla, että millä koulutuspohjalla kyselette tällaisia. 3.   Helsingin poliisilaitos kuuluu sisäministeriön alaisuutteen, ei poliisihallituksen. Sisäministeriössä on hyvin ohuet resurssit tulosohjata laitosta. Ohjausta hankaloittaa myös laitoksen suuruus, sen moniportainen organisaatio ja erikoitehtävien luonne. Näiden takia se on hyvin itsenäinen poliisiyksikk...

1872. Näihin virastoihin hallitukset kynnet eivät ylety

     Tässä ei tarkastella niitä virastoja, jotka perustuslain mukaan ovat riippumattomia hallitusvallasta tai ne on järjestetty hallituksesta vain välillisesti riippuvaisiksi, kuten Suomen pankki, Yle ja Kela, jotka kuuluvat suoraan eduskunnan alaisuuteen.      Virastolla tässä tarkoitetaan laitosta, joka ei kuulu edellisen kohdan rajukseen ja jolla on omat lakiin perustuvat johtoelimensa ja budjettinsa. Tällaisia hallituksesta riippumattomia virastoja ei pitäisi olla, koska jokainen virasto kuuluu jonkin ministeriön alaisuutteen, siis hallituksen ohjaukseen ja valvontaan.      Listan kärjessä on SUPO, suojelupoliisi . Se kuuluu muodollisesti sisäministeriön alisuuteen, mutta se on käytännössä tasavallan presidentin ja turvavallisuuspoliittisen valiokunnan, utva:n työkalu. Se mitä virasto tekee, ei tiedä kukaan ja mitä se sanoo, mikään taho ei voi vahvistaa.      Sitaatti konsultin muistelmista kuvaa yht...

1755. Viraston uumenissa

      Kävellessäni ruokatunnilla ilmoitustaulun ohi aloin käsittää toimiston outoa oloa. Siinä oli pitkä lista viraston avoimia virkoja, jotka olivat toimiston lakkautettuja virkoja, mutta julkistettu avoimiksi keskushallituksessa. Näin tilanne oli muodostunut sellaiseksi, että kaikki epäilivät toisiaan toistensa virkojen hakemisesta.      Tämä ei häirinnyt minua lainkaan, vaan paransin tahtiani huoneeni uumenissa, vaikka yli-insinööri käski lopettaa lukutouhuni. Se nimittäin oli jo yleisessä tiedossa ja keskustelun aiheen ruokalassa. Vastatessani yli-insinöörille teekkareiden tekevän täällä kovalla palkalla diplomitöitään mies hieroi otsaansa ja sanoi jotain siihen suuntaan, että antaa olla.      Tunsin olevani vahvoilla miehen suhteen, sillä miehen lukitussa perähuoneessa oli käynyt koko toimistossa työskentelyni ajan toisen osaston hyvännäköisiä naisia tekemässä vaikka mitä – olin tästä vähän katkera miehelle. ...

1470. Juha Sipilä koneiston saneeraajana

     Kun henkilöllä on ääni lempeä ja käytös vaakaa ja myhäilevä, syntyy ilmapiiri, jossa on vapauttavaa lähestyä ja mennä kättelemään tällaista lupsakkaalta tuntuvaa henkilöä. Juha Sipilästä syntyy tällainen mielikuva. Tämä voi olla tottakin.      Totta on myös se, että Sipilä on lujalla kädellä johtanut yritystään menestykseen ja saneerannut keskustan puoluetoimiston tip-top-kuntoon. Menoja on karsittu ja henkilömäärää on pienennetty raskaalla kädellä.      Paikallisia elyjä uhkaa nyt monen sadan henkilömäärän vähentäminen. Yt-nuevottelut on loppusuoralla.      Hallituksen vaihduttua sipilä-johtoiseksi onkin kohtalisen varmaa, että keskushallintoa, ministeriöitä ja keskusvirastoja saneerataan.      Tämä merkitsee monen sadan valkokaulusluokkaan kuuluvien henkilöiden irtisanomisia.      Se keskushallinon viisas virkamiesjohto, joka nyt aloittaa yksikkönsä tuloskunnon parantam...

1345. Tapaaminen

       Hän alkoi yllätyksekseni puhua nopeilla, lyhyillä sarjoilla aivan kuin välillä harkiten, paljonko vastapäätä istuva tyyppi kesti. Vähän päästä lepyttyään hän tarjosi kuitenkin kahvia. Hämmennellessäni joutessani juomaa hän luennoi yleisellä tasolla keksinnöllisyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä.

1299. Sote-alueilla odottaa poliittinen virkanimitysuma

     Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen ytimekäs haastattelu. Haastattelijana on Seija Holtari.      Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilää. Maahan on kaavailtu viittä sote-aluetta.      Huovisen eräs kommentti pisti silmään. Hän vastaa empimättä kysyttäessä, että sote-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisestä vastaa asianomainen kuntayhtymä.         P erustehtäviltään alueita voidaan pitää identtisinä. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella  saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernijohtajan pätevyysvaatimuksien täyttäminen asianomaisine korkeakoulututkintoinen on ehdottoman välttämätöntä tässä. Siis kokemus su...

1288. Eversti Helsingin sähkölaitoksen johtoon

     Päivän Helsingin Sanomien mukaan kaupungin sähkölaitoksen, Helenin, johtoon ollaan nimeämässä 65-vuotias eversti työkokemuksena maanpuolustus.      Äksyltä Uolevi Raadelta aikoinaan eräs toimittaja kykysi puoli leikillään tilanteen ollessa poikkeuksellisesti leppoisa, miksei hän ota pappia johtoryhmään tasoittamaa kokouksia. Raade vastasi, että pappi olisi varmaankin rehellinen, sanoisi mitä ajattelee ja ajattelisi eri tavalla kuin muut, mutta ei hän sellaista henkilöä kaipaa.      Vaikeaa sanoa, onko Raadeen tokaisulla mitään tekemistä kyseisen everstin kanssa, mutta ulospäin vaikuttaa, että sama valssi tonava kaunoinen poliittisissa nimityksissä jatkuu. Vauhtia tällä kertaa valssille antoi kokoomuksen kanta, että Helena Pesolan Kelasta vapautuva  johtajapaikkapaikka kuuluu heille. Miksei se kuulu pätevimmälle hakijalle?      Eduskunnan oikeusasiamiehe...

1286. Narsistijohtajan päivä

     Johtajan vaimo on lukenut, että tällainen johtaja tietää kaiken, on aina oikeassa, ei siedä kritiikkiä,  ei omaa itse kritiikkiä ja ajaa viime kädessä aina omia etujaan. Vaimo ei usko tätä, mutta on masentunut.      Kun mies herää aamupalan pitää olla valmis ja kanan munan oikeasti keitetty. Jos se on löysä, mies lähtee ja sanoo hyvästiksi syövänsä aamiaisen työhuoneessaan. Sitä ennen aviomies taputtaa kouluun lähteviä poikaa päälaille heidän tuijottaessa pöytään.      Firman suurimmassa työhuoneessa, josta pystyy valvomaan kaikki kerrokseen tulijat, mies kutsuu vuon perään osastojohtajansa keskusteluun päivän kysymyksistä. Mitä ne ovat, ei tiedä kukaan etukäteen. Siksi kullakin osastopäälliköllä on sisään tullessaan suuri mappi ja läppäri kainalossa.      Johtoryhmäaamuna jäsenet jännittävät millaisella päällä mies on, onko kanan muna oikein keitetty. ...

1282. Johtaminen ei muutu - opit kyllä

     Jos selailee valtion johtamisen oppivihkoja  ja Rastorin Kehittyvä yritys-vihkosia 1970-luvulta, samat johtamista koskevat lainalaisuudet toistuvat kuin nykyäänkin. Hyvä johtaminen voidaan tiivistää: tuloksellisessa johtamisessa on asetettu yksikölle oikeat tavoitteet ja se saavuttaa ne tehokkaasti.      Toinen silmiinpistävä seikka on, että vaikka jo silloin korostettiin  atk-järjestelmien kehittämisessä loppukäyttäjän huomioon ottamisen tärkeyttä,  siinä ei ole oppi mennyt perille 50 vuodessa. Aina vain edelleenkin moititaan käyttäjänäkökulman unohtamista.      Miksi johtamisen oppikirjat muuttuvat ja saavat yhä hienosäikeisimpiä sävyä, vaikka johtamisen sisältö näyttää pysyvän samana? Syitä on monia.      Jokainen sukupolvi haluaa kirjoittaa oppinsa itsensä näköiseksi ja omalla kielellään. On hyvä kun kukin ikäluokka tekee päänsä itse. Joht...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *