Tunnustetusti maamme on jo laman kynnyksellä ja varmalta näyttävä talouden alamäki on edessä. Mutta missä viipyy taloustieteen ratkaisut tähän ahdinkoon? Se pystyy vain luettelemaan synkän näkymän tunnusmerkkejä kuten teollisuuden tilauskannan hiipumisisen, kaupan ja rakennustoiminnan pienentymisen ja tärkeimpien vientimaittemme viennin horjumisen. Jos taloustiede omaisi esimerkiksi lääketieteen varmuuden, missä toistoilla voidaan taata tulosten luotettavuus, tulokset ovat kaikkien asiantuntijoiden käytettävissä ja jokainen, jolla on ala asiantuntemus, pääsee samalla perusdatalla samaan tuloksen, taloustiede kykenisi esittämään relevantteja ratkaisuja laman ongelmiin. Taloustieteilijöitä ei voi syyttää alan pulmien korvaamista selostuksilla faktojen sijaan. Meidän on ilmeisesti vain hyväksyttävä, että talouselämä on todella vai elämään, jota on turhaa ennustaa.

Ylen Jälkipörssi kiivaili valtion velan ottamisesta ja sen jälkilaskusta tuleville sukupolville. Jälkilasku on teoriassa totta ja myös ajankohtainen vastuu kysymys nyt vallassa oleville päättäjille. Pitkä katsaus historiaan antaa kuitenkin viiteitä siitä, että valtion velka on hyvin pitkälle riippuvainen setelikoneen kierroksista, kunhan inflaation kehitys pidetään aisoissa. Jälkipörssistä huolimatta pään raavintaa aiheuttavia murheita ovat, miten rahoitamme, terveys- ja vanhushuollon sekä miten pääsemme hiilineutraalin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä Keskustan elinkeinopolitiikalla. Esiin nousee aidosti ja poliittisista syistä kansanedustajien toivomukset sairaanhoitajien palkan korotuksista. Nuorisopsykiatria kaipaa myös huomattava tasokorotusta rahoitukseensa. Se on tosi totta. Infrastruktuurimme tiet, raiteet ja väylät huutavat miljardien euroja. Tällä tantereella sotaretkemme on päättymätön, kuten sota-ajan Röhön ranta kappaleessa laulettiin. Kun kokoomus ja osin Perus...

     Taloustieteessä on kokonaisuudessaan jotain salamyhkäisen naurettavaa. Hohottelun kohteeksi sitä ei tee se, että tämä tiede on joutunut kapitalismin konehuoneen ulkopuolelle, vaan se, ettei sillä ole omaa ydintä. Jos ydintä on, se on pieni pala isosta ytimestä, jonka olemassa olo on myös kyseenalaista. Kun sitä etsii, mielentila on kuin miehenjurrikalla, joka menee tivoliin pohtimaan mennyttä nuoruuttaan ja pistää kätensä taikapussin, josta voi tulla mitä tilpehööriä tahansa.   Kun tivolitirehtööri avaa pussin, jokaisen tilpehöörin sorkka sopii toisen tilpehöörin lokeroon ja kun joku raapi osaset yhdeksi kasaksi, toinen voi koota sen toiseksi, muttei milloinkaan samanlaiseksi kuin edellinen. Se pakenee määrittely kulutusvoiminen takaa ajamana.   Siksi tämä tiede on ainutlaatuista eikä se milloinkaan päästä suustaan kahta eri aikaan samankaltaista mielipidettä.   Kun jokin porukka yrittää yhdessä väkeltää sen tieteenpalikoista hyödyllistä, kiista tilpeh...

     E nsimmäisen padan myrkkykeitos sekin   on ollut jo vuosia valmis. Siellä ovat talousasiat kypsyneet valeuutisiksi, joita taloustieteen nimissä poliitikot heittelevät suistaan kansalle, kuten työjoustot työllistävät tai dynaamiset vaikutukset johtavat hyvän kierteeseen. Nyt juuri kehutaan yhtiöveron laskua talouden elvyttäjänä, vaikka mitään näyttöä ei ole. Taloustiede ei olekaan tiedettä, sillä se ei täytä tieteen kriteerejä, mm tieteelle tyypillistä kokeen toistettavuusvaatimus ei sillä toteudu, kuten esimerkiksi lääketieteessä. ”Taloustiede” pikemminkin joukko oppeja ja sääntöjä, joiden mukaan talous voi toimia, mutta mitään varmuutta ei ole.      Toisessa padassa hallituksen puoluejohtajat keittävät edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä työllisyysasteen nousevan 72 prosenttiin samalla, kun maassa on kasvava määrä hyvässä työiässä olevia syystä tai toisesta työhaluttomia ihmisiä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole hakijoita. Viime...

     On enää turha puhua saatikka laillisesti toimia hallituksen pauloihinsa saattanutta kurilinjaa vastaan, sillä se on jähmettynyt tunnelmaan, joka muistuttaa suudelma edeltävän kokemusta. Jokainen tietää, että tällainen huuma on sokaisevan vaarallista pitkällä tähtäimellä.       Olisi hyvä, jos tätä vankkumatonta tunnelmaa voisi jotenkin analysoida. Se on vaikeaa nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa, sillä valta osa hallituksen takana olevista äänestäjistä elävät omilla tavoillaan niin, että kukaan ei pääse käsiksi heidän ajatuksiinsa ja lisäksi vielä niin, ettei heitä kukaan huomaisi.      Niinpä pitää yrittää löytää yleisiä perusteluja varteenotettaville mielipiteille. Presidentti valtiopäiväpuheessaan tiukentaisi EU-rajavalvontaa ja apua annettaisiin vain hädässä oleville Yksi toinen merkittävä kannanotto oli Sixten Korkmanin uusimassa kirjassaan Väärä talouspolitiikka esittämä ilmiö TINA= there in no altern...

     Miksi leikkauslinja voitti On enää turha puhua saatikka laillisesti toimia hallituksen pauloihinsa saattanutta kurilinjaa vastaan, sillä se on jähmettynyt tunnelmaan, joka muistuttaa suudelma edeltävän kokemusta. Jokainen tietää, että tällainen huuma on sokaisevan vaarallista pitkällä tähtäimellä.      Olisi hyvä, jos tätä vankkumatonta tunnelmaa voisi jotenkin analysoida. Se on vaikeaa nyt maassamme vallitsevassa tilanteessa, sillä valta osa hallituksen takana olevista äänestäjistä elävät omilla tavoillaan niin, että kukaan ei pääse käsiksi heidän ajatuksiinsa ja lisäksi vielä niin, ettei heitä kukaan huomaisi.      Presidentti  Sauli Niinistön valtiopäiväpuhe avasi ovia tiukemmalle pakolaispolitiikalle antaen kuitenkin mahdollisuuksia todella apua tarvitseville  Yksi toinen merkittävä puheenvoro tuli taannoin esille Sixten Korkmanin uusimassa kirjassa kirjassa "Väärä talouspolitiikka"  Hän ...

     Hallituksella on hyvää tarkoittava aie saada koulutus vastaamaan työelämän tarpeita ja nopeuttaa ammatti- ja korkeakouluista valmistumista. Mutta tässä on monta mutkaa edessä.      Suurten ikäluokkien edustajat uskoivat vahvasti, että koulutuksen ja tiedon määrän kasvaminen olivat menestyksen avaimia. Tavoitteena oli saavuttaa vähintään omien vanhempien saavutukset ja elintaso. Jos ei saanut hyvää koulutusta, oli myös mahdollista, noudattamalla instrumentaalista rationalismia, hankkia maallista menestystä. Asetettiin päämäärä ja valittiin käytettävissä olevat työntekokeinot.      Nyt tiedon määrä on kasvanut sellaisiin ulottuvuuksiin ja mittasuhteisiin, että siitä on vain haittaa. Viimeisen 30 vuoden aikana tieto on lisääntynyt saman verran, kuin sitä siihen saakka oli yhteensä. Turhan tiedon valtava määrä peittää aleen tarpeellisen aivojen kapasiteetin pysyessä ennallaan. Serverillä oleva tieto on eri asia kuin aivoiss...

     Lääketiede nostaisi esiin henkilökohtaisen parantamisopit, joissa molekyylitasolla itse kukin voi tulevaisuudessa etsiä riskejään ja parantaa tautejaan. Tämän alan innokkaimmilla on jo 48 eri indikaattoria yötä päivää tikittämässä. Tämä siksi että perimän selvittämien tuotti vain valtavan määrän levälleen jäänyttä dataa. Se piti hylätä. Lääketiede kepittää kuitenkin taloustieteen, koska medisiinareilla on käytettävissään halvin ja tehokkain konsti, lumelääke.

Älykkö Umberto Econ kirja Prahan kalmiston juoni alkoi mielikuvitusmaailman otoksilla, mutta vähitellen lukija huomasi juonen olevan totta. Eilisen tv 1:n MOT-ohjelman katselemisessa tuli sama tunne. Esko Ahon hallituksen aloittama markkina-, sijoittaja- ja   tarjontavetoisen talouslinjan siemenet kylvettiin 1980-luvulla ja seuraavat hallitukset jatkoivat. Yhtiöitettiin, palkkaveroja alennettiin, omaisuusvero poistetiin sekä pääoma- ja yhteisöveroja rukattiin alaspäin. Uskottiin tihkumissääntöön: kun rikkaiden veroja lasketaan, sieltä tippuu muruja myös katutasoon. Ei tippunut. Budjetteja on sopeutettu rajusti alas raameihin. Syksyllä sovittiin palkan korotuksissa lähes nollalinja. Opintoja aiotaan nopeuttaa, työuria pidennetään ja muutoinkin työmarkkinoille ollaan työntämässä porukkaa olan takaa lisää. Utuisena teoriana on ollut vain, että kyllä tarjonta panee rattaat pyörimään. Hyvä on, jos teoria pätee. Samassa MOT-ohjelmassa hallituksen neuvonantaja tri Jukka Pekkari...

Taloustiede on kaunis sana. Se sopii monelle. Sanapari antaa luotettavan kuvan ja viitoittelee hämärässä tietä, miten talous ja tiede käsi kädessä vievät tasaisesti kehittyvän maan kasvavaan vaurauteen. Vapaat markkinat ovat mannaa. Täydellisesti kilpaillut markkinat vielä enemmän mannaa. Niillä valtio ei joudu puuttumaan talouteen lainkaan. Mikä helpotus, huokaa valtiovarinministeri. Mutta  herättyään päiväunilta hän  muistaa, mitä maailmalla on tapahtunut ja tapahtuu. Hän palaa todellisuuteen. Finanssikriisi Yhdysvalloissa ja  dollarielvytys, tukipaketit EU:ssa ja euroelvytys, työttömyys 12,2 prosenttia. Nyt viimeistään pitää tarkistaa käsitystä, mitä taloustiede pystyy antamaan kriisitalouksille. Missään muussa niin keskeisessä tieteessä ei sallittaisi tällaista avuttomuutta. Mihin katosi rationaalinen friedmanilainen talouspolitiikka, jota niin kovasti Suomessakin 90-luvulla harjoitettiin? Nyt kun tilanne on vielä synkempi, tauspolitiikan doktriineista ei puhuta l...

Kuka muistaa vielä 2000-luvun lopun talousihmisten loitsuja? Suomi pienenä ja yhtenäisenä maana pystyy reagoimaan nopeasti maailmantalouden muutoksiin. Meidän säätelyjärjestämä sopii keynesiläiseen valtiovetoiseen elvytyspolitiikkaan kuin hevoselle länget. Kiinailmiötä pitää vain pelätä. Me uskoimme moderniin kapitalismiin. Innostus ja usko olivat vahvoja, koska niin sanotuista yleisistä syistä johtuen pääsimme sitä soveltamaan muita pohjoismaita myöhemmin. Paperista tuli kolmas osa viennistä 2000-luvulla. Se oli ikuista. Me uskoimme myös ehtivämme nopeasti kopioida länsimaiset johtamistavat, myös institutionaaliset ratkaisut. Nokia nakutti kuin kello. Merrill Lynchin kaatui 2008 kuin salaman iskemänä. Niin ne siellä, missä kapitalismi on vahva ja demokratia heikko, meillä vahvat molemmat. Kukaan ei tiedä tarkkaan, mitä seuraavaksi tapahtui. Taloustiede ihmettelee ja levittelee papereitaan. Eurooppaan alkoi laskeutua pitkä hämärä. Joku mutisi, ettei meidän johtamisjärj...