Hallitusohjelma moninaisuutensa ja kattavuutensa takia se ei voi olla mikään tyylipudas massaornamentti ja siloinen suunnitelma-asiakirja. Siksi se pakostakin sisältää erilaisia yhteiskunnan kehittämis- ja uudistamisinstrumentteja yksittäisten lakien uudistamisesta, jopa pykälän kirjoittamisesta, koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja työllisyyden nostamiseen.  Yhtenä keinona hallitusohjelman ja kehysohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa olisi jonkin asteinen siirtyminen nykyisestä hallinnonalakohtaisista ohjelmakohtaisiin budjetteihin ja päätöksentekoon. Ohjelmia olisivat monia yhteiskunnan eri lohkoja leikkaavat suuret kehityshankkeet kuten lapsiperheiden köyhyys, maahanmuutto, työllisyyden kohottaminen. Nykyisten kehysten historiallisesti perustuessa pelkästään hallinnonalakohtaisuuteen ministeriöt kokevat budjettinsa koon saavutetuksi eduksi, mistä hevin ei tingitä.   Seuraavassa hallitusohjelmassa voitaisiinkin tehdä päätös, että tällaiset suurohjelmat toteutettaisiin ir...

Miten hallitus ja ministeriöt ohjaavat alaistaan hallintoa. Heti tuli virhe, sillä eihän nykyään saa puhua alaisesta, vaan pitää lausua kohteliaasti yhteistyökumppani. No ei se näin mene, sillä raaka raha se on, joka puhuu, ja hallitutus ohjaa rahalla eli määrärahakehyksillä. Se oli kova juttu, kun ministeriöt aikoinaan pakotettiin luopumaan yksityiskohtaisella määräysvallalla ohjaamisesta laitoksiinsa ja virastoihinsa ja sen sijaan kuvaannollisesti annettiin säkki rahaa, jonka on riitettävä seuraavaksi vuodeksi kunhan tavoitteet saavutetaan koko hallinnon alalla. Mikä on hallinnon ala? Ministerin näkökulmasta se vastaa yksityissektorin bisnesaluetta eli valtiolla kyseistä ministeriötä ja sen määräysvallassa olevia virstoja ja laitoksia sekä tiettyä yhteiskuntapolitiikan sektoria. Tämä ei vielä riittänyt, vaan asetettiin tuloneuvotteluissa tavoitteet, jotka on saavutettava. Näin saatiin köysi kireälle sekä ministeriö- että virastopäässä. Tämä on ns modernia julkisen hallinon ohjausta...

     Eilen A-studiossa ke Saramo, tj Tujunen ja E. Aho keskustelivat, miksi suuret poliittiset hankkeet epäonnistuvat ja päätöksenteko takkuilee. Aho esitti, että hankkeiden toteutumista vaikeuttavat poliittisten avustajien häärääminen nimisterien esikunnissa, hallituksen strategisen näkemyksen vajavaisuus ja median toiminta. Komiteatyön vähäisestä käytöstä myös puhuttiin. Keskustelussa pääpiirteittäin yhdyttiin Ahon näkemyksiin.      Heti aluksi täytyy muistaa, että ministeriöjärjestelmässämme vallitsevat keskipakoisvoimat ovat niin suuria, että ne repivät ja työntävät koko yhteiskuntaa koskevia suuria hankkeita luonnontieteellisellä varmuudella erilleen kohti kutakin ministeriötä. Koska tämä on ihmisten luomaa vetovoimaa, se voidaan kumota myös ihmisvoimin.       Keskusteluryhmä puhui näkemyksen merkitystä. Se on relevanttia, mutta ei ytimeen osuvaa. Isot poliittiset hankkeet kaipaavat tietenkin näkemystä ja siitä johdett...

     Hallitusohjelma moninaisuutensa ja kattavuutensa takia se ei voi olla mikään tyylipudas massaornamentti ja siloinen suunnitelma-asiakirja. Siksi se pakostakin sisältää erilaisia yhteiskunnan kehittämis- ja uudistamisinstrumentteja yksittäisten lakien uudistamisesta, jopa pykälän kirjoittamisesta, koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja työllisyyden nostamiseen.      Yhtenä keinona hallitusohjelman ja kehysohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa olisi jonkin asteinen siirtyminen nykyisestä hallinnonalakohtaisista ohjelmakohtaisiin budjetteihin ja päätöksentekoon. Ohjelmia olisivat monia yhteiskunnan eri lohkoja leikkaavat suuret kehityshankkeet kuten lapsiperheiden köyhyys, maahanmuutto, työllisyyden kohottaminen. Nykyisten kehysten historiallisesti perustuessa pelkästään hallinnonalakohtaisuuteen ministeriöt kokevat budjettinsa koon saavutetuksi eduksi, mistä hevin ei tingitä.      Seuraavassa hallitusohjelmassa voitaisiinkin tehdä päätö...

     Tänään HS:ssa oli Sitran Mikko Kososen   juttu  ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005806851.html ) ”Viheliäiset ongelmat vaativat uusia ratkaisuja”, jossa hän käsitteli ministeriöiden toimialojen yli menevää budjetointia. Artikkeli oli hyvä ja asian ytimeen keskittyvä. Ns. poikki hallinnollisien suurten yhteiskunnallisien ongelmien tunnistamien, ratkaisemien ja budjetointi on tunnetusti suuri ongelma, koska ne eivät tietenkään välitä mitään ministeriöistä eikä niiden tehtävistä. Ne vain syntyvä, ovat ja kaipaavat ratkaisuja.       Yhtäältä valtion budjetti tehdään ministeriöiden toimialajakoa noudattaen. Tähän on vuosin mittaan yritetty saada Kososen esittämiä ratakisuja ohjelmaperusteisen budjetoinnin avulla. Siinä pyritään ratkaisemaan tietty ongelma välittämättä mitään hallinnosta. Nämä ratkaisupyrkimykset ovat aina kilpistyneet poliittisen päätöksentekotapaan, jossa kukin ministeri vastaa omasta tontistaan. Tästä on vaikeaa päästä er...