Yleisesti hyväksytty lähtökohta on avaruuden kaikenlaisen säteilyn ja aineen syntyminen alkuräjähdyksessä 14,8 miljardia vuotta sitten. Tämän seurauksena kappaleet, pienet ja suuret,  sinkoituivat avaruuteen kiihtyvällä nopeudella muodostaen samalla vetovoimansa ansiosta erilaisia ja kokoisia avaruuskappaleita ja säteilylähteitä jatkuvasti muuttuvassa avaruuskartassa. Tosin sanoen suuremman kappaleen vetäessä pienempiä lisämassaksi itselleen syntyi vähitellen  yhä suurempia massa keskittymiä, joista miljardien vuosimiljardien mittaan  kehittyi muiden muassa nykyisen aurinkokuntamme planeetat. Tämä jo tiedetään varmana tosiasiana, että aurinkokuntamme syntyi näin massan alettua kertymään alkuvaiheessa olevan aurinkomme läheisyyteen ja osan syöksyessä alkuaurinkoomme.  Kysymys kuuluu, miksi avaruus massoineen laajenee alati vetovoiman muodostaessa kuitenkin laajenemiselle vastavoiman? Voisiko olla niin, että äärettömässä laajenemisessa äärettömän kaukana syntyy valtavi...

Viime aikoina on käyty keskustelua, onko ihmisellä sielu. Mm Anssi Manninen piti sitä naiivina käsityksenä ( http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005303872.html ).    Voi tuntua erikoiselta, että on helpommin perusteltavissa avaruuden tietoisuuden olemassa olo kuin ihmisen sielu.       Ajatusta ei kannata heti tyrmätä, sillä Ylen Prismastudiossa 16.12 Aalto yliopiston professori esitti ajankohtaisena teorian ihmisen tietoisuudesta. Sen mukaan tietoisuus olisi avaruudessa vallitsevien luonnon laki tai ainakin seuraus niistä.       Yleisemmin tietoisuuden olemassa olosta taistelee kaksi teoriaa: a) se syntyy ihmisen aivoissa ilman ulkopuolista ärsykettä, b) se on osa universaalia kvanttifysiikkaa ja avaruusoppia.       Ensin mainittu on perinteiden käsitys. Siinäkin ollaan eri mieltä, onko aivoissa jokin erillinen osa, jossa tietoisuus syntyy vai syntyykö tietoisuus aivotoiminnan yleisenä tuloksena.     ...

    Jokainen ymmärtää yhteen laskemisen ja siitä johdetun kertolaskemisen sekä jakolaskemisen. Näiden peruslaskutoimituksien paras sovellutus on toisen asteen yhtälön ratkaisemisen kaava, jonka joku saattaa muistaa keskikoulun ajoilta. Sen sijaan kun mennään joukko-oppiin, moni voi hämmentyä, koska siinä käsitellään pidemmälle mentäessä äärettömiä joukkoja. Kenelle tulisi ensimmäisenä mieleen, että ykkösen ja kakkosen väliin mahtuu äärettömän monta lukua. Ja vaikka siitä vähennettäisiin pois äärettömän monta lukua, jäljelle jäisi vielä äärettömän monta lukua.      Epäilijä voi aiheellisesti myös kysyä esimerkiksi, onko lausekkeella ”topologisen ääretön avaruus, jolla on äärettömän monta osajoukkoja ja jokaisella osajoukolla on äärettömän leikkauksen ominaisuus, on kompakti”, mitään järkeä.      Tässä kohtaa on aiheellista kysyä, mistä nämä lausekkeet tulevat? Tämä onkin filosofisesti suuri kysymys. Ei voi olla muuta vastausta kuin, että ihmisen pä...

Tämä tokaisu kuvaa hyvin aikakäsitystä. Totuuden nimissä se on hyvin epäselvä ja osin ihmisymmärryksen tajuamisen ulottumattomissa oleva, sillä Einsteinin suhteellisuusteoria kääntää sen toiseen ja mielemme toisen suuntaan. Kun tiedämme tieteen sanovan avaruuden olevan noin 13 miljardia vuotta vanhan ja ikämme noin 80 vuotta, on selvää, että voimme hieman masentua tai jopa lyyhistyä tässä vertailussa. Avaruuden syntymisen nykyinen selitys ison kaasupallon räjähtämisestä ja siitä syntyvien hiukkasten lähes äärettömyyksiin kuluvan ajan ja matkan tiivistymisestä planeetoiksi tuntuu epäuskottavalta, mutta tiede sanoo näin. Kukaan järkevä tiedemies ei uskalla sanoa, että avaruuksia voi olla miljardeja.   Silloin voi olla lähellä, että niiden laskemiseksi järkemme lisäksi numerot voivat loppua, ja sehän vasta on hulluutta. Yksi astronomian perusteita horjuttava tekijä on kappalein välinen vetovoima. Tästä osoituksena kysymys, miksi vetovoimasta huolimatta avaruus jatkuvasti laajenee eli ...

     Varmaankaan kukaan ei tule ajatelleeksi sanoessaan huoneen olevan tyhjän, mitä tyhjyys perimältään tarkoittaa. J oku voi muuttaa asumaan arkikielessä tyhjään huoneeseen ilman , ettei mikään huonekalu  tai kappale ei ole esteinä.      On vaikeaa kuvitella avaruudessakaan olevan tyhjää paikka, sillä paikalla on ainakin jonkin näistä säteilyisä: röntgen-, magneetti-, beeta-, gamma- ja ultravioletti- sekä taustasäteilyistä ja vetovoima-aalto. Oleteaan sellaisen olevan, mutta väistämättä siinä on jotain näistä: painovoimaa,  säteilyä, värähtelyä. Se olisi yksi laji helvetistä, jos siellä olisi happea.      Luulisi, että avaruuteen syntyy tavalla tai toisella tyhjää, sillä se on rajaton. Avaruuden sanotaan syntyneen alkuräjähdyksestä, koska se laajenee kiihtyvällä nopeudella kaikkiin suuntiin. Siis sen kappaleet etääntyvät toisistaan eri suuntiin. Tätä kutsutaan avaruuden inflaatioksi. Avaruus harvenee.  Mutta sitä ei pystytä to...

     Perinteisen käsityksen mukaan musta aukko syntyy, kun massiivinen tähti on niin on loppuvaiheessa, että se on polttanut ydinprosessiaan kevyet aineet kuten heliumin ja vedyn loppuun ja alkaa polttaa rautaa, jolloin ydinprosessin ulos päin suuntautuva voima ei pysty voittamaan raskaan tähden painovoimaa. Tähti romahtaa kasaan.      Tarkempi tutkimus alkoi kaksoistähtien liikkeiden havainnoinnista. Siinä kaksi tähteä kiertää toisiaan. Mm Daniel Holtz alkoi epäillä eräällä, että valo- ja röntgen säteilevällä tähdellä   Gygnus x-1 on suuri näkymätön suuri kierolainen. Tätä hypoteesia alkoi tutkia tutkijaryhmä. Hypoteesin perusta oli, että  tähti Gygnus x-1näkyy välillä kirkkaana ja välillä tulee violetin punaiseksi.      Tästä dopplerilmiöstä tiedemiehet päättelivät, että suuren massan täytyy vetää Gygnus tähteä edes takaisin lähemmäksi ja kauemmaksi katsojasta. Uusimmilla kaukoputkilla, joista oli poistettu ilmakehän väärentävä ...

     Jokainen ymmärtää yhteen laskemisen ja siitä johdetun kertolaskemisen sekä jakolaskemisen. Näiden peruslaskutoimituksien paras sovellutus on toisen asteen yhtälön ratkaisemisen kaava, jonka joku saattaa muistaa keskikoulun ajoilta. Sen sijaan kun mennään joukko-oppiin, moni voi hämmentyä, koska siinä käsitellään pidemmälle mentäessä äärettömiä joukkoja. Kenelle tulisi ensimmäisenä mieleen, että ykkösen ja kakkosen väliin mahtuu äärettömän monta lukua. Ja vaikka siitä vähennettäisiin pois äärettömän monta lukua, jäljelle jäisi vielä äärettömän monta lukua.      Epäilijä voi aiheellisesti myös kysyä esimerkiksi, onko lausekkeella ”topologisen ääretön avaruus, jolla on äärettömän monta osajoukkoja ja jokaisella osajoukolla on äärettömän leikkauksen ominaisuus, on kompakti”, mitään järkeä.      Tässä kohtaa on aiheellista kysyä, mistä nämä lausekkeet tulevat? Tämä onkin filosofisesti suuri kysymys. Ei voi olla muuta vastausta kuin, että i...

     Kaikki käyttävät ääretönilmaisua, kuin se olisi jokaisen baariystävä. Näin on parasta, sillä jos sitä alkaa likaa ajatella, se voi saada elämänsä sekaisin.   Mutta tämä ei ole vielä mitään, sillä äärettömän suuruus on vielä järkyttävämpi kuin sen pienuus.      Tämä tulee esille ajateltaessa nollan asema lukujonossa, jonka vasemmalla puolella ovat negatiiviset ja oikealla positiiviset luvut, siis luvun -1, -2,-3, jne ja 1, 2, 3, jne. Jos otetaan vaikka kuinka pieni nollan ympäristö eli lyhyt janan pätkä (esimerkiksi -0,000009 ja +0,000009), jonka toinen pää esittää hyvin pientä negatiivista ja toinen hyvin pientä pää positiivista lukua, tämä jana sisältää aina äärettömän monta lukua. Ja vaikka tätä janaa lyhennetään äärettömän pieneen asti, jana sisältää aina äärettömän monta lukua. Luulisi, että puolta lyhyempi jana sisältää puolta vähemmän lukuja, sillä muutoin vähennyslaskusääntö ei pitäisi paikkaansa. Ei se pidäkään, jos lähtee äärettömän kelk...

     Yle Areena esitettiin 8.11.17 ajattelua ravisteleva ohjelma matematiikasta ”Suuri matematiikkamysteerio ( https://areena.yle.fi/1-3551595 ). On aina ollut melko yleisessä tiedossa, että   matematiikka on yksi suurista maailman yhteisistä kielistä. Mutta ei tämä tee siitä mitään erikoista, pyrkiihän esperanto aikoinaan olemaan suuri yhteinen kieli, turhaan.      Hääriessäni Helsingin yliopistossa matematiikan kimpussa 1960-luvulla ohjelmassa esitettyä näkökulmia häivähteli pöytäkeskusteluissamme. Ne tyrehtyvät kuitenkin milloin mihinkin, itse matematiikan oppimiseen, kurssipaineisiin, kurssiharjoituksiin, muiden aineiden aiheuttamiin lukuponnisteluin ja opiskelijaelämän rientoihin.      J älkeenpäin luokka- ja yksityisopettajana sekä tietokirjailijana olen silloin tällöin palannut matematiikan filosofian pohdiskeluin ja perehtynyt sitä käsitteleviin kirjoihin. Kerran lukion eka luokkalaiset ja heidän vanhemmatkin yllättäen kiinnost...

     Viime aikoina on käyty keskustelua, onko ihmisellä sielu. Mm Anssi Manninen piti sitä naiivina käsityksenä ( http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005303872.html ).   Voi tuntua erikoiselta, että on helpommin perusteltavissa avaruuden tietoisuuden olemassa olo kuin ihmisen sielu.      Ajatusta ei kannata heti tyrmätä, sillä Ylen Prismastudiossa 16.12 Aalto yliopiston professori esitti ajankohtaisena teorian ihmisen tietoisuudesta. Sen mukaan tietoisuus olisi avaruudessa vallitsevien luonnon laki tai ainakin seuraus niistä.      Yleisemmin tietoisuuden olemassa olosta taistelee kaksi teoriaa: a) se syntyy ihmisen aivoissa ilman ulkopuolista ärsykettä, b) se on osa universaalia kvanttifysiikkaa ja avaruusoppia.      Ensin mainittu on perinteiden käsitys. Siinäkin ollaan eri mieltä, onko aivoissa jokin erillinen osa, jossa tietoisuus syntyy vai syntyykö tietoisuus aivotoiminnan yleisenä tuloksena.      Se...

      Ajatusta ei kannata heti tyrmätä, sillä Ylen Prismastudiossa 16.12 Aalto yliopiston professori esitti ajankohtaisena teorian ihmisen tietoisuudesta. Sen mukaan tietoisuus olisi avaruudessa vallitsevien luonnon laki tai ainakin seuraus niistä.      Yleisemmin tietoisuuden olemassa olosta taistelee kaksi teoriaa: a) se syntyy ihmisen aivoissa ilman ulkopuolista ärsykettä, b) se on osa universaalia kvanttifysiikkaa ja avaruusoppia.      Ensin mainittu on perinteiden käsitys. Siinäkin ollaan eri mieltä, onko aivoissa jokin erillinen osa, jossa tietoisuus syntyy vai syntyykö tietoisuus aivotoiminnan yleisenä tuloksena.      Se että tietoisuus olisi peräsin avaruudesta kuten painovoima tai alkuräjähdyksestä johtuva taustasäteily, tuntuu yhtäkkiä ajatellen mielikuvituksen tuotteelta, kuten Prismastudion toinen asiantuntija tokaisi.      Kuitenkin NY Timesiin äänestyksessä kolmanne...

       Ennen kuin skeptikko tyrmää tämän, kannattaa katsoa oikean käden peukalon kynttä. Kvanttifyysikon mielestä on ihme, että kynsi pysyy yleensä kasassa, sillä sen miljardien atomien miljardeihin ulkopartikkeleihin kohdistuu jatkuvasti lukemattomia epävakautta aiheuttavia voimia, kuten partikkeleiden jatkuva tosiinsa törmäily, avaruuden taustasäteily, maan vetovoima ja magnetismi. Kynsi onkin jatkuvan kaaoksen tilassa.      

Näin Pisa-tutkimuksen aikana on hieman vaarallista sanoa elämän olevan sattumasta kiinni. Tähän onkin heti lisättävä, että myös jokaisen arkielämä noudataa omassa mitassaan ja olosuhteissaan luonnon lakien pitkiä kaaria, ei pelkkiä sattumien todennäköisyyksiä. Elämä alkaa ja loppuu aivan samalla luonnon varmuudella, kuin avuruuslakien mukainen tähtisumun meteoriitti tuo sattuma siivillään elämän aineksia aminohappoina ympäri avaruutta. Kohtaloon  uskova umpi optimisti pelimanni sanookin, että sattuman pirskeet tekevät ihmiselämästä seikkailun, johon on vain heittäydyttävä. Aurinko paistaa ja tie vetää. Kylän vanhin voi huomauttaa tähän, että pitää olla myös omia evätä mukana, ettei tarvitse painaa kaasua lisää, kun puut suurenee. Lopulta tulee suurin puu vastaan. Kylän viisain huokaisee, ettei ole olemassa suurinta puuta. On vain  pyrittävä omalla kouluttautumisella ja työllä luomaan  polku, jota pitkin elämä menee välttäen suuria puuita. Kun on apetta mukana voi sunn...