Anteeksianto kuuluu jokaisen suuren uskonnon perusteisiin. Monen meidän eettiseen koodistoon kuuluu myös anteeksiantaminen. Usea kokee kuitenkin anteeksiannon olevan myös osin tapauskohtainen ratkaisu eikä ole valmis antamaan anteeksi mitä tahansa. Kun ihmiset pääsevät sopuun tai sovintoon asiasta, se ei välttämättä sisällä anteeksiantoa. Asiasta ei kuitenkaan enää riidellä. Sovinto voi olla kirjallinen. Sovittelu on Suomessa eräs tuomioistuintoimintaan vertautuva joustava jutusta sopimisen muoto dokumentteineen. Yleensä asiat annetaan anteeksi, kuin toinen osapuoli sitä vilpittömästi pyytää. Vaikeuksia tulee, kun toiselle osapuolelle on aiheutunut suuria menetyksiä. Jos vahingot ovat materiaalisia ja aiheuttaja osapuoli korvaa ne, sovinto lienee helppo (tehdä anteeksiantoineen). Näissä tapauksissa, jos toisen kunniaa on loukattu, anteeksianto voi olla vaikeaa. Se on vaikeaa, koska kunnian loukkaus koetaan oman minän sisimpään syvästi loukkaavalla tavalla puuttumisena. Kunnian loukkaus...

     Tapaus alkoi 2013 Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän tehdessä poliisille tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön harjoittamasta kilpailuttamisesta, jossa toimitusjohtaja Jouni Palosaari olisi menetellyt lainvastaisesti. Jupakan seurauksena kunnanjohtaja Mäkelä erotettiin laittomasti, mistä hän sai myöhemmin oikeuden määräämät korvaukset. Myöhemmin syyttäjä nosti kanteen 27 Kittilän kuntapolitiikkoja vastaan lukuisista väärinkäyttöepäilyistä. 1.7.2019 Lapin käräjäoikeus vapautti kaikki epäillyt puuttuvan näytön ja puutteellisen lainsäädännön takia ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006161967.html ).      On selvä, että näin perustavaa laatua oleva tuomio, joka koskee lähes kaikkia kunnan luottamusmiehiä ja jolla on periaatelista merkitystä kunnan itsehallinnolle, on käsiteltävä ylemmissä tuomioistuimissa. Syyttäjä valittaakin.      Tässä vapauttavan tuomion tarkastelussa ei voi ohittaa Lapin käräjäoikeuden roolia toimia alioikeutena Utsjoe...

     Anteeksianto kuuluu jokaisen suuren uskonnon perusteisiin. Monen meidän eettiseen koodistoon kuuluu myös anteeksiantaminen. Usea kokee kuitenkin anteeksiannon olevan myös osin tapauskohtainen ratkaisu eikä ole valmis antamaan anteeksi mitä tahansa. Kun ihmiset pääsevät sopuun tai sovintoon asiasta, se ei välttämättä sisällä anteeksiantoa. Asiasta ei kuitenkaan enää riidellä. Sovinto voi olla kirjallinen. Sovittelu on Suomessa eräs tuomioistuintoimintaan vertautuva joustava jutusta sopimisen muoto dokumentteineen.      Yleensä asiat annetaan anteeksi, kuin toinen osapuoli sitä vilpittömästi pyytää. Vaikeuksia tulee, kun toiselle osapuolelle on aiheutunut suuria menetyksiä. Jos vahingot ovat materiaalisia ja aiheuttaja osapuoli korvaa ne, sovinto lienee helppo (tehdä anteeksiantoineen). Näissä tapauksissa, jos toisen kunniaa on loukattu, anteeksianto voi olla vaikeaa. Se on vaikeaa, koska kunnian loukkaus koetaan oman minän sisimpään syvästi loukk...

     R angaistusten ankaruus on taas tapetilla (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005404674.html).Se millaisia tuomiota maassa annetaan, riippuu maan sosioekonomisista yhdyskuntarakenteista, perhe-, sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikasta, tulonjaosta, työllisyydestä, koulutuksesta, jne. Käytännössä tämä voidaan tiivistä: vankien määrä riippuu siitä, kuinka paljon maassa pyörii kaduilla ja kujilla tyyppejä, joiden rikoksen tekokynnys on hyvin matala. Slummiutuminen, jengiytyminen, köyhien ja pitkäaikaistyöttömien määrä sekä luokkaerojen jyrkkyys indikoivat lisääntyvää rikollisuutta.      Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa. Pohjoismaissa tuomiot ovat suhteellisen lieviä verrattuina esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Muista Po...

     Viime päivinä on noussut esiin tuomioistuin laitosten kokemattomien tuomareiden antamat tuomiot ja tähän liittyä tuomareiden koulutus ( https://yle.fi/uutiset/3-9775711 ) . Koulutus on kiistämättä riittämätöntä ja hajanaista eikä sen organisointi ole selkiytynyt, mikä kuluttaa ja missä.   Ei näytä uskottavuuden kannalta, jos poliittinen ministeriö järjestää sitä. Myös Jyrki Virolainen on kritisoinut tuomaritilannetta ( https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.fi/2017/08/60-ylen-kohujuttu-kokemattomista.html ).      Nämä epäkohdat peittävät kuitenkin alleen paljon vakavamman tuomioistuinlaitosten riippumattomuus ongelman, joka johtuu siitä, että tuomioistuimet ovat suoraan oikeusministeriön alaisia hallinnollisesti.   Tuomioistuimet ovatkin riippuvaisia poliittisen oikeusministeriön niille osoittamista resursseista, jotka sovitaan oikeusministeriön ja tuomioistuimen välisessä tulosneuvottelussa. Onhan tällainen sopiminen ulos päin omituisen nä...

     Axl Smithin tapauksessa ja Meilahden pyöräsurmassa 2015 oikeus lievensi asianosaisten tuomiota julkisuuden aiheuttaman kohun takia. Eli tuomioistuimen mukaan asianomaiset joutuvat kärsimään ylimääräistä heille epämiellyttävän uutisoinnin takia siinä määrin, että he saivat lievemmän tuomion mitä muutoin olisivat saaneet   (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005109296.html).      Tuomion lieventäminen aiheutetun julkisuden takia on kestämätön.      Ensiksi sen hyötyjä ja vahinkoja on vaikea arvioida. Tavallinen tavis kärsii yhtä paljon epämiellyttävästä huomiosta kuin julkkiskin.      Toiseksi julkkis on tottunut ja jopa hakeutuu kaikenlaisen julkisuuteen. Niinpä häneltä odotetaan tästä syystä suurempaa kova ahkaisuutta julkisuutta kohtaan kuin normi kaduntallaajalta.      Kolamanneksi työpaikka voi mennä keneltä tahansa rikokseen syyllistyneeltä ja tuomion saaneelta, ei ainoast...

      Orlandon verilöyly nosti taas kerran esille USA:n käsiaseiden suuren määrän ja siitä käytävän keskustelun.  Jokamiehen asestautumisella on pitkät perinteet, joita yllä pitää voimansa tunnoissa oleva 1,5 miljoonapäinen kivääriliitto. Se omaa poliittista valtaa etenkin presidentin vaaleissa.      Käsiaseiden määrästä antaa hyvän kuvan vertailutilastoa: maan väkilukua on 4,3 prosenttia maapallon väkiluvusta, mutta aseiden määrä on 48 prosenttia käsiaseiden määrästä. Aseiden määrästä ja pitkälle viritetystä itsepuolustusoikeudesta seuraa kymmeniä tuhansia tappoja ja murhia vuosittain, mihin maa vastaa kovalla kriminaalipolitiikalla. Suomessa tappoja ja murhia tehdään noin sata vuosittain.      USA:ssa on viisi miljoona vankia, mikä on 1,6 prosenttia väestöstä. Suomessa vastaa luku on 0.07 prosenttia. Ehdonalaisvalvonnassa maassa on noin neljä miljoona ihmistä Suomen vastaavan luvun ollessa noin 2000.  ...

     Tapanilan raiskaustapaus on saanut ansaitusti kansan kiehumaan. Samoilla tulilla oikeusministeri Kaj Lindström on ottanut oikeusoppineilta Jukka Kemppiseltä ja Jyri Virolaiselta kunnolla pataansa.      Kautta vuosisatojen kansa ja lakeja valmisteleva ylin juristikunta ovat olleet jyrkästikin eri mieltä eri rikostyypeistä  annetuista tuomioista. Kuten mainitut oikeusoppineet toteavat, kyselyjen mukaan valta osa kansasta pitää tuomiota liian lievinä.      Lindströmin kaavailema kysely kansalta ja oppineilta rangaistusten ankaruuksista sisältää riskejä ja on ristiriitoja täynnä. Esimerkiksi, miten toimitaan, jos kansa vaati äidin törkeästä murhasta kuolemantuomiota tai törkeästä rattijuopumisesta 10 vuotta vankilaa. Tähän ei voida mennä, koska tällöin lähes kaikkien rikostyyppien ja niiden tuomioiden tulisi muuttaa vastaamaan kuolemantuomiota ja 10 vuoden rattituomiota.      Toisaalta kansalla ei ole mitä...

     Kaikki eivät sopeudu yhteiskunnan yhteiseen uomaan. Aisan yli astujia varten maa tarvitsee syyttäjä-, tuomioistuin- ja vankeinhoitolaitoksen. Vuoron perään kaikki kolme ovat joutuneet kritiikin kohteiksi      Viime kesän Ylen tutkimuksessa tuomioistuinlaitos sai kovaa kritiikkiä. Neljäs osa asianajoliiton jäsenistä katsoo, että yleisten tuomioistuinten tuomiot ovat huonolaatuisia ja heikosti perusteluja. 13 prosenttia on sitä mieltä, että syyttömiä on tuomittu. Hallinto-oikeuksiin kohdistuu samankaltainen kritiikki. Kyselystä paistaa läpi melko vahva epäily tuomareiden ammattitaitoon. A sianajaja Riitta Leppiniemen mukaan tuomareiden ammattitaito on koetuksella etenkin siviilioikeudessa.      Silloin sekä korkeimman hallinto-oikeuden että korkeimman oikeuden presidentit kieltäytyivät kommentoimasta asiaa.     Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen siirtyvä korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo kuitenkin ...

     Keskiolutkohun kaltaisia vaalitäkyjä pirskahtelee julkisuuteen vielä useita laidasta laitaan.   Ylen eilisessä Pressiklubi-ohjelmassa nousi esille rangaistusten ankaroittaminen. Varmasti tähän koukkuun tarttuu nykyisen eduskunnan poliisisiipi. Erityisesti kansan raivo näyttää kohdistuvan rattijuoppojen ja raiskaajien mitättömiin tuomioihin.      Toimittaja Enbuske latasi rohkeasti, ettei hän toivo Suomeen Yhdysvaltin järjestelmän kaltaisia kymmenien vuosien ja elinkautisia tuomioita.              

    Eduskunnan kyselytunnilla nousi jälleen esille mitättömät raiskaus- ja rattijuoppotuomiot.      Päivi Räsänen paheksui taannoin piirikokouksessaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena, rikos nollaantuu.      Lausuma on pitkälle poliittista retoriikkaa ja osin tahallista väärin ymmärtämistä. Se kuitenkin kuvaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkoi vielä populistisesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen.     On tunnettua, että eri rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta.      Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. P...

         Kansanedustaja Hakkarainen oli kovin kiihtynyt eilen eduskunnan kyselytunnilla huitoessaan saamaansa omaa ehdollista tuomiopaperiaan. – Ei tunnut missään, täällä sitä ollaan, hän saarnasi. Samalla hän ihmetteli vuolaasti, miksi hänen vaalialueellaan tapahtuneesta 15-vuotiaan tytön raiskauksesta tekijä ole selvinnyt ehdollisella tuomiolla.      Kansanedustajat äityivät tästä ihmettelemään, miten eri puolilla Suomea eri käräjäoikeuden antavat samankaltaisista rikoksista ankaruudeltaan aivan erilaisia tuomiota.      ”Suomessa on riippumattomat tuomioistuimet, eikä oikeusministeriö voi ohjata tuomioistuinten rangaistuskäytäntöjä”, vastasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tuttuun tapaan rutiininomaisesti..      Tosi asiassa kyllä oikeusministeri puuttuu. Ministeriö tekee sitä pehmeällä vaikuttamisella järjestämällä tuomarikoulusta. Tämä on lainsäätäjältä jossain määrin kyseenalaista puuttumista r...

     Ulkomaalainen saattaa sanoa, että vanerikin on ilmeikkäämpää kuin suomalainen keskustelu. Varmaan meillä oli parantamisen varaa äänen sävyjen korottamisessa ja oman hännän nostamisessa tulematta vielä mitenkään röyhkeiksi. Markkinointi-ihmisiä on erityisesti moitittu osaamisemme  ja tuotteidemme vähättelystä. Olemme tasasinen maa kautta linja.      Mutta tasaisuudesta seuraa hyviä asioita.      Tässä voi tällä kertaa huoletta jättää sivuun meidän moneen kertaan mainostetut koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme, oikeus- ja sopimusvaltiomme ja rehellisyytemme.      Tätä on vaikeaa sanoa, mutta sanottava on. Meillä on tehty vuosikymmenet 110-150 henkirikosta vuodessa. Tämä lukuhaarukka näyttää olevan yhteiskunnallisen vakautemme vakiokerroin. Haarukka on todella kapea per capita.      Sama suhde pätee vankimäärässä.  Ikäviäh...

Suomessa   nousee säännöllisin väliajoin keskustelua rangaistusten koventamisesta. Kun tapahtuu mieliä järkyttävä rikos ollaan vaatimassa pitkiä kakkuja. Elinkautista vaaditaan, loppuiäksi. Kannattaa kuitenkin ennen, kuin me kansalaiset annamme lainsäätäjälle toimeksiannon ankaroittaa tuomioita, pohtia, mitä varten rangaistuksia tuomitaan. Ensiksi, onko rangaistus yhteiskunnan kosto, uhrin kosto, tuomitun hyvitys uhrille, tuomitun ja yhteiskunnan sovitus vai yhteiskunnan pelote? Meillä lähdetään siitä, että eristäminen ja yhteiskuntaan sopeuttaminen riittävät rangaistukseksi. Toiseksi, miten rangaistukäytäntö sopii meidän yhteiskuntajärjestelmään ja sosiaaliseen tilaan? Jos meillä olisi suuri määrä kaduilla ja kujilla ihmisiä, jotka voivat tehdä rikoksen pienestäkin ärsykkeestä ja tilaisuuden avautumisesta, rangaistusten pitäisi olla ankaria. Nämä henkilöt tehtyään rikoksen tulee pitää  pois kaduilta. Muutoin ulkona liikkuminen olisi liian vaarallista. Meillä ei til...