Näin näyttää käyneen Hjallis Harkimolle. Sipooseen Harkimon kaavaileman luksusasuntoalueen kaatuminen on suuruutensa ja kompleksisuutensa takia jossain määrin ymmärrettävä, mutta Jokeri seikkailut kuvaavat hyvin, miten langat kirpoavat käsistä. Sipoossa ei käynyt mitenkään, kun ei ollut mitään muuta menetettävää kuin aiottu hanke. Sen sijaa Jokereissa näillä näkyvin menetettiin perinteikäs ja menestystä saanut joukkue, sillä jääkiekko väki ei oikein enää sulata jokerisekoilua pelata seillä tai täällä ja tasolla sillä ja tällä. Toinen kriiseihin kaatunut oli Göran Stubb. Syy ei ollut miehen järjenjuoksu, vaan kokemuksen puute, joka lienee jo korjaantunut poliitikolta vaadittavaan mittaan. Toinen kysymys on, haluaako hän enää ruveta siihen souviin.

     1980-luvulla Patentti ja rekisterihallitus oli ajautunut kriisiin, jossa 60000 kaupparekisteri-ilmoitusta oli käsittelemättä ja ruuhka vain kasvoi. Yritykset joutuvat odottamaan yritystensä rekisteröintiä 10 kuukautta, joten käytännössä rekisteri ei toiminut ilman kiirehtimishakemusta. Sen lisäksi, että laarin pohjalla olevat ilmoitukset eivät liikkuneet mihinkään, se loi virastoon väärinkäytöksille alttiin maaperän.      Kauppaministeri Suominen piti viraston johdolle monta puhuttelua lyhentää käsittely aikoja kolmeen kuukauteen ja eduskunnan puhemies Ahde oli kahdella kirjeellään vaatinut rajuja muutoksia.     Ruuhka vain kasvoi, koska ruuhka kasvattaa itseään papereiden etsimisen ja tiedonkulun vaivannäön lisääntymisenä ja yleisen sekavuuden runsastumisena.      Perimmäinen syy ruuhkaan oli se, että alunperin hyvin toimiva manuaalien järjestelmä ei kestänyt pikku hiljaa tapahtuvaa ilmoitusmäärien lisääntymistä. Kamelin...

      Johtamisen konsultoinnissa kuulee usein kehuttavan esimiehen kriisijohtamiskykyä. Tämä on jossain märin ristiriitainen tilanne. Pätevä johtaja pyrkii johtamaan yksikköään niin, ettei se joudu kriiseihin, mutta toisaalta kokemuksen mukaa jokinen yksikkö joutuu jossain elinkaarenvaiheessaan kriisin. Päähuomio tietenkin pitäisi olla, ettei yksikkö joudu kriisiin. Palkkaaminen johtaja sen perusteella, että hän on hyvä kriisijohtaja, on liian korostunutta varautumista siihen, mitä ei pitäisi tapahtua.           Ristiriidat ovat kuitenkin välttämättömiä. Ehkä kaikkien osuvimmin tämän ilmaisi Bertolt Brecht sanomalla, että mikä on, ei pysy. Eli muutos on kehityksen edellytys. Jos muutos loppuu, loppu myös elämä.      Ristiriidan vaikeusaste vaihtelee. Se voi esiintyä lievänä harmina, pahimmillaan räjähdykseen johtavan törmäyksenä.      Työpaikalla tämä merkitsee jokaisella ...