Toimittaja Renaz Ebrahimi lausuessa sata sanaa puolessa minuutissa,professori Esko Valtaoja ei ollut vielä ehtinyt suutaan avata. Ilmeisesti oli tarkoituskin, että Ebrahimin pani puhekoneensa laulamaan wokella heti täysillä testatakseen, kuinka paljon tykitystä Valtaoja kestää. Ei hän kestänytkään, koska jossain vaiheessa mies totesi, ettei ymmärrä lainkaan, mitä tykin suusta tulee. Istunnon aiheena oli, miten ymmärtää ja jopa sisäistää toisen heimokunnan tapoja ja kulttuuria. Aiheessa ei ole nokan koputtamista. Eri asia on, pystyykö ulkopuolinen edes hajanaisesti ymmärtämään tai tajuamaan puhumattakaan sisäistämään toisen ryhmän arvoja, etiikka sääntöjä ja vallitsevia toimintatapoja (=woke). Jos joku ulkopuolinen tähän pystyy, hän joko näyttelee, tai on salaa tämän ryhmän jäsen. Ebrahimin puheista sai käsityksen, että jatkuvasti tasa-arvoistuvassa maailmassa tällaiseen sisäistämiseen joskus päästään. Tämä käsityksen toteutumien tai toteuttaminen johtaisi ulkoa opittuihin, näennäis...

Vihreiden Lasse Harjanne otti Sannikassa heti alussa käyttöön suurmiehen silloitellut maneerit. Hän myönsi viisaasti heti, että maahanmuutto on hyvin monipolvinen juttu. Niin se on, että areenalla härät näyttävät suuremmalta kuin katsomossa. Jostakin raosta keskustellun pirskahti 38 prosenttia. Se on maahan muuttajien osuus raiskauksista. (Luku korjattiin Ylen uutisissa) Puheenjohtaja Purra oli päättänyt heti aamulla herättyään olla niukka moitiskelussaan vihreiden maahanmuuttopolitiikalle. Hän olikin pitkään vaiti odottaen suoryhtisenä Harjanteen vielä piilossa olevaa, mutta varmasti kohti esiin nousevaa vihreiden myönteisyyttä pätevien henkilöiden maahan tulolle. Kohta olisi Purran hetki, koska Harjanne ei näyttänyt pääsevän vauhtiin ilman, että tekee laajoja kaaria käsillään, kuin näin osoittaen raajoillaan ja harteillaan tähän maahan väkeä vielä mahtuvan lisää väkeä. Purra muutti strategiaansa. Aina kun Harjanne esitelmöi maahanmuuton puolesta, Purra aloitti vertailuja kuten, ...

Eilisessä Sannikka-ohjelmassa käsiteltiin taiteen ja tieteen vapautta. Kuvataiteilija Anna Tuori esitti responsiivisia ajatuksia, miten taiteilijan rahoitus vaikuttaa lopputulokseen. Suurin uhka hänen mielestään on välineellistyminen. Tähän voidaan todeta, että jokainen taideteos voidaan haluttaessa nähdä välineestyneeksi.   Tuorin mukaan misteriö antaa toiveita tuoda aineksia jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun. Hän melko laveasti kuvasi taiteilijan työtä prosessina, joka kulkee taiteilijan omien oivallisten kautta lopputulokseen, joka näyttäytyy eri ihmisten tuntemuksina erilaisia tulkintoina. Tällöin tuskin kyse on välineellistämisestä. Hänen mielestään Suomessa tilanne on monipuolinen ja hyvä, vaikkakin monet taiteilijat pelkäävät rahoituksen menettämisen pelossa esittää jotain aggressiivista. Rahoittajan käden jälki ei näy, koska taidetta ohjaa voimakkaasti taitelijan omat näkymät työn eri vaiheista ja puhumattakaan lopputuloksesta. Rahoittajan paine ohjata lopputulos...

    Eilisessä Sannikan tv-istunnossa aiheena oli peruskoulun nykytila. Åbo Akademin professori kertoili varovasti, että pieleen saattoi mennä. Uudistuksen perustaksi oli kyllä  ylätasolla tutkittua teoriaa, mutta kytkös käytäntöön puutui ja johtopäätökset olivat jääneet tekemättä. Professorin esityksestä sai säikyn ja synkän vaikutelman.      Opetushallituksessa uudistuksesta vastaava kouluneuvos M Rissanen oli pettymys. Hän ei osannut sanoa muuta, kuin suuntaviivat ja soveltamisesta vastaavat opettajat. Hän toisteli huolestuttavan usein, että opettajat ovat uupuneet. Oppilaista hän ei puhunut mitään eikä ottanut kantaa itseohjautumiseen, inkluusioon ja ilmiöoppimiseen. Nämä ovat opettajien juttuja. Sannikan kysyessä, miten kritiikkiin vastataan, siihen hänellä oli kahteen kertaan toistama vastaus, että koko yhteiskunnan pitää olla valveilla. Kiritiikin perusteella monien oppilaiden vanhemmat ovat valveilla kokonaisia vuorokausia murehtiessaan pikku rassuk...