Lievästi ilmaistuna Orpon hallituksen aikeet nostaa hallitusta avustavien erityisasiantuntijoiden joukko yli 60 henkilöön on käsittämätöntä. Tämä siksi, että hallituksella on jo eri ministeriöissä apunaan noin 1500 henkilöä. Nämä henkilöt ovat sitä varten, että ne tuottavat ministereille heidän tarvitsemansa tiedon ministeriöiden johtamissa ja toimimisessa valtioneuvoston jäsenenä sekä muutoinkin avustavat ministeriä hänen työtehtävissään. Mainitut 60 lisähenkilöä kyllä uppoavat ministeriöiden lattioita laajentamalle, mutta siitä ei pääse minkinkään, etteikö tämä lisäporukka häiritsisi ja sotkisi ministeriöiden normaalia työtä. Ja tämä sotku taas vaatii lisätyöntekijöitä ja kierre on näin valmis. Väkisinkin tulee mieleen, että nyt jälleen on koittanut hallituspuolueille tilaisuus palkita niiden urheat taustoilla vaikuttavat urheat soturit ennen ministerin siirtymistä Sitraan.

Mika Aaltolan aamun esiintyminen yhdessä Erkki Tuomiojan kanssa televisiossa vahvisti entisestään käsitystä hänen monipuolisista kyvyistään. Mies osaa esittää asiansa loogisesti, selkeästi ja vakuuttavasti ilman ylimääräisiä eleitä. Hän on tai hänestä tulee vaarallinen kilpailija poliitikoille. Tämän huomasi jo Tuomioajan toppuuttelemisesta Turkki kysymyksen liiallisesta dramatisoimisesta. Siitä huolimatta Aaltola esitti kaksi skenaariota, joihin Tuoniaja ei lähtenyt mukaan. Kasanedustajat voivat Aaltolan aisan yli potkimisesta vain todeta, että itsepä menimme krillille. Asiaa mutkistaa se, että kukaan poliitikko ei voi muuta kuin nyrkit taskussa todeta Aaltolasta, että hyvä on, kun ottaa kantaa. Aaltola tapaukseen on kuitenkin hyvä ratkaisu. Eduskunta voi nimittää hänet Sitraan, mille vakanssille ja millä palkalla hyvänsä, sillä onhan Sitra eduskunnan oma laitos. Siellä hän on turvassa ex-kansaedustajien seurassa.

     Suomen usein sattuu samanaikaisesti sekä skandaali että rujo virkanimitys, eikä niillä ole mitään riippuvuutta toistaan. Näin kävi juuri hiljattain Kataisen ja Metsähallituksen Hyttisen tapauksissa. Tämä osoittaa, että sillä rintamalla jytisee jatkuvasti.      HS:n Juha Akkanen suhtautui jutussaan   ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006249621.html)   poliittisiin nimityksiin melko myönteisesti ja arvioi niiden vähentyneen. Hänen mukaansa pitäähän uran päättäneillä politikoilla olla jokin sijoituspaikka.      Tähän voidaan jossain määrin yhtyä, jos pätevyys on samaa tasoa kuin jollain muulla hakijalla. Kataisen tapauksessa loppusijoituspaikka Sitran johtajana vailla korkeakoululoppututkintoa on kyseenalainen, koska siinä sivuutettiin pätevämpi hakija tulevaisuuden tutkija professori Markku Wilenius. Erikoista on myös Kataisen saama 340 000 euron eroraha.      Samana päivänä Metsähallit...

     Sitran hallitus ottaa laitoksen johtajanimityksessä aikalisän. Vahvimmat ehdokkaat ovat komisario ja entinen pääministeri Jyrki Katainen ja tulevaisuustutkimuksen professori Markku Wilenius ( https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006235478.html ).      Kun johtavaa tai ylipäätään mitään työpaikkaa täytetään, nimittäjän tärkein arvosteluperuste on nimitettävien työhistoriaa. Virkanimityksissä hakijan poliittinen profiili ei saa olla mitenkään ratkaisevaa. Koska Sitra on erityisesti Suomen kansan laitos, poliittisen profiilin ei saisi vaikuttaa nimitykseen lainkaan. Tämä siksi, että suomalaisista vain alle kymmen prosenttia kuuluu poliittisiin puolueisiin, joten pääjohtajan leimautuminen jokin poliittisen puolueen kannattajaksi vähentää kaikkien suomalaisten omistamassa laitoksessa johtamisen uskottavuutta.      Politiikka on joskus määritelty mahdollisuuksien taiteeksi eikä se ainakaan ole tiedettä, enemmänkin luottamusta. Politiikassa kes...

     Sitrassa on johtajan paikka auki. Haasteita tulee riittämään, sillä se kotisivujensa mukaan ajaa Suomen asiaa toimimalla tulevaisuuden tekijänä. Tämä on oikein, sillä sen omista Suomen kansa.   Hallintoneuvostossa istuu kansanedustajia ja hallituksessa ministeriöiden edustajat. Siellä työskentelee 180 henkilöä, joista 80   prosentilla on korkeakoulututkinto. Pääosa työstä toteutuu projektityönä, jossa on pääsääntöisesti myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Sitra arvioi säännöllisesti toimintansa vaikuttavuutta. Eduskunnan tilintarkastajat valvovat sitä.      Yllä oleva kuvaus on suora mukaelma Sitran kotisivuilta. Näyttää siltä, että sen sisään arvioimaan sen todellista tehokkuutta ja vaikuttavuutta ei pääse kirveelläkään. Joku voi järkevästi kysyä, että miksi pitäisi. Onko edes syytä epäillä? Ei ole syytä epäillä mutta, kun on kyse Suomen kansan isännättömästä rahasta, jonka äärellä toimii kymmenien eri intressitahojen edustajat, aina pitää o...

     Tänään HS:ssa oli Sitran Mikko Kososen   juttu  ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005806851.html ) ”Viheliäiset ongelmat vaativat uusia ratkaisuja”, jossa hän käsitteli ministeriöiden toimialojen yli menevää budjetointia. Artikkeli oli hyvä ja asian ytimeen keskittyvä. Ns. poikki hallinnollisien suurten yhteiskunnallisien ongelmien tunnistamien, ratkaisemien ja budjetointi on tunnetusti suuri ongelma, koska ne eivät tietenkään välitä mitään ministeriöistä eikä niiden tehtävistä. Ne vain syntyvä, ovat ja kaipaavat ratkaisuja.       Yhtäältä valtion budjetti tehdään ministeriöiden toimialajakoa noudattaen. Tähän on vuosin mittaan yritetty saada Kososen esittämiä ratakisuja ohjelmaperusteisen budjetoinnin avulla. Siinä pyritään ratkaisemaan tietty ongelma välittämättä mitään hallinnosta. Nämä ratkaisupyrkimykset ovat aina kilpistyneet poliittisen päätöksentekotapaan, jossa kukin ministeri vastaa omasta tontistaan. Tästä on vaikeaa päästä er...

     Pitää heti huomata, että Tanskan malli perustuu työttömän motiiviin nostamiseen omaan työhön pääsemiseksi ja Suomen enemmänkin vastahakoisuuden nostattamiseen te- keskuksen palveluja ja hallitusta kohtaan.      Tanska on pieni maa koko maan ollessa yhtä työssäkäyntialuetta. Maan sijainti on hyvä ja siellä on paljon kv yrityksiä. Kansalaisten kielitaito on hyvä. Maan talous on vetänyt monta vuotta peräkkäin. Maan sijainti on myös hyvä.      Tanskassa on 12 henkilöä yhtä työtöntä kohti antamassa opastusta, neuvontaa ja tukea sekä tekemässä työttömän urasuunnitelmaa.      Suomessa pitää työttömän olla säilyttääkseen etunsa kolme päivää yhtäjaksoisesti työssä, ansaita yrittäjänä 241 euroa tai olla 15 työvoimatoimenpiteiden kohteena. ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005512931.html ). Pj Rinne kuvasi tätä rumin sanoin ( https://yle.fi/uutiset/3-10009628 ).      Jotta Suomen mallissa pääsäisiin resursseil...

     Eilisessä Yle A-studiossa SITR:n yliasiamies Mikko Kosonen puolusti  byrokraattisen sinnikkäästi, kuinka riippumatonta sen toiminta poliittisista intresseistä, vaikka demarit ja ay-liike muuta väittävät. Joka tapauksessa SITRA on tehnyt selvityshankkeita soten yksityistämisen eduista, hallituksen junailemasta kiky-paketin vaatimattomuudesta, työpaikka sopimisen välttämättömyydestä, vaikka se nytkin on mahdollista neljän kuukauden palkattomasta työharjoittelusta ja monista muista aiheista, jotka heikentävät työntekijäosapuolen asemaa.      Kosonen kiisti tämän väittäen SITRA:n kohtelevan tasapuolisesti työtekijä- ja työnantajaosapuolta. Tuekseen hän kertoi, että SITR:lla olevan poliittisesti tasapuolisesti koottu hallintoneuvosto (pj.  M. Vanhanen), joka päättää neljästä  suuresta yhteiskuntapolitiikan lohkosta, joilla SITRA:n on saatava aikaan tuloksia.      SiTR:n hallitus puheenjohtajan yliasiamies ja jä...

On kotimaista raaka-ainetta, osaamista, työvoimaa ja kansainvälistä kysyntää. Tehdas pystyy valmistamaan korkeatasoista sellua ja biotuotteita, joiden tulevaisuuden jalostusarvo voi kohta huomattavaksi. Eikö kemian- ja nanoteknologian alalta löydy vastaavan mittaluokan tuoteperhettä? Sillä voisi olla saman typpinen asiakassegmentti kuin Äänekoskelle perustetavalla supersellutehtaalla. Tässä on turha haikailla Kemiran vaan higt-tech perään. Jos tällainen konseptin hahmottaminen ei kuulu kauppa- ja teollisuusministeriölle, Sitra voisi olla aktiivien. Luonnollisesti konseptin löytymien edellyttää lähes valmiita tuotteita. Kyse voisi olla rahoituksen löytymisestä ja riskinottamisesta.