Suomen tulevaisuus näyttää patamustalta, mutta on se näyttänyt ennenkin ja pata on vaihtunut vähitellen kiiltävään teräksen. Nyt on kuitenkin tosi kysymyksessä, sillä kansakuntaamme ei paina ainoastaan 100 miljardin euron valtion velka, vaan kansamme tulee olemaan vaikeuksissa selvitä ikääntyvästä väestöstä samalla kun kokonaishedelmällisyys on 1,32, joka on Euroopan pienin. Suuri velkamme ei juuri näyttäydy konkreettisesti jokapäiväisillä hartioillamme, mutta se salakavalasti painaa suuren mustan pilven lailla maatamme matalapaineeseen. Kokonaistuottavuutemme laahaa verkkomaiden jäljessä eikä btk:n kasvun kanssa ole hurraamista. Tästä seuraa, että palkkatasomme jää pakostakin monen verrokkimaan alapuolelle. Kerta kaikkiaan ei ole varaa maksa, kun massi on pieni. Terveydenhoitojärjestelmämme, vaikka sitä kuin rukataan, jää käyhän miehen sovellutukseksi. Fyrkkaa ei ole riittävästi. Nämä köyhän miehen elämäntavat tulevat nyt korostetusti esille, kun kaverimaamme pursuttavat ohi. Eivät ...

Taas kerran oli juttu Helsingin palkkajärjestelmän toimimattomuudesta. Näitä juttua on esiintynyt noin kahden vuoden ajan mediassa. Sivullista, joka on vähänkään ollut mukana vastaavien järjestelmien kehittämisestä ja käyttöönotossa, ihmetyttää Helsingin kaupungin toimia tässä hankkeessa. Tulee mieleen kysyä, millä intensiteetillä hankkeesta vastaava henkilö on ollut mukana kehittämisessä hanketta. Hän ei saa olla vain suuri sivullinen, vaan hänen on tiedettävä alusta lähtien, missä palkkaan vaikuttava tieto ensimmäistä kertaa syntyy ja miten se rekisteröidään niin, että se on kaikkien niiden tiedossa ja käytettävissä, jotka palkanmaksuun osallistuvat. Vastaavan henkilön on tiedettävä riittävällä tarkkuudella kaikki vaiheet palkanmaksussa ja niissä syntyvät tiedot ja miten ne rekisteröidään. Jos hänellä ei ole näistä käsitystä, hän joutuu liikasi laitetoimittajan vakuuttelujen varaan. Mediassa saatujen palkanmaksujärjestelmän ongelmien laatujen perusteella vastuuhenkilö ei ilmeises...

Maamme alempia väestöluokkia uhkaa elintason laskupommi. Se ei hiivi, vaan on kiihtymällä viriämässä räjähdyspisteeseen. EKP on nostamassa viitekorkojaan aluksi nollalla alkavalla numerolla, mutta kohta se muuttuu kokonaisluvuksi, jolloin 100000 lainan hoitokulut nousevat noin 1000 eurolla vuodessa. Sähkön hinta on jo paikoin 12 penniä kilowattitunnilta, jolloin sähköllä lämpiävän omakotitalon sähkölasku saattaa kohota sekin yli 1000 eurolla vuodessa. Kun polttoaineen pumppuhinta voi nousta lähelle kolmea euroa litra, 10000 kilometriä vuodessa ajavalle lisälasku on noin 500 euroa. Todennäköisesti myös vuokrien korotus kiihtyy. Ruoan hinta on jo alkanut kivuta ylös päin. Kaiken lisäksi mainittujen tekijöiden vauhdittama inflaatio tänä vuonna tuskin jää alle kahdeksan prosentin. Tällöin varovastikin arvioiden keskivero neljänteen ja kolmanteen sosiaaliluokkaan kuuluvien ihmisten vuotuinen lisälasku on tuhansia euroja vuodessa. Kun otetaan huomioon, että jo nyt nämä luokat kipuilevat raha...

     Tulospalkat ovat muodostuneet julkishallinnon yksiköiden räjähdysherkäksi polttoaineeksi. Parhaassa tapauksessa sen avulla voidaan estää viraston uppoamista vararikkoon ja kurjimmassa saattaa johto ulkoisen ihmettelyn ja sisäisen kähinän ampiaispesäksi. Avain tekijä on oikeat mittarit ja oikeat mitattavat tavoitteet. Tilannetta on pahentanut eräiden konsulttien voimakas luennointi tyyliin, ettei ison päällikön kannata tulla edes työpaikalle normipalkalla, vaan pitää olla lisäksi puolet tulospalkkaa.      Tulospalkka on nähtävänä ennen kaikkea johdon keinona toteuttaa tulostavoitteitta eikä palkan korotusautomaattina. Jos johtajalle maksetaan tulospalkkaa, sillä pitää olla suora yhteys yksikön ulkoiseen tuloksellisuuteen asiakkaille eikä keskeistä saa olla sijaismittarit kuten yhteydenpito sidosryhmiin tai omistajiin.   Organisaation sisäisessä palveluyksikössä tulospalkkio voi olla sidoksissa sisäisiin suoritteisiin kuten hallinnon palveluyksik...

     E nsimmäisen padan myrkkykeitos sekin   on ollut jo vuosia valmis. Siellä ovat talousasiat kypsyneet valeuutisiksi, joita taloustieteen nimissä poliitikot heittelevät suistaan kansalle, kuten työjoustot työllistävät tai dynaamiset vaikutukset johtavat hyvän kierteeseen. Nyt juuri kehutaan yhtiöveron laskua talouden elvyttäjänä, vaikka mitään näyttöä ei ole. Taloustiede ei olekaan tiedettä, sillä se ei täytä tieteen kriteerejä, mm tieteelle tyypillistä kokeen toistettavuusvaatimus ei sillä toteudu, kuten esimerkiksi lääketieteessä. ”Taloustiede” pikemminkin joukko oppeja ja sääntöjä, joiden mukaan talous voi toimia, mutta mitään varmuutta ei ole.      Toisessa padassa hallituksen puoluejohtajat keittävät edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä työllisyysasteen nousevan 72 prosenttiin samalla, kun maassa on kasvava määrä hyvässä työiässä olevia syystä tai toisesta työhaluttomia ihmisiä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole hakijoita. Viime...

Niin se vain on, että jo palkkaneuvotteluihin kannattaa mennä kilot kurissa ja vatsa lommossa. Tämä ei tietenkään ole mikään suoranuottinen juttu, mutta jotain perää siinä on. Mielikuvillahan me pitkälle pelataan. Kiloistaan huolta pitävä ja hohtavia hampaitaan väläyttelevä tekee luotettavan vaikutuksen, keikarit erikseen. Ei tässä pitäisi olla eroja miehen ja naisen välillä. Mutta jotain syystä miehille sallitaan ulkonäössä jotain vapauksia. Enää ei kuitenkaan kasvojen iltapuhdistusta katsota vain naisten puuhaksi. Asiasta löytyy jotain kättä pidempääkin. Turun yliopiston tutkimus (2008) vahvistaa käsitystä, että ylipainiset naiset työllistyvät muita heikommin, pakkakin on huonompi.

Aamu-uutisen mukaan kunnanjohtajien  palkat vaihtelvat  5000-15000 euroon, suurimmat isoimmissa kaupungeissa. Perusteluina suurin palkkoihin pienissä kunnissa on, että näin saadaan kunnajohtaja, joka pystyy panrantamaan kunnan taloudellista tilaa ja ehkä myös palveluja. Raumalla suurta palkaa perusteltiin kunnajohtajan kyvyllä verkottua. Kun katselee kuunjohtajien uria ja rektytointipolkuja, valtaosa uusista kunnajohtajista näyttää tulevan kuntasektorilta. Yritysjohtajien huippuja ei heidän joukossaan näy, syynä tietenkin pieni palkka. Houkuttima iso palkka lamamasta nousemiseen ei ole vakuuttava peruste rekrytoida kunnanjohtaja. On kuulutettu moneen kertaan eri yhteyksissä sitoutumisen perään, kuten Oulun "pienipalkainen" kaupunginjohtaja Martti Pennanen  korosti. Nyt vaikeina aikoina nousee keskiöön kunnajohtajan kyky työskennellä valtuston ja kunnahallituksen kanssa ja vastata investointien ja opravtiisen toiminnan tehokkaasta totetuttamisesta. Pelkästään verkott...