Mittaaminen sopii erittäin hyvin eräisiin koululiikunnan lajeihin kuten suomalaisten rakastamaan yleisurheiluun. Päinvastaista mieltä ovat kirjoittajat Tiina Kujala ja Laura Rantavuori HS:n artikkelissa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005835132.html ). Mittaaminen sopii myös pallopeleihin. Jos Yleisurheillussa tuloksia ei mitattasi, mielenkiinto lopahtaisi hyvin monelta ja eräiden osallistuminen muuttuisi pelleilyksi. Moni ei tietenkään halua joutua liikunnassa numeerisen arvostelun kohteeksi ja se on osin ymmärrettävää.   Saama koskee myös matematiikka. Elämässä menestyminen valitettavasti edellyttää ponnisteluja, joita mitataan. Yrityksen euromääräinen voitto on se tärkein, mikä kiinnostaa omistajia.      Monen on pakko osallistua esimerkiksi ruotsinkielen opiskeluun, josta joka vuosi annetaan numero. Numero neljä ei ollut harvinainen omassa nuoruudessani. Jälkeenpäin ajatellen se oli aivan oikein, sillä  työssäni jouduin opiskele...

On roisi otsake. Sanotaan heti aluksi, että älykkyyttä kyllä voi mitata, mutta tulokset kertovat vain testeistä suoriutumisesta. Jos otetaan tässä älykkyyden jonkin laiseksi mittakepiksi arvostettuun oppilaitokseen pääsy ja siellä lopputyön laadinta, tämä indikoi keskimäärin henkilön olevan ainakin jossain määrin älykäs. Tällöin koulutus antaa henkilölle mahdollisuuden päästä vaarattomaan toimistotyöhön. Hän voi   ostaa hyvältä alueelta asunnon, alkaa harrastaa kavereiden kanssa suunnistamista, jopa golfia. Hän käy teattereissa ja musiikkitaloissa. Elinvuodet kasvavat, se selvää. Ei tässä kaikki. Kun hän on läpäissyt koulutuksen ja   suorittanut lopputentit, hän pakostakin myös on joutunut tekemään valintoja, tietenkin mahdollisimman hyvä. Tämä johtaa siihen, ettei hän aina ohittele tiellä riskipaikoissa, päin vastoin. Hän ei juo itseään humalaan ja kaadu. Hän ei mene öiselle nakkikioskille, pitää ainakin suunsa siellä kiinni. Tarinan henkilön elämä tienkään men...