Joskus tulee mieleen kysymys, miksi ja miten Britannia pystyi (pystyy) tuottamaan 1600-luvulla alkaneella valistusajalta lähtien matemaattisesti eteviä tiedemiehiä kuten Isaac Newton 1600-vuosisadalla ja Alan Turing 1940-luvulla. Turingilla silloin kun hän oli työkunnossa, oli keskeinen asema nykyaikaisen tietokoneen kehittämisessä. Nämä kaksi ovat hyviä esimerkkejä Englannin tiedemaailman kukoistuksesta. Se miksi Britannia on vuosisatoja synnyttänyt merkittäviä tiedeihmisiä, on vain arvailujen varassa, ja yksi arvaus on siirtomaapolitiikka.  (Vielä 1950-luvun kansakoulussa puhuttiin alusmaista).  Yksi tekijä on varmaankin vanha ja kukoistava yliopistojärjestelmä. Siirtomaavalta mahdollisti suurmaatilalliset harrastamaan tieteitä ja taidetta, huvin vuoksi. Siltä ajalta on peräsin sanonta intiaanikesä. Yhden selityksen mukaan sanontaa tulee suurtilaisten herttuoiden ja kreivien halusta jatkaa kesää muuttamalla Britannian alusmaahan Intiaan. Tämän ilmiön varaan on rakennettu l...

Aristoteles oli oikeassa monessa asiassa. Annetaan anteeksi hänelle monen muukin nykyään luulema käsitys, että ilma, vesi, maa ja tuli ovat ainoat alkuaineet. Ehkä hänen tärkein väittämänsä oli, nykyään tosiasia, että aine muodostuu hyvin pienistä osista. Tämä pätee orgaanisiin ja epäorgaanisiin ainesiin, maapalolla ja muilla planeetoilla. Se pätee myös elämiseen. Elämä ei ole niin yksinkertaista, että se kannattaa pelkistää olotilaksi syntymisen ja kuolemisen välillä. Se muodostuu yksityiskohdista, joiden avulla Leibniz ja Newton pystyivat keksimällään differentiaali- ja integraalilaskennalla todistamaan eräiden ilmiöiden yleisen kehityskulun. Elämän kulkuja eivät mainitut herrat kuitenkaan pystyneet ennustamaan eikä Newton syvästi uskonnollisena miehenä tähän tähdännytkään. Se oli jumalan käsissä. Päättyneen jalkapollan EM-kisat tarjosivat mielialojen vaihteluja laidasta laitaan. Suurimmillaan se näkyi kymmenien tuhansien katsojien kannustushuutoina, mutta myös epämääräisenä mölinänä...

     On kohtuullista arvottaa sellaiset seikat korkealle, jota ovat selvinneet useasta kriisistä vuosien mittaan. Demokratia kuuluu tähän lajityyppiin. Muutama vuosi kymmen siten demokratiaa koeteltiin kovin, kun DDR:n kansandemokratia yritti antaa hyvää elintasoa kansalaisilleen, jopa osin onnistuneesti, mutta lopulta propagandaan perustuva ulkokuori petti ja ihmisille valkeni muurien takainen elintaso. Lopulta kansa virtasi muurien yli naapurimaihin. DDR:n tapauksessa demokratia selvisi nipin napin kunnialla, mutta monissa maissa demokratian hunnun alla harjoitetaan edelleen autoritääristä valtiojohtamista. Kehityksen isoon logiikkaan kuitenkin kuuluu, että jotkut maat ovat tilassa, johon demokratia ei sovellu ja jos sitä pyritään pakolla maahan istuttamaan, lopputulos on demokratian irvikuva.      Tässä yhteydessä ei kuitenkaan voi olla ihmettelemättä aivan lähihistorian tapausta, kun demokratian kehtomaassa yhden miehen kunnianhimo on hajottamassa 28 l...

Antti Blåfieldin kirjoitus tämän päivän HS:ssä oli tärkeä pohdinta, mikä on hyvinvointimme tulevaisuus, mihin arvoin se perustuu, globalisaation markkinoihinko vai suomalaisuuteen. Eräät amerikkalaiset saarnaajat aloittavat julkistuksensa aina näin: ensin oli sana ja sitten taivas. Suuruuden hulluuttahan tämä on, mutta on siinä hipaisu tottakin. Jos meillä ei olisi ollut agricolia ja aleksiskivä luomaan moneen taipuvaa suomen kieltä, olisimme aivan muita kuin suomalaisia. Uusin neurofysiologien aivotutkimus osoittaa, että jo kohdussa aivon hermosolut muotoutuvat ja kehittyvät vastaanottaviksi kuullulle kielelle. Kielestä tule osa identiteettiämme. Identiteetti syvenee käyttäessämme nuoresta alkaen kieltä, kuullessamme ja lukiessamme sillä esitettyjä teoksia ja ratkoessamme sillä ongelmia. Vatsaväitteenä voidaan sanoa, että jonkin muun kielen voi oppia myöhemmin yhtä syvällisesti ja ettei suomella pärjää. Yliopistoissa jo nyt opiskelukielenä on englanti. Tähän voidaan ...