Yliopistoon pääsy on vuosien varrella vaihdellut suorasta pääsystä tiukkaan tenttiin. Kun oppilaslaatu on parantunut ja osin polarisoitunut hyviin ja vähemmän hyviin ja kun samalla myös hyvien määrä on absoluuttisesti kasvanut, pääsyn rajamailla oleville tilanne on käynyt epävarmaksi. Heille tenteistä onkin tullut merkittävä ja kapea portti leveämmälle oksalle pääsemisestä. Sen sijaan varakkailla on rahaa käydä preppauskurssit.    Tutkitusti on näyttöä, että hyvin koulussa pärjänneet menestyvät myös jatko-opinnoissa. Mutta yhtälö pelaa myös toisin päin: huonosti perusopinnoissa pärjäävät voivat menestyä hyvin jatko-opinnoissa, jos vain onnistuvat pääsemään sisään korkeakouluun.    Yksi mahdollisuus oli säilyttää suoraan pääsy hyvän todistuksen saaneille ja samalla muokata heikommille pääsykoe yleistietoon ja perusjärkeilyn pohjautuen. Kysymykset voisivat olla esimerkiksi: mitä tapahtuu maapallolla, jos kuu olisi lähempänä planeettaamme tai mitä...

     Ylioppilaskirjoitusten matematiikan koe on tarkoitus tehdä tietokoneella 2019 alkaen (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005395337.html). Se on herättänyt aiheellista kritiikkiä. Matemaattinen esitys ja siihen liittyvät ongelman ratkaisu, laskeminen ja dokumentointi on tiivistä, koska esitys perustuu sitä varten luotuun erikoiskieleen. Kieli koostuu merkeistä, symboleista, kaavoista ja vakioesitystavoista.      Tärkein vaikuttava tekijä esitykseen on tietenkin se, mitä oppilas on oppinut matematiikasta, mikä tarkoittaa muistamista, oivallusta ja luovuutta sekä kykyä käyttää matematiikan kieltä.      Yhteisestä matematiikan kielestä johtuu, että matemaattiselle esitykselle on ominaista tiiviys ja lyhyys. Ehkä tästä syystä matematiikka on joskus kutsuttu kauniiksi ja verrattu runouteen. Tämä ei tietenkään tule ensimmäisenä niiden mieleen, jotka juuri nyt kamppailevat ratkaisemattomalta tuntuvan matemaattisen ongelman kanssa.  ...

Turun yliopiston Osmo Kivisen mukaan korkeakoulutukseen päätyvät kahdeksan kertaa todennäköisemmin korkeakoulutetun vanhempien lapset kuin vailla korkeakoulutusta olevien vanhempien lapset. Stakesin Timo Kauppisen mukaan hyvistä lukioista taas tekee hyvän se, että lukio on korkeakoulutetun vanhempien lasten kasauma. Opetushallituksen Jorma Kuuselan mukaan Helsingin lukioiden ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä selittää 75 prosenttia vanhempien koulutustaso. Jostakin syystä tutkijat eivät kuitenkaan ole erityisen kiinnostuneita   selvittämään syvällisemmin, miten vanhempien tausta korreloi koulumenestykseen. Sukupuolisesta jakaumasta kyllä olla kiinnostuneita. Onneksi meille ei ole vielä virinnyt Ruotsin tapa asettaa olohuoneeseen piano ja kirjahylly virkaa tekeviksi motivaattoreksi. Kuten   viimeisin pisa-tutkimuskin osoittaa koulun tulevaisuus on joka tapauksessa tyttöjen varassa. He menestyvät poikia paremmin. Lukiolaista heitä jo 57 prosenttia. Ope...