Ainakin neljä viimeistä hallitusta on pyrkinyt saamaan ohjelmaansa strategiasia elementtejä. Lipposen hallituksissa oli käytössä strategiasalkkumenetelmä, johon oli koottu kunkin ministeriön keskeiset hankkeet. Ongelman oli sen paisuminen, jolloin se lähinnä palveli hallituksen sisäistä tiedonkulkua ministereiden voidessa saada tietoa muiden ministereiden hankkeista. Stubbin hallituksella oli kova intressi painottaa ohjelmansa strategista ulottuvuutta ohjelman kuitenkin lopahtaessa loppu kuukausien farssiksi hallituksen kaataessa omia esityksiään.      Sipilä ilmeisesti pyrki aivan tosissaan strategiseen luottamukseen perustuvaan hallitustyöskentelyyn. Aluksi puhuttiin viiden liuskan ohjelmasta, joka todella olisi strateginen. Käytäntö kuitenkin nopeasti osoitti, ettei hallitus hevin voi työskennellä yrityksen johtoryhmän tavoin läheisissä huoneissa ja että hallitusohjelmaa ei voi rakentaa pelkän viiden liuskan varaan, vaan kukin hallituspuolue...

     Talouselämä lehdessää 1.9.2015 Juha Sipilä nostaisi hallitusohjelmassa esille 5-7 strategista päätavoitetta, joiden ala voisi olla 4-5 kärkihanketta. ”Kaikki tämä vaatii luottamusta hallituspuolueiden välillä”. Tämä Sipilän näkemys on yhdenmukainen Esko Ahon taannoisen tv-haastattelun kanssa.      Sipilän tästä kannanotosta ja muiden muassa hänen yrittäjäpäivillä julkisen sektorin henkilöstön ankaraa saneerausta koskevasta puheesta voidaan päätellä, että Sipilä soveltaa pääministerinä suoraan yritysmaailman saneerausoppeja. Näin hän on tehnyt jo puoluetoimistossaan.      Tämän suuntaisen tulevan hallitustyön tulisikin olla. Se kyllä edellyttää, että ministeri hellittävät hallitustyöskentelyssä loputonta mielenkiintoa puolueen etuja kohtaan.      Yksi keino saneeraus-, uudistus- ja päätöksentekokykyiseen hallitustyöskentelyyn pääsemiseksi oli unohtaa ministereiden ministeriöjohtamien taka-alalle ja keskittyä t...

     Kansalaisen kannalta hyvä ja toimiva digitalisointi tarkoittaa samaa kuin, jos meillä kaikilla olisi samankaltaiset palvelut kuin verkkopankissa, muta ne koskisivat kaikkia elämämme alueita, jotka on julkisessa ja miksei myös yksityisessä itc:ssä. Tällöin pääsisimme kätevästi tunnusluvuilla tai elämän kortillamme katselemaan ja asioimaan eri instituutioiden kanssa.      Tuottavuus nousisi joka taholla:   arkielämässä sekä julkis- että yksityissektorilla.      Kun tarkastellaan, mitä tämän haasteen puolesta on tehty ja tehdään, yritystä ei puutu. On muiden muassa talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös 16.6.2009, valtion ict:n uudistuneita strategioita ja ict-johtajien kierrätystä sekä ict-toimintojen kokoamista Valtoriin, jne.      Missään nimessä ei voida syyttää ketään yrityksissä mukana olevia vastuuhenkilöitä. He ovat hyviä ja päteviä ihmisiä.      Miss...

Tänään Sauli Niinistö Keskisuomalaisessa   ja Esko Aho YLE:ssä käyttivät merkittävät puheenvuorot. Niinistö syytti välillisesti kokoomusta mielikuvilla johtamisesta ja Aho saamattomuudesta.   Ex-puoluesihteeri Tujunen tietää, mikä rooli kokoomuksen mielikuvajohtamisella oli konsulteilla. Joka tapauksessa fantasiapäivät ovat ohi.   Aho vei Suomen nopeammin EU:un kuin nykyhallitus soten alkuun.   Ahon linjaukset tulevan hallituksen toimintatavoiksi ovat järkeviä. Valtiosihteerit pois sotkemasta asioita ja talouspoliittisesta ministerivaliokunnasta poliittisen ohjauksen ydin.   Ahon strategiset eväät uudelle hallitukselle ovat: Suomi digitalisoinnissa maailman kärkeen, julkisten palvelujen tuottamiseen tehoa, teollisuuden perustan varmistaminen, uutta yrittäjyyttä, enempi riskinottoa ja monipuolisempaa kansainvälisyyttä.   Erityisen rankkana Ahon linjaukset suuntautuvat valtion ict:en. Sillä piti hoitaa digitalisointi ja palvelujen tuottamisen t...

Päässäni ei soinut hilpeä helinä, vaan monenlaiset ajatukset rasittivat aivotoimintaani. Nyt oli aika toteuttaa Wilderin ja Koikkalaisen kanssa pohtimamme organisaatiomuutos. Se perustui osaston jakamiseen neljään samanlaiseen toimistoon, joista jokainen käsittelisi ilmoituksen alusta loppuun. Tällöin toimistoille voitiin asettaa tavoitteet ja niitä pystyttiin vertaamaan keskenään. Kuka uudistuksen toteutti? Pitäisikö minun alkaa johtaa toimintaa? Tähän eivät valtuuteni riittäneet ja vaikka riittäisivät, linjajohtajat eivät sitoutuisi muutoksiin. Eipä silti, eivät he nytkään sitoutuneet. Jos nykyistä asemaani vahvistettaisiin, se varmasti käsitettäisiin väärin ja tuloksena olisi vain suurempi muutosvastarinta. Eikö auttanut muu kuin antaa nykyisen kehityksen jatkua? Muutaman kuulauden kuluttua tulisi niin suuri kriisi, joka johtaisi todellisiin muutoksiin. Saattoi tietysti olla, että kauppa- ja teollisuusministeriö tätä toivoikin. Täytyi myöntää, että tällaiset pohdinnat olivat ...