Siirry pääsisältöön


3806. Seuraava hallitusohjelma ei saa olla kuin kaipuu ilman päämäärää

Hallitusohjelma moninaisuutensa ja kattavuutensa takia se ei voi olla mikään tyylipudas massaornamentti ja siloinen suunnitelma-asiakirja. Siksi se pakostakin sisältää erilaisia yhteiskunnan kehittämis- ja uudistamisinstrumentteja yksittäisten lakien uudistamisesta, jopa pykälän kirjoittamisesta, koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja työllisyyden nostamiseen.

 Yhtenä keinona hallitusohjelman ja kehysohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa olisi jonkin asteinen siirtyminen nykyisestä hallinnonalakohtaisista ohjelmakohtaisiin budjetteihin ja päätöksentekoon. Ohjelmia olisivat monia yhteiskunnan eri lohkoja leikkaavat suuret kehityshankkeet kuten lapsiperheiden köyhyys, maahanmuutto, työllisyyden kohottaminen. Nykyisten kehysten historiallisesti perustuessa pelkästään hallinnonalakohtaisuuteen ministeriöt kokevat budjettinsa koon saavutetuksi eduksi, mistä hevin ei tingitä.
 
Seuraavassa hallitusohjelmassa voitaisiinkin tehdä päätös, että tällaiset suurohjelmat toteutettaisiin irrottamalla niihin budjettivoimavarat asianomaisten ministeriöiden ja ko. hallinnonalan budjeteista ja näin saadut resurssit koottaisiin ohjelmiksi. Kyseisen hallinnonalan kehys jäisi siis tältä osin vajaaksi (vert. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006048904.html). Arviolta ohjelmat kattaisivat alle 10 prosenttia budjetin loppusummasta.
 
Menettely mahdollistaisi paljon puhutun ja vielä enemmän kaivatun julkisten voimavarojen uudelleen kohdentamisen ilman juustohöylää. Tätä voidaan kutsua ohjelma- tai tehtäväperusteiseksi suunnitteluksi tai kehystyöksi tai budjetoinniksi.
 
Tällä menettelyllä ehkä päästäisiin eroon myös nykyisen kaltaisesta opportunismiin saakka sopeutumiskykyisestä hallitustyöskentelystä.
  
Ohjelmien toteuttaminen vaatii valtioneuvostotasolla mittavat erityisorganisoinnit ja asennemuutokset.

Lähde: Johtaminen muuttuvassa julkishallinnossa, Pekka Huttunen, Weilin-Göös, Helsinki, 1994 https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1203602

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkej...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *