Sähkölämmitteisen omakotilaon vuosikulutus on noin 25 000 kWh. Nyt yksi kWh veroineen ja kuluineen maksaa 7 senttiä kWh:lta eli  25 000 kWh:a  vuodessa 1500 euroa. Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, vuoden lopussa lasku voi olla viisinkertainen eli 4500 euroa. Jos perheellä on tämä lisäksi sähkölämmitteinen huvila, sen vuosi sähkölasku voi olla 2500 euroa. Yhteensä sähkölasku saattaa olla 6000 euroa1500 euron sijasta. Kuluttajan pitäisi selättää sähkön 4500 euron lisälasku ja yhdeksän prosentin inflaatio. Miten kuluttaja selviää tästä? Lapseton vuokralla asuva perhe, jossa vain toinen käy ansiotyössä, ei selviäkään ilman vanhempien tai muiden läheisten apua. Jos näiden apua ei ole, ainut keino on kääntyminen sosiaalihuollon puoleen. Ensikertalaiselle tämä on hämmentävä, leimaava, jopa pelottava ja osaamattomuuden piinaava tilanne. Tämä johtuu tuki- ja palveluverkon monimutkaisuuksista ja päällekkäisyyksistä ja näiden aiheuttamista tulkintaongelmista. Kunnallinen ...

Hoitopaikan tivaaminen kunnalta oli kuin punaisen lipun heiluttaminen ennen räjähdystä. Se johti joskus vähän huvittavaankin, mutta toisaalta irvokkaisiin tilanteisiin. Äitini karattua kunnan silloin korjauksen alla olevalle valtatielle, dynamiittimies karjui, että ampu tulee, ampu tulee, äitini kuuli ja luuli, että auto tule, auto tulle ja oli menettää henkensä. Antero Mukka kirjoitti aamun lehdeää ansiokkan k olumnin aiheesta. Olin mukana melko läheisesti isäni, vaimon isän ja äitini vanhushoidossa. Kuollessaan heidän keksi-ikänsä oli 92 vuotta. Hallituksen linjaus1990-luvulla lopettaa silloiset ”kunnalliskodit” näkyi räikeästi yrityksissäni järjestellä heille hoitopaikkaa. Soittamiset kunnan sosiaalitoimen virkailijalle olivat kuin miekkailua sen puolesta, ettei onko isäni tarpeeksi sairas ja kylliksi vanha. – Mieshän pysyy omin voimin pystyssä ja näyttää muutoinkin terveeltä. Isä oli kalman kalpea horjuessaan vieressäni. Virkailija ei milloinkaan puhunut isälle mitään, vaikka i...

Kirkkovaltuusto valitaan joka neljäs vuosi johtamaan ylimpänä elimenä seurakuntaa. Maaseudulla yleensä valtuuston jäsenet ovat maallikkoja, jotka edustavat yhteiskunnan eri ryhmittymiä, ei puolueita. Yksittäistapaus ei riitä osoittamaan jonkin asian tilaa kattavasti tai miten jonkin prosessin tulisi olla. Sallittakoon tässä kuitenkin kertoa tosi kertomus, miten eräs tapahtumaketju eteni. Kymmenvuotiaalla Jukalla oli koulukaveri Kari, joka koko lukukauden oli ollut masentuneen näköinen, hiljainen ja omiin oloihinsa vaipunut. Kari pyysi kerran Jukka tulemaan kotimökkinsä pihalle pelaamaan tirppaa. Se on peli, jossa käsivarrenmittaisella kepillä lyödään sormenpituista tikkua. Karin holhoajana toimi noin viisikymppinen invalidi mies, ei sotainvalidi. Mies tuli myös mukaan peliin ja pyysi Jukka tulemaan huomennakin pelaamaan. Jukan tultua peli ulkona eteni hyvin Jukan ja invalidin välillä. Tämä pyysi pelin jälkeen Jukka tulemaan mökkiin sisäänsä juomaan mehua. Jukan aavistaessa tekeillä ole...

      OAJ:n puheenjohtaja ja koulutusjohtaja vastustavat sellaisella innolla kevään loppuviikoiksi kouluun tulemista, että vähintäänkin luulisi heiltä lopetettavan palkan maksu. Perusteluna on, että käsien pesua ja turvavälien ei voi valvoa. Tanskan ja Norjan kouluun paluu ei ovi meille esimerkeiksi, koska siellä on pidetty koulua jopa teltoissa. Tämä koulutusjohtajan vertailu ontuu ja kuulostaa tyhjältä. Hänen mukaansa sellaisia oppilaita, joiden sosiaalitoimi väittää pudonnen apuverkkojen läpi tuntemattomuuteen ei ole sen enempää kuin ennenkään.      Opetusviranomaiset puolestaan katsovat, että lähiviikkoina koulut voisivat käynnistyä noudattamalla yleisiä varotoimia. Perusteluina ovat, että lapset eivät aiheuta tartuntoja eivätkä ole juuri sairastuneet koronaan. Sosiaalitoimesta on kerrottu, että on paljon oppilaita, joihin ei ole saatu yhteyttä ja joista ei kuulu mitään.      Koulunkäynnillä muutamalla viikolla ennen kesälomaa on suuri me...

     Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 900 000 henkilö, joita uhkaa totaalinen köyhyys, minkä raja on 1300 euroa kuukaudessa. Täysin köyhiä ilman tuloja olevia on 30 000. Luku on pienentynyt koko vuosituhannen. Vuosikymmenen alun laskun jälkeen etenkin lapsiperheissä köyhyys on alkanut uudelleen yleistyä. Pienituloisten toimeentuloa vaikeuttivat pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella 2015–2018 perusturva- etuuksien leikkaukset ja indeksijäädytykset.      Arkielämässä köyhyys ilmenee monella tavalla. Sen tunnusmerkkejä ovat mm tulojen ja riittävän tasokkaan asumisen mahdollistavien resurssien puute. Usein tähän yhdistyvät nälkä ja aliravitsemus, huono terveys, puutteelliset tai kokonaan puuttuvat koulutusmahdollisuudet. Seurauksina voivat olla kasvanut todennäköisyys kuolla sairauksiin ja siitä johtuva alhainen eliniänodote. Lisäriskeinä tällöin ovat kodittomuus tai puutteellinen asumus, terveydelle vaarallinen ympäristö ja syrjäytyminen...

     E nsimmäisen padan myrkkykeitos sekin   on ollut jo vuosia valmis. Siellä ovat talousasiat kypsyneet valeuutisiksi, joita taloustieteen nimissä poliitikot heittelevät suistaan kansalle, kuten työjoustot työllistävät tai dynaamiset vaikutukset johtavat hyvän kierteeseen. Nyt juuri kehutaan yhtiöveron laskua talouden elvyttäjänä, vaikka mitään näyttöä ei ole. Taloustiede ei olekaan tiedettä, sillä se ei täytä tieteen kriteerejä, mm tieteelle tyypillistä kokeen toistettavuusvaatimus ei sillä toteudu, kuten esimerkiksi lääketieteessä. ”Taloustiede” pikemminkin joukko oppeja ja sääntöjä, joiden mukaan talous voi toimia, mutta mitään varmuutta ei ole.      Toisessa padassa hallituksen puoluejohtajat keittävät edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä työllisyysasteen nousevan 72 prosenttiin samalla, kun maassa on kasvava määrä hyvässä työiässä olevia syystä tai toisesta työhaluttomia ihmisiä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole hakijoita. Viime...

     Kun tarpeeksi pitkälle mennään, jotain aina ilmestyy vastaan. Se voi olla alakuloinen kissa tai tähtitieteellinen hämmästys. Jälkimmäinen valtasi mielialoja, kun Yle raportoi Ruotsin kokemuksista terveydenhoidon uudistuksestaan, jossa raha seuraa asiakasta.      Ruotsissa eräiden alueiden kehityssuuntana näytti olevan, että terveet käyvät yhä enemmän lääkäreissä sairaiden pysytellessä kotonaan. Syrjäseuduilla palvelut romahtavat palvelujen tarjonnan.      Perustuslakivaliokunnan asiantuntijana toimiva akatemiaprofessori K.Tuori luki madonlukuja Suomen sote-uudistuksen perustuslaillisista ongelmista. Hänen mukaansa, jos valiokunta yhtyy hänen mielipiteeseensä, esitys ei mene siellä läpi. Kuntien itsemääräämisoikeus ilmestyy karhuna eteen.      Talouselämä-lehdessä 4/2015 Sitran edustajat puhuvat pontevasti Ruotsin mallin puolesta. Erityisesti he korostavat palvelujen tuotteistamisen tärkeydestä, kuten myös erä...