Britannia on antanut valtavasti potkua Euroopan taloudelliselle kehitykselle teollisesta vallankumouksesta lähtien. Imperiumiaika siihen sisältyvine epäeettisine vaiheineen on luonut Europan ja Amerikan taloudellista pohjaa. Britannia oli pitkään Euroopan ja koko tunnetun maailman biologian, lääketieteen ja teknillisen kehityksen moottori. Newton yksi maailman neroista keksi mm. teollisuudelle uuden vallankumouksellisesti uutta luovan differentilali- ja integraalilaskennan.   Yliopistojen kidoista tuli joukoittain oppineita ja joutilaina aatelistoa harjoittamaan tiedettä ja keksinnöllisyyttä mm. rokotukset, sekstantti ja höyrykone pumppaamaan vetää kaivoksista. Valittakoon Trump tai Biden, Brexitin toteutuessa on ilmeistä, että Britannia ja Yhdysvallat yrittävät kauppasopimustensa sivutuotteina hämmentää EU:n asemaa niissä heikoksi. Se on normaalia kauppastrategiaa. Brexitin jälkeistä kauppapoliittista tilannetta Kiinassa ja Itä-Aasiassa vaikeuttaa tämän alueen häilyvä ja epävakaa ...

Kaikki faktat ovat pöydässä: tietokannoissa, mediassa, somessa, asiantuntijoilla, asiantuntija-pooleilla, yliopistoilla, edunvalvontaryhmillä, ministeriöissä, eduskunnan tietopalveluissa. Miellä on koulutusta, pisa-menestystä, raaka-aineita, toimiva yhteiskuntajärjestelmä. Tiedämme tarkkaan ongelmamme.   Tästä huolimatta viennin rakennemuutos ei näytä onnistuvan, vaan taannumme jonnekin 1900-luvun lopun tasolle. Miksi? Täytyy kysyä uudestaan, tunnistammeko ongelmamme. Tässä kohtaa kannattaa kääntää pää verrokkimaihimme Ruotsiin, Englantiin, Saksaan ja jopa Viroon. Nämä menestyvät. Mitä näillä mailla on sellaista viennin toimintaympäristössä, mitä meillä ei ole. Kysymys viennin ongelmista saattaakin kääntyä kysymykseksi viennin esteistä. Verrokkimaillamme on jättimäisen pitempi ja monipuolisempi kokemus kansainvälisyydestä kuin meillä. Tämä puute voi olla kohtalonomaista tilanteessa, jossa maapalloistumisen merkitys on kasvanut ja kasvaa räjähdysmäisesti ja joho...