1960-luvulla elokuvaa ravisteli modernismin aalto Itä-Euroopasta, Britannian, Intian, Japanin ja Brasilian kautta Yhdysvaloihin saakka. Uskottiin, että luovalla kameratyöskentelyllä voidaan rakentaa sisällön ydin. Syntyi kuitenkin vain modernismi itsensä takia.     1970- luku tuuppasikin kameran takaisin palvelijan rooliin. Siitä alkoi käsikirjoitusvetoinen laatuelokuvien rynnäkkö.      Lukiessa Talouselämä-lehdestä 9/2015 Sanni Grahn-Laasosen ja Olli-Pekka Heinosen juttua julkishallinnon kehittämisestä tuli mieleen 60-luvun kameratyöskentely, hajanaisia mielikuvia ilman sisältöä.      Kirjoittajien sloganit ”Muutos ei synny käskemällä, ”Julkisen hallinnon pitää siirtyä kansalaisten kanssa samalle puolelle tiskiä”, jne ovat vain vanhoja kamerakuvia. Grahn-Laasosen hallintomodernismi poikkeaa kuitenkin vaarallisesti 60-lukulaisesta modernismista siinä, että Grahn-Laasosen opit tarjotaan median välityksellä koko yht...