Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Eurooppa on säilynyt pitkään ilman sisäisiä sotilaallisia valtataisteluja. Balkanin veriset taistelut 1990-luvun alussa entisen Jugoslavian aluilla olivat järkyttäviä ja jo koko Euroopan sisäistä tasapaino koettelevia sotilaallisia yhteenottoja. Nämä sotaoperaatiot olivat laajenemisherkkiä, koska niissä ottivat yhteen eri uskontokunnat, kielialueet ja etniset tekijät. Maailman sotien natsiperintö oli myös vaikuttamassa niemimaan kostomentaliteettiin ja julmiin levottomuuksiin sekä kostoiskuihin. 1990-luvun EU koki arvovaltatappion kykenemättömyydessään ratkaista konfliktia, vaan tarittiin Naton apua. Näennäisesti alue on nyt rauhallinen, mikä ei kuitenkaan ole välttämättä vakaalla pohjalla. Kosovan   tilanne on herkkä. Rikkaan monikielisen Belgian imago on jossain määrin erikoinen. Siinä on jotain seitinohutta julmaa salaperäisyyttä. Selittääkö tämän Kongon oleminen kuningas Leopold II:n henkilökohtaisena omaisuutena, vai onko sittenkin niin, että väestön erilaiset kulttuuri- ja kiel

Suomessa on vanha ja vankkumaton peruste tehdä ylimpien virkamiesten nimitykset sulle mulle periaatteen mukaan. Raaimmillaan katsottuna tämä voidaan tulkita, että näin nimitetty virkamies tekee silloin tällöin päätöksiä, jotka palvelevat nimittäjä puolueen etuja. Faktojen puuttuessa THL:n päätösten teon poliittisuudesta ei voi sanoa mitään. Taustoja tuntevat sanokoot sanansa, mutta ei se ole tarpeellista ole. Todennäköisesti tutkimuslaitokset antavat tieteen puhua politiikkojen sijasta. Joka tapauksesta ministeri Ohisalo antoi tänään TV 3:n haastattelussa ymmärtää THL:n politikoivan koronarokotuksissa.

Sattui kerran, että eräs Saksanmaan atelismies joutui raivokohtauksen valtaan saatuaan tietää veljensä pistäneen raskaaksi hänen lempinaisensa. Kun muita haukuttava hovimiehiä ei olut paikalla, kuin narri, geometriasta kiinnostunut ruhtinas huusi. – Saat päivän aikaa keksiä kaavan ympyrän pinta-alan laskemiseksi. – Muutoin pääsi putoaa ilta messukellon soidessa. Narri meni kammioonsa miettimään pienen ikkuna reiän heijastaessa niukkaa hämyistä valoaan narrin kammioon. Narri tiesi, että ympyrän piirin pituuden kaava on kaksi kerta pii kerta säde. Narri katseli nälissään nuhruiselle pöydälle säästämäänsä reikäleipää. Narri keksi jakaa  reikäleivän pieniin viipaleisiin viipaleiden kärjet osittaessa leivän keskipisteeseen. Seuraavaksi on asetti kaikki vierekkäiset viipaleet pöydälle vastakkain niin, että toisen kärki oli toisen kärjen   vastakkaisella puolilla. Tällöin syntyy melkein suorakaiteen muotoinen leipälevy, jonka korkeus oli leivän säde ja pituus puolet leivän kaaren pituudes

Todetaan ensin trivialiteetit. Afrikka on Euroopan vieressä ja Amerikan manner tuhansien mailien päässä. Jatketaan toisella tosiasialla. Eurooppalaiset (lähinnä Iso-Britannia, Espanja, Portugali, Ranska)valtasivat Amerikan mannerta ja edellisten maiden lisäksi Saksa, Belgia ja Ranska valtasivat Afrikan mannerta omikseen. Afrikan alueille myöhemmin keksittyjen maiden nimet olivat meidän suomalaisten 1950-luvun maantieteen oppikirjoissa alusmaita. Menneen ja silloisen hengen mukaisia keksintöjä. Enää ei käytetä tätä sanaa, vaan mailla on kunnialliset nimet. Pohjois-Amerikan maista kehittyi yksi maailman innovatiivisimpista maista jopa niin, että Yhdysvaloja voidaan pitää vielä   suurena tuotekehittely projektina Kanada mukaan lukien. Afrikan maissa tällaista kehitystä ei ole näkynyt. Mantereen köyhys- ja siitä johtuvät muut ongelmat ovat olleet jo pitkään EU:n kehityslistalla ratkaistavana, nyt komisario komisario Urpelaisen johdolla. Nykyisen valtiovarainministerin Vanhasen isän t

Pulma on vain siinä, ettei ihminen ja ihmiset  tiedä on varman päälle, missä kannattaa menettää toivonsa ja alkaa toivo uutta, koronassa ei ainakaan eikä yleensä elämässä. Toinen maailmansota raakuuksineen ja kymmenine miljoonine ihmisuhreineen tarjoavat lukuisia esimerkkejä toivon ja epätoivon kamppailussa samassa kohtalonyhteydessä. Stalingradin taistelu on tunnetaan yhtenä maailmanhistorian myyttisemmistä ja raivokkaimmista paikoista, jossa toivon ja epätoivon, päättäväisyyden ja lamaantumisen, sankaruuden ja pelkuruuden, hulluuden ja rationalismin nyrkit löivät jouluna 1942 tosiaan vastaan. Toisen osapuolen oli lopulta hullun johtajansa direktiivin vastaisesti pakotettu laskemaan paleltuneet ja kuihtuneen nyrkkinsä alas aavikon hankeen. Mutta tämä hullu johtaja ei tiennyt tai halunnut tunnustaa, että katteettomalla toivolla voi menettää henkensä. Tämän kaltainen toivo mitattiin Kurskin mutkassa  kenraali Zukovin johtamassa 70 000 panssarivaunun sodassa 1943, jossa pitkä päätt

Aamun jälkiviisaissa sen vakio jäsen päästi melkoisen möläytyksen koronan liikkumisrajoituksista. Ennen sen paljastamista on syytä syynätä pikkuriikkisesti rajoitusten antamisen taustoja. Torstain eduskunnan kyselytunnilla Kokoomus oli jo sapelit pystyssä vastustamassa rajoituksia jankuttaen, että ensin pitää käyttää kaikki muut keinot sekä metelöiden, miten rajojen annettiin vuotaa ja ne vuotavat edelleen. Ne eivät enää vuoda ja noin kaksi prosenttia koronasta tuli rajaylitysten mukaansa Tämä jankutus näyttää olevan puolueessa yhtä lujassa luin loka tien pinnassa. Niin tämä möläytys. Porukan naistoimittaja paheksui, että hallituksen koronan valvontatoimilla voidaan rikkoa kodin parivuoteen rauhaa. No olkoot tämä vain aivopieru. Paljon vakavammalta näyttää se, miten mätämediassa rajoituksien seurauksista poimitaan rellestelemään julkisuuteen paikkansapitämättömiä yksityiskohtia, kuten Alkon kiinni pysyminen. Saa käydä Alkossa, vaikka joka päivä. Kaiken kaikkeaan rajoitusten käsit

Voi tätä jälkiviisauden määrää, sanoi aikoinaan entinen pääministeri Paavi Liponen. Elisessä Ylen A-talkissa puheenjohtaja Orpo ei sanonut näin, vaan jankutti kuin Zyskowicz rajatarkastuksien laiminlyöntiä. Voi tätä Kokoomuksen jälkiviisauden määrää! Pääministeri Marin ei siten kirveelläkään saanut vieressään istuvaa puheenjohtaja Orpoa tajuamaan, etteivät rajatarkastukset koronassa ole mikään kultajyvä sen laannuttamisessa. Tämä siksi rajatodistukset voivat olla parin päivän tai vieläkin vanhempia ja jo nyt Avit tekevät rajatarkastuksia. Summa summarum koronan täyttäessä poliittisen keskustelun Perussuomalaisille ja Kokoomukselle ei juuri jää tilaa opposition oikeudelle ja velvollisuudelle räksyttää   hallitukselle muista luulemistaan ja myös todellisista epäkodista. Eilisessä istunnossa tämä näkyi Orpon kehonkielenä hänen istuessa vaivautuneena tekohymy kasvoillaan.   Hätä päissään hän sanoi ulkonaliikkumiskiellosta, ettei Suomella ole poliiseja vahtimassa, millä asioilla kukin kan

Ihmisten kulkiessa kaduilla ja kaatopaikoilla jumala on luonut sellaisen järjestelmän, ettei kukaan sivullinen pääse käsiksi heidän ajatusmaailmaansa,ei edes Sigismund Freund. Sen verran hän sai ihmisten pääkoppaa tutkittua omissa ajatuksissaan vuorilta laskeutuvan profeetta Zarathustra näkemyksiä hyväksi käyttänen, että on olemassa ali- ja yli-ihmisiä. Tästä potaskasta Hitler noukki ajatusmaailmaansa ja tekoihinsa sopiva vielä potaskamaisempia hölynpölyjä valloittaa Eurooppa arjalaisille asuttavaksi. Roisto Himmler värkkäsi mielikuvituksensa mukaan keskiaikaisen linnan puhtaista puhtaimpien arjalaisylimysten riitti paikaksi. Onneksi puolalaiset jylläsivät tämän hötöskän maan tasalle. Tätä voidaan pitää esileikkinä arjalaissotilaiden leveälanteisille  arjalaisnaisille siittämien lasten valtavalle lastenlaitokselle. Siinä kapaloasteisia pienokaisia alettiin kasvattamaan rotu-uskovaisiksi. Kauhea menetelmä. Meidän kaikkien onneksi Länsi liittolaisineen löi maan tasalle arjalaisjohtaj

Ennakoimisesta on puhuttu hieman samaan sävyyn, kuin aikoinaan ylös tempauksesta. Se kuului vuosikymmeniä sitten erään uskon lahkon kulmakiviin. Siihen uskovat tiesivät eli ennakoivat tarkalleen, milloin se tapahtuisi, pyhät vain tempaistiin taivaaseen ja me suruttomat jäisimme tänne kitumaan. Nyt tämän termin ovat omaksuneet eräät poliittiset johtajat kuten Brasilian presidentti  Jair Bolsonaro väittämättä, ettei korona kansalaisia pois tempaa, vaan ikääntyminen. Saman kastiin on liittynyt kansaedustaja Antti Häkkänen, mutta toisessa asiassa. Niinpä koronassa Kokoomus tivaa päivä päivän jälkeen hallitukselta parempaa ennakointia. Tässä tapauksessa Kokoomuksen vaatimus muistuttaa raikulipojan käskyä, että pidelkää minua, etten revi seteleitäni. Se on selvää ennakointia. Joka nyt pystyy ennakoimaan koronan kulkua kaksi kuukautta eteen päin, sanokoon luvut. Vakavampaan sävyyn siirtyessä kyse on siitä, että kaikkia voidaan ennakoida, mutta tässä suuressa horisontissa siinä ei ole yleisen

STM:n ja THL:n ristiriitaisista ulostuloista julkisuuteen koronapandemiassa on nostanut pintaan mm päivän Helsingin Sanomien juttu. Ehkä kannatta luoda lyhyt katsaus, miten tähän on tultu. Ahon hallituksen ns hallinnon rakennemuutoksessa lakkautettiin keskusvirastoja, jotta poliittisella ohjauksella voitaisiin puuttua alaisen hallinnon toimintaan. Silloisiin kollegiaalisiin keskusvirastoihin hallituksen hammas ei purrut ilman niiden muuttamista laitoksiksi. Puhuttiin jopa keskusvirastoihin liiallisesti kasaantuneista vasemmisto virkamiehistä. Tilalle perustettiin vajamiehitettyjä tutkimuslaitoksia kuten THL, GTL ja Ympäristökeskus. Kaikkia tutkimusluonteisia laitoksia ei lakkautettu, vaan niiden toimivaltaa siirrettiin ministeriöihin. Lopputulos oli sama, valtaa ministeriöihin ja tilaa poliittiselle ohjaukselle. Kiistassa keskeinen sana on informaatio-ohjaus, jonka yhtenä kätilönä toimin (Johtaminen muuttuvassa julkihallinnossa, Pekka Huttunen, Weilin - Göös, 1994). Täytyy huom

Korona pandemian yhtenä torjuntakeinona on väläytelty ulkonaliikkumiskieltoa. Median mukaan sen torjuvat viimeisenä keinona poliitikot ja myös kansalaiset. Vanhempia ikäluokkia suuri vastustaminen liikkumarajoituksia kohtaan   hiukan yllättää. Syy tähän voi olla sota-ajan muistot, jolloin melkein kaikki olivat käden ulottuvilla tai mukana ponnisteluissa sotaa vastaan. Voittamisesta ei puhuneet muut kuin Hitlerin kannattajat 1943 asti, jolloin neuvostoliittolaiset valloittivat Stalingrad jälleen itselleen. !940 ja 1950-luvun lapsilla ainakin maalla oli omat rajat poistumiseen kotipihaltaan. Murrosikäisiä vahdittiin pahoille tavoille altistumisesta esimerkiksi seuraamalla tavalla tai toisella,   miten se ja se nuori käyttäytyi humupaikossa, siis tanssilavoilla. Se oli jossain määrin ymmärrettävää pontikkahuuruissa tanssipaikoissa. Sodan aikaisten poistumiskieltojen jälkeläisinä jatkuivat tanssitilaisuuksien järjestämisen kieltäminen ja kasarmeilla majailevien alokkaiden poistumiskiel

Myötätuntoisen valmentajan rooli näyttää seurailevan johtamisessa tapahtuneen profiilin muutosta vuorovaikutteiseen johtamiseen. Tätä mieltä oltiin Ylen aamutelevisio. Tällainen johtamisen sanotaan johtuvan työelämän muutoksesta, jossa auktoriteetilla ei pärjätä. Niin tai näin. Vuorovaikutteinen tai kuunteleva johtaminen on suureksi osaksi hölynpölyä. Minulle yhtenä päivänä kaupattiin minuuttijohtamista ja toisena jaettua johtamista. On luonnollista, että nuori toivoo taitoluistelun ohjaajansa olevan ystävällisesti käyttäytyvä ja mentaalisesti joustava treenari ja ammattitaitoinen. Tämä on totta, muttei Venäjällä, jossa ohjaaja on säälimätön piiskuri. Maa otti kolmoisvoiton viimeisimmässä Euroopan mestaruuskisassa. Tosi asia on ilman lähteitä, että johtamisesta puhutaan nykyään liian painottuneesti mukavan johtajan kielellä ja suuntaan. Johtajan tärkein tehtävä on ratkaista ristiriitoja ja ongelmia lähtökohtana yksikön menestyminen ja voitto. Nähdessään mitkä ristiriidat ja ong

Kun pääministerismies Boris katselee Downing Streetin työhuonestaan, hän toivoisi Atlantin valtameren näkyvän, sillä rajaton ulappa näkymällään toisi vähän lohtua Iso-Britannian kutistumiselle pelkäksi isoksi saareksi. Poissa on Britannia, Afrikan etelärannikko, Jamaika kolmion orjareitti Amerikkaan. Se tuotti rikkautta yhtä paljon kuin alusmaiden ryöstäminen sivilisaation levittämisen nimissä. Silloin imperiumin päälle ei laskenut aurinko milloinkaan. Nyt Brexitin jälkeen aurinko ei paista täydellisyyttään sen maankamaralle juuri lainkaan. Boris on varmaankin lukenut Maon punaisen kirjan kohdan, jossa sanotaan, että valta kasvaa pyssyn suusta. Boris panee paremmaksi yrittämällä kasvattaa ruusutarhaansa ydinkärkien uhalla. Kun mies istuu tuolissaan takahuoneessaan noin 200 ydinkärkeä, niin pitemmälle vainoharhaisuus ei voi mennä. Lisää, lisää takovat aivot. Tai kyllä eräs Margaret meni, olisiko sukua Borikselle, meni pidemmälle lähettämällä 1982 Falklandin saarille sotimaan tyhjän taki

Leipää ovat leivän murkutkin, sanoo pohjalainen sanonta. Tämä tulee väkisin mieleen Suomen runsaan kahden miljardin euron osuudesta EU:n tukipaketista. Se on noin kolme prosenttia valtion budjetista ja 0,05 maamme bruttokansantuotteesta. Rahasumma ei pidä ylenkatsoa, mutta ei se riitä tikapuiden rakentamiseen paratiisiin. Ainoastaan se panee hyräilemään Baddingin sanoittama ja laulamaa Paratiisi musiikki kappaletta. Sekin on parempi kuin emännän panema kivi paimenpojan leivän sisään. Verrattaessa tilannetta keskivertoperheen tilanne konkretisoituu.     Perheen bruttotulot vuodessa ovat noin 40000 euroa ja tästä 0,06 prosenttia on 24 euroa. Jokainen sentti köyhälle on rahaa, mutta kaksi euroa kuussa on vain euron varjo. Kun maamme kaiken lisäksi joutuu maksamaan tuen takaisin, jokainen havahtuu EU-tuen mitättömyyteen, Nyt maamme hallitus on äytynyt nostamaan profiiliaan sillä, miten nämä sadasosa prosentit käytetään. Vihreät ovat virittäneet jo voiton liput liehumaan arvellessaan sa

Euroopan sotilaspoliittinen tilanne oli ennen brexitiä kohtuullisen hyvässä ja vakaassa tilassa. Sodankäynnin aseiden kehitys oli jo vuosikymmeniä siiten kehittynyt kummassakin blokissa, Itä vasta Länsi korkealle tasolle. Erot ovat lähinnä kyberaseissa, ja siinäkin kyvystä vahingoittaa ja saattaa epäjärjestykseen toisen osapuolen kyberkalusto ja signaalilaitteisto. Itää ei sovi aliarvioida kyberaseiden kehittämisessä ja niiden hyväksikäytössä. Oltakoon mitä mieltä tahansa suuruuden ekonomiasta, se pätee hyvin kyberaseiden laadun ja tehon parantamiseen. Tässä Länsi voittaa Idän. Saksan Merkelin korvaaja on vaikeaa löytää. Hän on ollut yksi keskeistä rauhan ja vakauden moottoreista Euroopan päämiesten joukossa. Historian ja vahvuutensa seurauksena Saksalla tulee olemaan tärkeä positio Venäjä-Eurooppa suhteissa. Koko Eurooppa toivoo maan löytävän pätevän seuraajan Merkelille. . Euroopan ainut mahdollinen uhka on nopeiden jalkaväki-iskujen valtaukset  mantereen  strategisissa  kohteissa.

Meille vähän vanhemmille on koulun äidinkielen opettaja opettanut, että otsakkeen pitää vastata aineen, vain onko se nykyään esseen sisältöä. Juuri nyt aamulla putkahti esimerkki hyvästä otsakkeesta HS:n kolumnistin Vesa Sirenin kynästä ”Politiikka huojuu vain 13 prosentin tähden”. Onnittelut. Kolumnitoimittajille sallitaan lukijavetoiset otsakkeet. Kun jokin kuuluisuus kuolee, otsakkeeksi ei sovi ”Taas yksi hamppari heitti lusikan nurkkaan”. Tervejärkikin sanoo, että kirjoitettaessa asiapitoista ja lukijoiden käyttäytymistä ohjaavaa tekstiä, sen pitää olla tosiasioihin perustuvaa eikä se tyyliltään saa heikentää tätä näkökulmaa. Jos kirjoittaja lähtee siitä, että otsakkeen pitää heti aluksi halkaista maapaolla, hänen on syytä avata nopeasti päätoimittajan ovi ennen, kuin päätoimittaja avaa hänen ovensa. Iltapäivä lehdille sallitaan räväkät otsikot, sillä ne ovat ennen kaikkea bisnesvälineitä eikä yhteiskunnallisen tiedon vakaita sanansaattajia, vaikka ne sitä osin ovat. Lehden p

Turvallisuusjohtaja Jukka Savola luuli kommunikointiaan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan kanssa keskusteluksi eikä irtisanomiseksi. Savolalle varmaan sillä hetkellä tuli mieleen, että olisi hyvä tuntea Paavolan ajatusmaailma. Niin vain kävi, että miehelle napasahti loparit otettuaan työnantajan kameralla kuvia kadun häiriötilanteesta. Siinä kadun kulkija tönäisi, eräiden tulkintojen mukaan läpsäisi Sipilää. Kuva kadun liikenteestä yksittäistapauksena osoittaa, kuinka hyvin eduskunta on varautunut ulkoisiin uhkiin. Ei auta. Kilometritehdas odottaa turvamiestä. Kansliatoimikunnan päätöksessä perustellaan lopareita mm, että kaikki turvallisuuteen liittyvä materiaali on pidettävä salassa. Näin on, mutta miten se Saviolaan tapaukseen liittyy? Kuva ei voi olla salainen, koska kuka tahansa kansalainen voi eduskuntatalon portailta, miksei myös yläkerran yläkerran ikkunoista ottaa kuvia kadun vilskeestä. Paavolan perusteluista voidaan johtaa, että kaikki kameralla tai videolaiteella otetut ka

Iltapäivät lehdet tekevät työtään yleisesti ottaen hyvin ja asiallisesti. Ne eivät toimi niin, että lukija jää suurpiirteisyyden valtaan, vaan niissä on aina jokin ylösnosto. Itse kukin voi olla mitä meiltä tahansa niiden nostoista, mutta kyllä ne välittävät tietoja ja tausoja lukijoilleen. On vaikeaa sanoa, onko uutishankinnassa joskus joku liukunut laiskuuden uralle täyttäessään päivän urakkaasa. Tyypillinen tapaus on puhelimella pyydetty kommentti asianomaiselta käsillä olevasta asiasta ja sen jälkeen kommentti kyseisen alan asiantuntijalta. Se on näppärä ja tehokas tapa jutun teolle. Tässä keinossa ei ole mitään moitittavaa, mutta sen tullessa vallitsevaksi tavaksi laatia juttuja, se väistämättä ohentaa jutun sisältöarvoa. Korostettakoon, että tällainen keino tulee kuuluumaan todennäköisesti pitkään median keinovalikoimaan ja hyvä niin. Meteorologi Joonas Koskelan yskähdys tänä aamuna säätiedotustilanteessa sai eräässä iltapäivämediassa melko suuren huomion. Yskähdys vaikutti a

Katselleessa päivän HS:ssä poseeraavien Helsingin kaupungin johtajakandidaattien kuvia, ei tulee mieleen pahaa sanaa ketään kuvan henkilöitä kohtaan. Johtamiskokemuksen puuttuminen ei tee henkilöstä mieluisaa ja tai epämieluisaa.   Nasima Razmyarilla on kokemusta apulaispormestarina ja Vartiaisella valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen esimiehenä. Kokemuksesta tiedän, ettei tutkimuslaitoksen johtajalla ei muuta jobia, kuin neuvotella budjetista ja kävellä käytävällä. Tutkijoita ei voi johtaa. Helsingin kaupunki on Suomen suurin julkisen sektorin konserni. Sen johtajan pitää hallita kokemukseensa perustuen konsernijohtamisen periaatteet ja keinot. Hänen tulisi ymmärtää mitä eroja on valtakeskeisen, tavoiteohjatun, tulosyksikköohjatun ja verkostomallisen konsernijohtamisen välillä ja mihin mitäkin käytetään ja miten. Tehtävää vaikeuttavat, että Helsinki konsernina jakautuu useisiin alakonserneihin ja niillä on erilaisia riippuvaisuuksia toisistaan. Tämä näin yleisesti ottaen. Kan

Vaalien lykkäämisestä on tehty päätös ja siihen kaikkien tyydyttävä. Yhtä äänestämiseen liittyvää näkökulmaa ei ole kuitenkaan julkisuudessa kovin paljon käsitelty, nimittäin lykkäyksen vaikutusta äänestysvilkkauteen. Niinpä viimeistään tulosseurantasessioissa prosentin puhuttavat. Niissä jokainen puolue esittää pumpanneensa voiton, olkoon näköpiirissä oleva lopputulos mikä tahansa. Häviäjien olisi tällöin parempi huutaa kuulle eikä selittää, etteivät kellot meille soi. Tilanne on äänestysvilkkaudessa kiistämättä kinkkinen. Äänestysprosentin kohoamista indikoi itse kesäaika. Silloin on tilastollisesti koko äänestäjäkunnan liikkuminen helpompaa kuin keväällä ja yleinen aktiivisuus ja toimeliaisuus kevättä vilkkaampi. Toisaalta aktiviteettien tarjonnan ollessa kesällä suuri, se vetää väkeä pois äänestyskopeista. Joku voi sanoa, että päinvastoin. Kesällä liikutaan paljon ja samalla reissulla voi äänestää. Kaiken kaikkiaan sujuvan ennakkoäänestämisen merkitys on suuri, ei ratkaisevaa.

Keskustelu vaalien lykkäämisestä parilla kuukaudella eteenpäin on saanut median sekaisin. Se pyörittää myllynkiviään ilman jyviä niin, että pölyä tupruaa ja kipinöitä kimpoilee Suomen jokaiseen kolkkaan. Ani varhain aamulla alettiin syyttää matematiikka parkaa ja sen ohella asiaintuntijoiden kykyä avun antamisessa päätöksen teon avuksi. Vene kääntyi yhtäkkiä ympäri, sillä ennen valitettiin faktojen puuttumisesta ja nyt kauhistellaan, että faktat sotkevat sumuisia ajatuksia. Täytyy huomata, että matematiikka itsestään ei tee mitään,  vaan se tomii samalla tavalla kuin basso, joka vain on.       Entinen oikeusministeri Häkkänen piti A-studiossa tärskäyttävän esitelmän penäten, miksi hallitus ei ole valmistautunut riittävän ajoissa uhkaavaan tilanteeseen. Vallassa oleva ministeri Henrikssonin sanoma oli, että tilanteeseen alettiin varautumaan jo lokakuussa kuntiin lähetetyillä ohjeilla. Tämä ei tehnyt mitään vaikutusta oppositiopuolueeseen, jossa haukottiin vain henkeä . Onneksi PS:n

Pitkän ojankaivuun rupeaman jälkeen mieleen ensimmäisenä ei tullut alkaa nostelemaan pellon keskelle kasattuja kiviä. Ehkä tässä pienessä yksityiskohdassa avautuu yksi näkymä siihen, miksi puntteja nostellaan ja selkä- ja vatsalihaksia lankutetaan. Joku varmaakin muistaa, milloin kaksi kolmikymppiset alkoivat puhua salille menemisestä. Vanhempi jermu ei kehdannut kysyä, että minne helvetin salille. Työnteon siirtyminen raskaista kehon ponnisteluista aivojen rääkkäämiseen on tietenkin loogista yhteiskunnassa tapahtuvan koneiden vallankumouksen kaapattua fyysiset työt itselleen. Meille ei jää välttämättä käteen työttömyyden ja teknologian puristuksessa kuin ulkonäkömme ja puheemme. Yhä vimmatummin on lankutettava ja esitellä ulkonäköään, jos ajatusmaailma ei tuota ympäristöön passaavaa puhetta. Toinen mahdollisuus on liittyä porukoihin, johon nykyinen puhetuotanto sopii ja jättää puntit rauhaan. Kukin tehkööt valintansa. Jätetään raihnaisen miehen ilkeilyt tähän. Fyysisestä kunnosta

Yleensä Jälkiviisaat esiintyy porukkana, joka ymmärtää mitä elämä on. Tänä aamuna imagoon tuli pieni särö jonkun porukasta epäillessä perustuslain estävän koronan taltuttamista. Ei se tietenkään ollut koko sakin mielipide, mutta epäilyssä on houkan totta. Jäsenet nuorukaisina eläessään opiskelijan huumassa ja nuoren parien hurmassa, eivät muista vaikka pitäisi, että maamme hallinnosta poistettiin desentralisaation vimmassa yhtenäishallintoa ylläpitäviä elementtejä. Valtaa jaettiin säkkikaupalla alueille ja siinä samassa kylille ja kylän raitelle. Keskusvirastot ja läänit poljettiin maan tasalle ja kunnat tehkööt valtionavuilla mitä haluavat sekä kukin yksikkö toimikoon tulos- ja informaatio-ohjauksen varassa, mikä tiukassa paikassa toimii kuin ohi ammuttu ukkometso. Meiltä katosivat kriiseissä tarvittavat ylhäältä alas menevät komentoketjut. Kriiseissä ohjekirjeet ovat yhtä tyhjän kanssa. Nyt kukin organisaatio toimii ohjekirjeisiin vilkaisten oman päänsä ja perustuslain tulkinta

Vuosituhannen alussa lääninhallituksien lakkauttamisesta alkanut aluehallinnon myllerrys jätti elyt ja avit epävakaaseen ja huonosti organisoituun tilaan. Tämä koskee etenkin niiden toimivaltaa suhteessa keskushallintoon (Kivelä). Alivaltiosihteeri Juna Kivelän esitti väitös kirjassaan ”Hiljainen hälystys”, että lääninhallituksien ja niiden poliisiosastojen lakkauttamisella, sisäministeriön sektoroitumisella, poliisihallituksen perustamisella ja ministeriön poliisiosaston heikentämisellä on viety eväitä keskusjohtoiseen kriisien hallintaan. Tähän voidaan vielä lisätä ajankohtainen näkökulma lääninlääkärien silloinen lakkauttaminen esikuntineen. Jos meillä nyt olisivat aiemmin toimineet sisäministeriön eri sektorit edustamassa eri ministeriöiden päätösvaltaa lääninhallituksiin, meillä olisi nyt poikkeustila-asioissa toimiva komentoketju hallituksesta kuntiin. Puoleisiin kuulumattomien oli kisallista katsella Vehviläisen patistamista hallitusta korona-asioiden sotkujen nopeaan selvit

Kokoomuksen tulevaisuutta voi lukea kuin optikon ylintä riviä tai Kassu Halosen sävelmää Kadulla tuulee. Puolueen sanoma on, että pitää olla  kaikille  valinnan vapaus  menestyä. Se ei tarjoa pirstoutuneelle ja eriarvoistuvalle äänestäjänkunnalle vetovaimoista kädenojennusta, pikemminkin vain lämmintä kättä. Tällainen suuri lupaus ei voi olla puolueohjelman perusta, vaan kontekstisidonnainen sivallus kilpailijapuolueen mollaamiseksi. Toisaalta Kokoomus on äänestäjilleen, kuin mikä tahansa nykyajan taideteos. Se ei ilmaise töllistelijöilleen mitään, vaan sen arvo perustuu siihen, että vain on. Eli kun Suomen demokratian yksi peruselementti on puoluejärjestelmä, niin Kokoomus on siinä osana, kun muutkin ovat. Kokoomuksen lohdutukseksi voidaan sanoa, että tällaisen olemassaolon itseisarvon nousemista kohteen paradigmaksi esiintyy kaikkialla maapallolla ja sen ulkopuolellakin. Toisin sanoa joudutaan palaamaan kontekstisidonnaisuuteen. Eli hiukan arkipäiväisemmin. Sisämaassa makoileva s