Ylen A-studiossa on käsitelty asiantuntevasti moneen otteeseen Ukraina kysymystä. Kiitos siitä. Mutta yksi eräs havainto nousi esiin. Kaikissa näissä Ukraina keskusteluissa pyörii kuin hyrrä yksi monelle käsittämätön sana resilienssi. Koska se oleellisesti liittyy Ukraina kysymykseen, olisi ollut paikallan kertoa, mitä se tarkoittaa. Sivuston www2.helsinki.fi mukaan resilienssi tarkoittaa henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen pystyy, usein tiedostamattomasti, hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Eikö olisi voitu puhua tilanteeseen mukautumisesta ja toimintakyvyn säilyttämisestä?

Ylen TV:n aamu uutisten mukaan toinen jalka toisen päällä uutisissa esiintyminen on noussut yleiseksi tavaksi 40-kymppisten harmaa pukuisten miesten keskuudessa. Juontaja on saanut Yleltä tiukat ohjeet noudattaa tätä ohjetta asiaistunnoissa.  Aamun ohjelmassa kolmesta yksi vieras ei pysytyn tätä ohjetta noudattamaan. Kesämökin huussin oven takaa kuultujen määräysten mukaan jäykkä jalkaiset joutuvat jatkokoulutukseen polvi kysymyksessä. Koulutus on avoin kaikille halukkaille. Ministeri Purra on luvannut valtion maksavan kulut, jos pääministerin vastustus asiaan saadaan murrettua ja taivuteltua hänet osallistumaan koulutukseen. Kepu ja demarit lämpimästi kanatavat. muutosta, mutta vain tällä hallituskaudella.

Ylen Aamu-ohjelmassa käsiteltiin raiskauksia. Niiden määrä on vuoden 2024 tammi-syyskuussa 6700 tapausta. Lisäystä edellisen vuoteen on 40 prosenttia eli 1400 raiskausta. Kun tammi-syyskuun määrä modifioidaan vuode n2024 kattavaksi, raiskauksia on vuodessa noin 10000 kappaletta. Tämä on järkyttävä määrä. Yllettävä tieto on, että ulkomaalaistaustaisten osuus oli huomattavasti yliedustettuna. Tilanteen tekee vielä vakavammaksi se, että etenkin osassa ulkomaalaisten tekemiä raiskauksia ei ilmoiteta viranomaisille tekijän ja uhrin kuuluessa samaan etniseen ryhmään, jossa kulttuuriin kuuluu raiskauksista vaikeneminen. Lainsäätäjä on pyrkinyt saamaan rotia raiskauksiin edellyttämällä kohteelta aina suostumusta tekoon, mikä on ongelmallista, koska nopeassa ja yllättävässä tilanteessa suostumuksen pyytäminen saattaa tuntua tunnelman pilaajalta, tai osapuolten tuttuuden takia aiheettomalta luottamuksen ajaessa turvallisuuden ohi taikka turhalta aiemman suotuisten kokemuksen perusteella. J...

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Ylen eilisessä A-studiossa oli jälkeen rehvakasta puhetta hallituksen veronalennusten dynaamista vaikutuksista.   Asialla olivat VM:n Spolander, Tukholman Yliopiston professori Jäntti ja professori Uusitalo.   Jäntti piti aprillipilana Orpon hallituksen lainaamista veronmaksajien rahastolta. Jos Orpo ei tästä syystä  uskalla olla julkisuudessa, kysyköön neuvoja Pelle Hermannilta.   Spolanderin aloittaessa avauspuheensa muut vapautuvat vienon kohteliaaseen hymyyn. Uusitalo tähän, että ehkä hymyilemme sen takia, kuinka tahtovasti ja imperatiivisesti hallitus puhu ikään, kuin varmana asiana dynaamisten valitusten toetutumisen, vaikkei niiden toteutumista  voida juuri tutkimuksilla havaita. Tästä Spolander oikein kavahtaen innostui. ”Sanokaa minulle, kuka osaa eritellä, mikä osa dynaamisilla vaikutuksilla nyt on, kun 2013 yhteisövero laskettiin.   Uusitalo vasasi, että kyllä siitä tutkimusta on tehty ja langan ohutta vaikutusta löytyy. Etenkin Uusitalo ja Jäntt...

Olen olut valtiovarainministeriössä kahteen eri kertaan ensimmäisen 1970-luvun alussa erikoitutkijana ja toisen 1990-luvulla ylijohtajana. Eilisessä Ylen A-studiossa jäi ihmetyttämään valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen takinkääntö hallituksen leikkauksien vaikutuksista. Kuukausi aiemmin hän pontevasti varoitti velkaantumisen kasvamisesta ja tarkkailuluokalle joutumisesta, mutta eilen hän siunasi leikkauksien dynaamisten tuloja lisäävien vaikutuksien syntymisen. Istunnossa miehen olemus oli jossain määrin alistuneen oloinen aivan, kuin hänen harteitaan olisi painanut näkymätön rankan työn lasti. Tuli mieleen, että tämä saattoi hyvinkin olla totta, sillä ennen niin vakaa mies ei hevillä sorru kyyristelemään televisioruudussa. Ilmeisesti poliittinen käsky pysyä tukevasti dynaamisten vaikutusten puolella sai miehen apekasi ja alta kulmain todistamaan, että positiivia vaikutuksia syntyy.   Surullinen näytelmä. Kaikista huolimatta Majanen on kunnon tyyppi.

Ylessä HUS:n asiantuntija kertoi, kuinka lasten, etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro psykoottiset   häiriöt ovat lisääntyneet, pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Monille ilmiöoppimiseen ja itse ohjautumiseen perustuva koulunkäynti on liian vaativaa. Tämä näkyy psykosomaattisen häiriöiden ja adhd-tapausten kasvamisessa, sosiaalisen kanssakäymisen ongelmissa ja suurissa luokissa ja ryhmissä työskentelyn puutteissa. Konkreettisesti huonontunut tilanne näkyy lähetteiden kasvuna psykiatriseen hoitoon tai psykologin vastaanotoille sekä  koulutyöstä syrjäytymisinä. Näin siis Ylellä. Yhtäältä toiset lapset näyttävät oppivan lähes millaisessa ympäristössä tahansa. Kuitenkin tosiasia on, että lukuisissa tapauksissa opetus- ja ohjausresurssit ovat  riittämättömiä  uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi. Tämän  peruskoulusysteemi ilmiöoppimisineen ja itse ohjautumisineen on kokoomuslainen keksintö. Sen suunnittelua ja itse systeemin käyttöönottoa ovat kritisoineet ...

Hiljattain nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä. Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan.  Vuokraturvan johtaja korostaa sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamista tulisi lisätä, mitä Sinnemäki vastusti tätä korostamalla kaikenlaisten asuntojen rakentamisen t...

Ylen Aamu TV:ssä Petteri Vuorimäen ja Liisa Kauppilan pohdinta herätti ihmetystä. Se osoitti, kuinka keskustelu Arktisesta alueesta näyttää kiihtyvän samassa tahdissa, kun jäät sieltä sulavat ja jääkarhut mölisevät. Keskustelussa sinänsä ei ollut ongelmaa, mutta sen sisällössä oli, sillä  raadin mukaan siellä on menossa jonkinlainen uuden aikakauden ja uusrenessanssin alku. Ensimmäinen renessanssihan oli silloin, kun norjalainen Robert Peary vuonna 1909 lähti sinne  koirineen 1909. Nyt alueesta kuitenkin keskusteltiin kasvavalla innolla  ilman  konkreettista tarttumapintaa. Puheissa  toistuvat samat debatin särmät, kuin missä tahansa  median pintaan jumittuneissa ähkyinformaatioissa. Tosiasia on, että pohjoisilla napa-alueilla ei tapahdu mitään erikoista ja konkreettista muuta kuin, että jää sulaa ja että vakiintuneen tavan mukaan tanskalaiset haluavat yhä kiivaammin pitää alueen korvista kiinni niin, että päätä huimaa. Alueella on kuulemma arvokkaita miner...

En kerro tätä itseni tähden (Sinuhe), vaan Orpon leikkausten tähden. Viimeistään eilisen A-talk ohjelman jälkeen näyttää siltä. että Orpon kumppaneineen ongelmien ratkaisujen sijasta pitäisi keskittyä enemmän ratkaisujen ongelmiin. Se miten leikkaukset kohdistuvat vähäväkisiin ei mitenkään edes kuvitelmissa tule konkreettiseksi esille niille, jotka eivät ole kokeneet ahdinkoa toimeentulossa. Jos on joutunut menemään kouluun paikatuissa ja kuluneissa vaatteissa ruoan ollessa yksitoikkoista puuroa ja leipää, tietää mitä puute jokapäiväisessä arjessa on. Se ei siis ole hetkellistä, vaan joka aamu herätessä on edessä niukan elämän todellisuus. Orpon jatkuva kaanon valtion velasta ja btk:n kasvusta osoittaa, kuinka onttoa on näkemys, ettei vaihtoehtoja ole. Esimerkiksi yritystukien roima leikkaus ja valtion omaisuuden järkevä myynti sekä yritysten ulkomaille pakenevien voittojen verotus toisivat miljardi luokan tulot valtiolle. Se, että niukka enemmistö nyt hyväksyy leikkaukset, ei kerro si...

Ylen sarja Arktiset sodat avasi monesta näkökulmasta, mitä Ruotsi ajatteli Suomesta ja miten se maamme suhteen tulisi toimimaan toisessa maailmansodassa. Meidän monen mieliin on piirtynyt kuva Ruotsista maana, joka oli meidän puolellamme ja joka tarpeen tullen auttaisi meitä. Sarja avasi toisenlaisia tulokulmia Ruotsin silloiselle toiminnalle. Silmiin pistävä ja harvoin jullisuudessa esiinnousseita skenaarioita on myöhemmin paljastunut runsaasti. Talvisodan alettua Ruotsi piti salaisissa suunnitelmissaan Suomea puskurina Neuvostoliitoa vastaan ja astinlautana Pohjois-Ruotsiin. Ja niinpä se rakensi Tornionjoen länsirannalle puolustuslinjan, josta se voi ampua suorasuuntauksella Karl-Gustav tykeillä pitkin siltaa Suomen puolelle. Siitä Ruotsi vetäytyisi tarpeen mukaan Lynge linjaa pitkin sisämaahan noin Luulajan korkeudelle. Suurin saavutus oli, kun maa luikerteli eroon natseista kuninkaan kirjeellä Hitlerille ja runsailla rautamamin kuljetuksilla Kiirunasta Natsi-Saksaan. Nyt Suom...

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Saahan se mennä tunteisiin, muttei järkeä sen pitäisi viedä. Tämä viisaus tuli mieleen katsellessa  Ylen aamu TV:tä  Siinä Jan Vapavuori ja Valentin Kononen ottivat mittaa olympia menestyksestä (menestymättömyydestä). Hieman ihmetytti Vapaavuoren aggressiivinen asento ja asenne, joka lähti jo hänen fyysisestä habituksestaan. Jo istuma-asennosta selkä irti selkänojasta valmiina syömään kaiken uhkaavan kertoi mitä tuleman pitää. Tämä sopii huonosti tulevan olympiakomitean johtajan ihmislähtöiseen mutta tavoitteelliseen johtamisrooliin. Sen sijaan Kononen oli rauhallinen. Jo ulkoista olemuksensa huokui levollinen mies. On vaikeaa mennä Vapaavuoren pään sisään, mutta painaako miehen mieltä mitalien puute, vai steppaako mies itseään uudelleen valinnan puolesta. Kumpikin peräänkuulutti ilon kautta menemisen puolesta. Vapaavuoren esiintyminen ei tuonut tälle katetta. Pikemminkin tuli mieleen tiukan ilmapiirin metodi. Konosen vaatiessa tuolien vaihtamista komiteassa Vapaavuori sivuttu...

Kun kaksi asiantuntijaa Ylen aamu teevessa toivat näkemyksiään esille nuorten erittymisestä ja mielipiteiden polarisaatiosta tämän päivän ongelmana, mieleen tuli kysymys, onko mitään uutta auringon alla. Vapaussodan aikana oli valittava puolensa ja väriä piti tunnustaa. Talvi- ja jatkosodat olivat niin pakottavia ja traumatisoivia, että värin tunnustaminen ei tullut ensimmäisenä mieleen. Nyt nuorten polarisaatio oireilee heidän päätyvän enemmän tai vähemmän huono-osaisuutta indikoiviin leiriin. Tämä kehitys alkoi heti sodan päätyttyä. Ne, jotka selviytyvät ilma fyysistä vammaa, saisivat 80 prosentissa tapauksissa henkisiä vammoja. Näiden vammautuneiden oireiden ikävät käyttäytymisvaikutukset vaikuttuvat suoraan perhekunnassa eläviin lapsiin. Osa heistä pysyvät karistamaan iän karttuessa osan henkisestä taakastaan hartioiltaan, mutta osassa sodan pitkän puukot seurasivat jopa sukupolven ajan perhekuntaa. Tässä katsonnassa nykynuorten kokema polarisaatio jonkin influensserin tai mielipid...

Ylen TV:n Ykkösaamussa oli toimittaja Seija Vaaherkumpu haastateltavana Ylen pääjohtaja Merja Ylä-Anttila. Etukäteisodotuksen mukaan haastattelu olisi voinut olla yleisotteeltaan kriittinen katsaus Ylen toimintaan tai myötäsukainen positiivisia ajatuksia Yleä kohtaan herättelevä keskustelutuokio. Nyt valittiin jälkimmäinen. Miksi? Keskustelussa todettiin mm, kuina Ylellä on ollut oma sinfoniaorkesteri jo lähes sata vuotta ja kuinka Yle peilaa koko yhteiskuntaa pyrkien tarjoamaan korkeatasoista ja monipuolista ohjelmia kansalasille. Tällainen sisäänlämpiävä keskusteluohjelma on yleensä paikallaan, kun kohde on enemmän tai vähemmän hallitussa muutoksessa parempaan suuntaan tai se on kriisissä. Nyt vaikutti siltä, ettei se ole kummassakaan, ellei oteta huomioon perussuomalaisten laitosta kohtaan osoittamaa kritiikkiä ja resurssien leikkausvaatimusta. Se verran lavealla ja lempeällään kädellä toimittaja kysymyksiään esitti, että toimitusjohtaja pääsi estoitta näköalapaialta mainostamaan,...

Ylen Jälkikaronkka keskistyi tänään hyttysasioihin. Tämä siksi, että karonkan yksi jäsen, joka ei halua nimeään julkisuuteen, oli saanut ankaria pistoksia alapäähänsä. Tämä miehen mukaa olisi sitäkin turmiollisempaa, kun hänen anoppinsa oli kysellyt, että milloinka se esikoinen pannaan alulle. Miehen vain voitellessa ja hieroessaan takamustaan anoppi oli röyhkeäasti käskenyt pudottaa housut nilkkoihin, koska hän oli muillekin sulhaskandidaateille tehnyt saman laisen tarkastuksen ennen kyllä sanan lausumista papin edessä. Tarkastettuaan vauriot anoppi oli käskenyt voidella hevosen tuoreella lannalla keskivartalon. Se oli kuulemma anopin suvun keino myös hoitaa krapulaa. Tämä lantakeino oli myös sikäli erinomainen, että se hyttysten karkottamisen lisäksi, kun sitä sivelee mainittuihin paikkoihin ennen kapakkaan menoa, se estää naispuolisten syöjättärien ryntäämiseen pussailluun kapakan ja myös raastuvan penkillä Suvun kantaisä oli kerran yrittänyt mennä viimeisillä voimillaan Kelan toimi...

Työnpäivän kunniaksi kerrataan työehtosopimuksien konkarin Lasse Laatusen ajatus 30.4.2024 A-studiossa nykyisestä työmarkkina-asetelmasta. Hallitus on ajautunut istumaan pommin päälle, koska elinkeinoelämän hallitukselle sanelema kuuden kohdan työehtolakipaketti ei sisällä yhtään neuvotteluvaraa, vaan on annettu ehdottomasti noudatettavaksi. Laatusen mukaan tämä kasvattaa pysyvästi kuilua sopia työehdoista osapuolten kesken. Pitkään jatkunut sopimisen kulttuuri on rikki, mikä näkyy ensikertaa syksyn palkkaneuvotteluissa. Ainut minkä Laatunen näki jonkin laiseksi ratkaisun avaimeksi, on Orpon asteleminen Pitkänsilla yli Hakanimeen sovinnon kättä ojentamaan. Ja tähän ei n nykytilanteen kovat asenteet eivät taivu. Yksittäisen henkilön laittomasta lakkoiluista sakottamisen Laatunen näki hyvin vaarallisena ja typeränä.  Voidaan myös kysyä, kuka masinoi OAJ:n puheenjohtajaa Kaarina Murtoa ja Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä antamaan lausuntoja syksyn palkkaneuvotteluista. He vai...

Monella varmaakin minun lailla on kymmeniä salasanoja erilaisiin sovellutuksin. Pankkitilin salasanat ovat tietenkin olennaisia samoin kuin kantasovellutuksen. Ja on myös monia muita tapauksia, vaikkapa lehden lukuoikeudet, jossa kirjautuminen ja salasanat ovat hyödyllisiä palvelun tarjoajan kannalta. Mutta on myös kyseenalaisia salasanoja, kuten kirjautuminen Ylen Areenaan sen omilla sitä varten luoduilla salasanoilla. Rouva Tilus kyllä television mainoksessaan esittelee, kuinka näppärää on mennä kännykän avulla järjestelmään ja ottaa kuvia ruudulta sieltä sun täältä ja samoin tietokoneen avulla ja lopuksi tehdä sitä sun tätä niin Areena avautuu. Jos edellä mainitut eivät onnistu, voi vielä kysyä ystävältä, miten sovellutukseen pääsee. Monelta eläkeläiseltä jää Areena katsomatta uuden monimutkikkaan kirjautumisrutiinin takia. Tämä rutiinin paljous ihmetyttää sitäkin suuremmalla syyllä, koska Areenaa on meidän veronmaksajainen omistama kanava. Odotan kauhulla hetkeä, kun TV1 ja TV2 v...

Ylen aamun Jälkiviisaat oli ilmeisesti vielä jälkihöyryissä, koska sekoitti äänen perusteella Tšekin maajoukkueen laitahyökkääjän Pisakovan Atik Ismaeliin. Atik vastasi puhelimella, ettei tänne tulla laulamaan vaan pelaamaan. Taustalta kuului Esapa Pakarisen laulu ”Juna vislas juur pois Kouvolasta ja jyskyttelet Kuopioon päin”.    Atik höyrysi lisää, että sinne Kalpa joutaakin mennä uusia jääkiekon oppia etsimään. Mutta mutta. Juna oli lähtenytkin Pohjamaan reiteille, jossa perinteen mukaan Seinäjoella poistetaan ensimmäinen junavaunullinen Venäjän Kurusta tulevia metsätyömiehiä ja otetaan mukaa edelliset jo selväksi tulleet. Henttaalta kotoisin oleva vanhapiika oli kovasti vastustanut operaatiota ja vaatinut, että kaikki metsurit olivatpa he humalassa tai ei oli otettava mukaan. He piristivät niin mukavasti vanhan ihmisen sisintä. Puhe oli yhtäkkiä loppunut kuin seinään, kun Kauhavalta oli noussut mukaan täysissä sukeltajan vastustuksissa oleva miehen pökäle. Saatuaan viereen...

Jäsenten mieltä painoi Hiihtoliiton taivaaseen kohonnut velka, joka pani kumaraan pystypäisenä liidelleet liiton johtokunnan jäsenet, jotka ennen olivat kekkuloineet Anne Sukselaisen viidennellä sijalla Reisjärven piirikunnallisissa. Tuli toinen isku perään. Uusi urheileva TP oli määrännyt sotkuja aiemmin oivallisesti ongelmia selvitellyt, aina huoltoasemalta kadonneista salkuista lähtien, Hiihtoliitto saa selvittää Sukselaisen tapauksen. Nyt päät kalistuivat Arabimaihin päin mahtavien sponsoritulojen toivossa ja Mika Aaltolan epätoivossa. Tämä trauman yli päästyään Ylen Jälkihiki oli historiansa kiihtyneimmässä tilassa ja kyseli, miksi Ivo Niskanen ei uskaltanut kohdata SM-hiihdoista itseään, vaan sen jatkaa, hiihtämistä nimimerkin alla nimellä Hursti. Jäsen yksi oli huolissaan Suomen väkiluvun laskemisesta alle neljään miljoonaan, mikä johtaa vääjäämättä kymmenessä vuodessa kaikkien hiihtovälineiden takavarikkoon, ja niiden sulkemiseen Haapajärven asevarikkoon. Se takana on runsain...