Elinkeinoelämän tutkimusraportti maalailee kolmasosan työpaikoista katoavan lähi tulevaisuudessa. Kestävyysvajeella peloteltu arkityöläinen ihmettelee tuskissaan, miten selvitä ilman tehtaan pilliä ja avokonttorin rauhaa.  Kehitysjohtaja ärähtää, että aina on tullut uusia tilalle. Aitoja ei kaadeta. Teiltä vaaditaan rohkeutta ja uudistuskykyä. Näin tahti kiihtyy kohti sosiaalisesti ja työekonomisesti kestämättömiä työoloja. Jatkuva saavutettavuus ja valmius työhön ovat muovaamassa suuresta osasta niistä, joilla työtä on, hälytystilassa kyttäävän ja taistelevan armeijan kaltaisen kaartin. Siinä on keskiluokan toimenkuva. Työelämä saattaakin nopeastikin porarisoitua näin: alinomaisten uudistus- ja kehittämispyrkimysten kohteena olevaan etujoukkoon ja yhä suurenevaan reserviin. Etujoukkoon on opeteltava 20 prosenttia työajastaan uutta, teknologia, työmenetelmiä, asiakassuhteita. Osa etujoukoista putoaa alas, mutta uutta ei tilalle oteta eikä tarvita. Kierron pysähdyttyä, reservi...