Olen olut valtiovarainministeriössä kahteen eri kertaan ensimmäisen 1970-luvun alussa erikoitutkijana ja toisen 1990-luvulla ylijohtajana. Eilisessä Ylen A-studiossa jäi ihmetyttämään valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen takinkääntö hallituksen leikkauksien vaikutuksista. Kuukausi aiemmin hän pontevasti varoitti velkaantumisen kasvamisesta ja tarkkailuluokalle joutumisesta, mutta eilen hän siunasi leikkauksien dynaamisten tuloja lisäävien vaikutuksien syntymisen. Istunnossa miehen olemus oli jossain määrin alistuneen oloinen aivan, kuin hänen harteitaan olisi painanut näkymätön rankan työn lasti. Tuli mieleen, että tämä saattoi hyvinkin olla totta, sillä ennen niin vakaa mies ei hevillä sorru kyyristelemään televisioruudussa. Ilmeisesti poliittinen käsky pysyä tukevasti dynaamisten vaikutusten puolella sai miehen apekasi ja alta kulmain todistamaan, että positiivia vaikutuksia syntyy. Surullinen näytelmä. Kaikista huolimatta Majanen on kunnon tyyppi.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti