Monet talousoppineet ovat todenneet Suomelta puutuvan vision, siis mitä koti Suomen taloutta ja yhteiskuntaa tulisi kehittää koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kasvamisen turvaamiseksi. Muiden muassa Aalto Yliopiston professori Matti Pohjola esitti tämän ajatuksen eilisessä Ylen MOT-ohjelmassa.. Visio on välttämätön, mutta sen realisoituminen toimiksi on vielä välttämättömämpää askeleiden ottamiseksi kohti visiota. Tämän pätee kaikissa organisaatoissa. On hyvin yleistä, että visio unohtuu pölyttymään hyllylle ja organisaatio elää kuin ennenkin vailla vision paineita. Valtiolta ja kunnilta   visio luominen edellyttää näkemyksen luomista, millaisen ministeriö- ja keskusvirastojärjestelmän   sekä kuntarakenteen edistyskykyiset päättävät haluavat. Kehittämisen pitää alkaa huipulta, eli ministeriöjärjestelmän uudistamisesta. Kunnissa valtuustot ovat avainasemissa, Meillä on 12 ministeriötä ja niissä henkilökuntaa vajaat 2500 työntekijää. Kuntia on noin 400. Yhteensä julkisel...

HUS-Sotku ei aukea sentin vertaa, vaikka sitä vääntäisi, mistä mutterista tahansa. Asiaa ovat penkoneet mm. kilpailuvirasto, sisäset tarkastajat, Ylen MOT- ja A-studio ohjelmat. Ongelmat ovat olleet tiedossa tai ainakin haistettavissa vuosikymmeniä. Raportteja ja kertomuksia on kymmeniä. Suorat tilaukset ilman kilpailuttamista jatkuvat, kuin palokunnan hevosen kuseminen. Maassamme paremmaksi voi panna enää Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, jonka asema turvattu perustuslaissa samoin kuin sen päällikön matkustelu ympäri maailmaa. HUS:ssa kilpailemattomuuden kulttuuri on ollut monien tiedossa ja usea taho on mukautunut siihen sekä muutamat käyttävät sitä surutta hyväkseen. Ainut syy tähän on ilmainen rahan tulo ja johtotason kollektiivinen puuttumattomuus siihen ja hankintojen valvontaorganisaatioon heikkous ja siitä johtuva isännättömän rahan karkailu. Pienessä taloyhtiössä, jossa on osaamista hoitaa tilinpito, kunnostuspito ja investoinnit ei tule kysymykseenkään tehdä suora h...

Suomen vientiä vaivaa anemisuus ja työelämää introverttius. Suomi on useaan kertaan peräkkäin rankattu yhteiskunnan toimivuusmittareilla maailman kärkisijoille. Suomi on luotettava, yhteiskunta toimii, luontoa vaalitaan ja oikesvaltioperiaate toteuttu. On jopa loistava koulusjärjestelmä ja ihmiset koulutettuja, ahkeriakin. Infrastruktuuri on kohtuullista parempi. Metsä-, bio-, kaivannais- ja luontoraakaainetta riittää. Eilen Ylen TV 1:n MOT-ohjelmassa käsitetliin Suomen kilpailukykyä. Siinä hyvin perustein kyseenalaistettiin Kataisen käyrästö kilpailukyvyn muutoksia vv. 2005-2012. Jättämämällä tilastokikkailu siivuun, se on silti epäkurantti köyrästö. Se kuvaa muutosta koko kansantalaouden tasolla, mutta enenkaikkea se ei kuvaa yritysten kilpailukykytassoa. Tämä on tärkeä havainto. Kun katsoaan kilpailukykytasoa, lähinnä teollisuuden  työtunnin hintaa, olemme kilpailukyvyssä edellä Sakasaa ja  tasoissa Ruotsin kanssa. Ohjelmassa Aalto-yliopiston professori  P. Haap...