Hallitus aikoo muuttaa virkamieslakia niin, että virkanimityksistä voi valittaa tuomioistuimeen, muttei kuitenkaan ylimpien virkamiesten nimityksistä ( http://www.hs.fi/paivanlehti/04022017/art-2000005074317.html ), nimityksistä, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä lainvalmistelun tason ja maan elinvoimaisuuden sekä hallinnon tuottavuuden kannalta. Mediassa poliittiset virkanimitykset ovat jatkuvasti esillä, koska ovat epäoikeudenmukaisia, halventavat yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja suututtavat laajalti kansalaisia. Virkanimitys ei voi olla periaatteessa poliittinen, koska virkainstituutio on keskeinen elementti demokraattista neutraalia hallintoa sen edustaessa hallitsijasta riippumatonta rationaalista toimijaa.  Tässä kohtaa kyynisyys saa väkisinkin vallan. Käytäntö osoittaa, kuinka poliittisista nimityksistä on muodostunut ikävä, mutta tärkeä harmaan alueen normaali keino palkita puolueen sotureita, jotta uusilla olisi intoa tulla kaadereihin mukaan. Ne vahvistavat myös ...

Poliittiset virkanimitykset ovat jyllänneet vuosikymmeniä jokaisen hallituksen työlistalla niin kauan, että niistä on huuhtoutunut korruption leima hyvin ohueksi lähes huomaamattomaksi pikantiksi juonteeksi. Olkoon hallitus kokoonpanoltaan mikä tahansa, se tekee niitä.   Sivullinen pitää niitä aina kyseenalaisina jopo häviöttöminä, mutta ei niitä kannata niitata seinään häpeäpaalujen lisäkoristeiksi, vaan niistä löytyy myös ei nyt perustelulta, mutta ymmärrettäviä motiiveja. Näillä on kyllä rajansa. Jos on tasavertaisia hakijoita, ei ole suuri synti, jos valinta osuus poliittiseen henkilöön. Tällöin kuitenkin ehdoton edellytys on, että nimitettävä on pätevä, ei siis välttämättä pätevin, koska se on joissain tapauksissa maksuasia. Jos on olemassa laajasti hyväksytty näkemys, että kirkkaasti pätevien jätetiin rannalle, tämä herättää melkoista ja ansaittua moitittavuutta. Jos hallitukset menettelevät näin jatkuvasti, kansalaisten luottamus poliitikkoihin laskee ja saattaa seura hallin...

Olemme iät ja ajat tottuneet ajattelemaan, että maassamme vallitsee ns. neutraalin hallinnon järjestelmä. Siinä poliitikot päättävät asioista ja virkamiehet panevat ne toimeen. Tämän ajattelun säännöllisin väliajoin kyseenalaistaa yksittäinen virkanimitys, jolla puolue haluaa tietyn henkilönsä tiettyyn virkaan. Joskus kyse voi olla puolueen halusta päästä eroon kyseistä henkilöstä häiritsemästä puolueen enemmän tai vähemmän julkisesta pyrkimyksestä viedä asioista tiettyyn suuntaan. Tilanne voi olla myös päin vastainen saada virkaan henkilö ajamaan puolueelle edullisia asioita. Joskus taustalla vaikuttaa nimitettävän palkitseminen pitkästä urasta puolueen hyväksi. Tosinaan nimitys tapahtuu hallituksessa ennalta sovitun kaavan mukaan.   Hallitukselle pahin tilanne on joutua valmistauttumattomana housut kintussa nimittämään joku jouten oleva uralaskussa oleva henkilö kyseiseen toimeen.  Merkille pantavaa kuitenkin on, vaikka hallinnon tuottavuusvaatimus toista huutaisi, että puol...

Taannoin nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä. Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan. S amassa lähetyksessä Vuokraturvan johtaja korosti sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamista tulisi lisätä, mitä Sinnemäki vastusti tätä korostamalla kaikenlaisten asuntojen ...

Näihin virkanimityksiin en jaksa enää suhtautua mitenkään, en edes neutraalisti. Olen kärsinyt jäsenkirjattomuudestani muutamassa nimityksessä. Kerron siitä raskaimman.  Hain noin 30 vuotta sitten Valtion talouden tarkastusviraston pääjohtajaksi. Vuosia sitä ennen olin kirjoittanut HAUSin toimeksiannosta kirjan hallinnon tarkastamisesta ja toteuttanut sen pohjalta viikon seminaarin HAUS:lle (Valtion koulutuskeskus) siitä, miten tarkastustoimintaa hallinnossa tulisi kehittää ja tehdä. Seminaari pyöri vuosia HAUSin ohjelmistossa. Kirjaa käytettiin myös vuosia alan asiantuntijojen keskuudessa. (Olisi oma kafkalainen tarina, miten nihkeästi HAUS suhtautui kirjoituspalkkiooni (500 markka).)   Kirjaa käytetiin pitkään hallintoa tarkastavien asiantuntijoiden keskuudessa. Tässä vaiheessa olin kouluttanut ja konsultoinut 20 vuotta virastojen johtoa yksikköjensä kehittämisestä. Virkaan valittiin Valtiovarainministeriön ns sektorimies. Minulla ei ollut eikä ole mitään huomauttamista hänt...

Nimityspullia leivotaan jatkuvasti ja niitä tipahtelee mehevinä uunista luonnontieteellisellä varmuudella. Poliittiset virkanimitykset koeteen Kokoomuksessa kerta kaikkiaan niin tärkeiksi, että nimityspätsin on palettava yötä päivää, ettei vain mikään avautuva tai avoin paikka livahda puoluepomojen ohi. Näille poliittisia sotureita nimittäville voidaan esittää kaksi kysymystä. Luulevatko he nimitettävän poliittisen soturin palvelevan puoleen etua tulevassa virantoimituksessaan? Jos vastaus on ei, miksi poliittisia lehmänkauppoja tehdään. Toiseksi, jos he eivät odota soturilta palveluja, miksei valita pätevintä.

Suomessa on vanha ja vankkumaton peruste tehdä ylimpien virkamiesten nimitykset sulle mulle periaatteen mukaan. Raaimmillaan katsottuna tämä voidaan tulkita, että näin nimitetty virkamies tekee silloin tällöin päätöksiä, jotka palvelevat nimittäjä puolueen etuja. Faktojen puuttuessa THL:n päätösten teon poliittisuudesta ei voi sanoa mitään. Taustoja tuntevat sanokoot sanansa, mutta ei se ole tarpeellista ole. Todennäköisesti tutkimuslaitokset antavat tieteen puhua politiikkojen sijasta. Joka tapauksesta ministeri Ohisalo antoi tänään TV 3:n haastattelussa ymmärtää THL:n politikoivan koronarokotuksissa.

     Nyt on jäälleen menossa poliittinen nimitys, jossa nyt puolestaan Kokoomuksella veri nousee päähän. Ministeri Ohisalo on esittämässä yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiää sisäministeriön kansliapäälliköksi Supon päällikkö Antti Pelttarin sijaan.     Demareiden pää turposi, kun Velipekka Mummikoski nimettiin Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi puoli vuotaa ennen viran avoimeksi tuloa ja paisui lisää, kun Olli-Pekka Heinonen nimitettiin Opetushallituksen pääjohtajaksi, mistä nyt kärsii maan kaikki peruskoululaisten äidit ja isät.     Kokoomus saa syyttä vain itseään, sillä Sipilän hallitus muutti ensitöikseen virkamieslakia niin, että presidentin ja hallituksen ( http://www.hs.fi/paivanlehti/04022017/art-2000005074317.html ) nimityksistä ei voi valittaa.     Nyt tapahtuva nimitys on mitä luonnollisin poliittinen virkanimitys. Plussaa Vihreille, että sattui olemaan ministeri oikealla hetkellä ja hyvässä saumassa.   ...

     Kokemattomana finanssiministerinä Kulmunin työkenttä on valtava haaste. Hänen CV:kään eri näytä lupaavalta nykyistä ministeriyttä ajatellen, vaikka takana onkin puoli kuukautta kauppa ministeriyttä. Toki VM:n päällikkönä pääsee helpollakin, jos antaa kokeneiden virkamiesten hoitaa asiat. Tässä kuitenkin pitää muistaa, että osan korkeiden virkamiesten nimittämisistä on tehnyt Sipilän hallitus, joten oikeistoväriä ministeriön takaseinältä löytyy.      Jos VM:n vallan haluaa konkretisoida yhteen pisteeseen, piste on keltainen TMAE-kirja eli valtion budjetti. Kirjan noin 2000 tuhannella momentilla jaetaan raahaa lähes kaikkeen, millä hallitus kuvittelee parhaiten edistävänsä maan kansalaisten ja yhteisöjen elämää. Vastaavasti siinä osoitettaan verotuskohteet, joista raha kerätään menojen kaatamiseksi. Ja rahathan eivät riitä, vaan pitää ottaa velkaa.      Kokemattomalle Kulmunille voi antaa neuvoksi, että hän opettelee budjettikirjan ja se...

     Suomen usein sattuu samanaikaisesti sekä skandaali että rujo virkanimitys, eikä niillä ole mitään riippuvuutta toistaan. Näin kävi juuri hiljattain Kataisen ja Metsähallituksen Hyttisen tapauksissa. Tämä osoittaa, että sillä rintamalla jytisee jatkuvasti.      HS:n Juha Akkanen suhtautui jutussaan   ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006249621.html)   poliittisiin nimityksiin melko myönteisesti ja arvioi niiden vähentyneen. Hänen mukaansa pitäähän uran päättäneillä politikoilla olla jokin sijoituspaikka.      Tähän voidaan jossain määrin yhtyä, jos pätevyys on samaa tasoa kuin jollain muulla hakijalla. Kataisen tapauksessa loppusijoituspaikka Sitran johtajana vailla korkeakoululoppututkintoa on kyseenalainen, koska siinä sivuutettiin pätevämpi hakija tulevaisuuden tutkija professori Markku Wilenius. Erikoista on myös Kataisen saama 340 000 euron eroraha.      Samana päivänä Metsähallit...

     Hallitus muutti ensitöikseen virkamieslakia niin, että nimityksistä voi valittaa tuomioistuimeen, muttei kuitenkaan virkanimityksistä presidentin ja hallituksen ( http://www.hs.fi/paivanlehti/04022017/art-2000005074317.html ), nimityksistä, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä lainvalmistelun tason ja maan elinvoimaisuuden sekä hallinnon tuottavuuden kannalta. Mediassa poliittiset virkanimitykset ovat jatkuvasti esillä, koska ovat epäoikeudenmukaisia, halventavat yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja suututtavat laajalti kansalaisia.     Virkanimitys ei voi olla periaatteessa poliittinen, koska virkainstituutio on keskeinen elementti demokraattista neutraalia hallintoa sen edustaessa hallitsijasta riippumatonta rationaalista toimijaa.     Tässä kohtaa kyynisyys saa väkisinkin vallan. Käytäntö osoittaa, kuinka poliittisista nimityksistä on muodostunut ikävä, mutta tärkeä harmaan alueen normaali keino palkita puolueen sotureita, jotta uusilla oli...

     Ne palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi esitetään lupauksia kilpaa, etenkin ennen vaaleja. Niiden vastustajille esitetään verhon takana hymähtelyä ja vähättelyä. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.      Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaaderiin ei saada ihmisiä pyrkimään eteenpäin.. Aikoinaan Helsingin Sanomissa Tapani Kaskeala kuvasi hyvin, miten maanviljelijä Jari Koskinen puskee itsenä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajistoon ja täysin kokenut Johannes Koskien on tekemässä samaa temppua. Vaatimaton uratein avautuminen riittää varsin hyvin houkuttelemaan jäseniä puolueriveihin.      Puolue odottaa soturiltaan palveluja. Sitä sinettiä ei ole vielä pystytty murtamaan, miksi verohallitus taannoin jätti syyttämättä muutamaa kymmentä suomalaista laittomasta rahan kätkemisestä veroparatiiseihin, vaikka todisteet oivat selkeät. Oikeusviranomaiset totesivat...

     Vaalikeskustelut lähestyvät. Yksi varmimmista lupauksista on poliittisista virkanimityksistä luopuminen. Ne palaavat kuitenkin  kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi luetaan vaikka minkälaisia loitsuja , etenkin ennen juuri kohta vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.       Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaaderiin ei saada ihmisiä pyrkimään eteenpäin, ties mihin. Maanviljelijä Jari Koskinen puski itsenä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajistoon ja täysin kokenut Johannes Koskinen teki saman tempun Lontooseen.       Vaatimatonkin uratien avautuminen riittää varsin hyvin houkuttelemaan jäseniä puolueriveihin.      Puolue odottaa soturiltaan palveluja. Soturi hyötyy ja puolue hyötyy soturin joutessa kiitollisuuden velkaa puolueelle.      Jos poliittiset virkanimitykset...

     Harkimo otti ankaran kannan poliittisia virkanimityksiä ja läänityksiä vastaan 24.12. Savon Sanomissa ( https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Hjallis-Harkimo-vastustaa-poliittisia-virkanimityksiä-Koko-systeemi-on-mätä/1087021 ). Hän ei käsitä niitä ja pitää menettelyä järjettöminä. Pätevin pitää valita eikä puolueperustein ja hän  tuomitsee toimintatavan, jossa jokin virka on katsottu kuuluvan jonkin puolueen valtapiiriin. Hän on aivan oikeassa.      Virkahan ei teoriassa voi olla poliittinen, koska se edustaa neutraalia hallintoa. Silti näin jatkuvasti menetellään. Mm dosentti Eero Murto varoittaa tästä päättäjiä kirjassaan Virkamiesvaltaa. Sipilä lupasi luopua  tavasta, mutta se oli ns Sipilän hurskas lupaus.      Yleiskunnallisella tasolla poliittisten virkanimitysten jatkuvalla esillä olo julkisuudessa on vahva signaali, miten nuorten ja myös varttuneiden pitää menetellä menestyäkseen julkisessa hallinnossa. ...

    Helsingin Sanomat analysoi valaisevasti poliittisia virkanimityksiä prosessina ja keitä on viimeaikoina nimitetty korkeisiin virkoihin. Lehti ihmettelee Suomen tapaa ohittaa pätevin mm SP:n pääjohtajan viran ja sen johtokunnan jäsenten täytössä. Analyysi päättyy lauseeseen. ”Kaikkien johtoon on viime vuosina tehty nimityksiä, joissa pätevä vaikuttaa voittaneen pätevimmän”( http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005360422.html ).      Tähän ilmaisuun ei voi valitettavasti täysin yhtyä henkilö, joka on sisältä seurannut virkojen täyttöä ja on ollut poliittisten nimitysten ja nimitettyjen kanssa päivittäin tekemisessä. On lukuisia esimerkkejä, jossa poliittisesti valittu on pätemätön virkaan eikä hän ole osoittanut myöhemminkään erityisiä kehittymisen merkkejä.     On tapauksia, joissa virkaan nimitetyn pääjohtajan avuksi valtiovarainministeriö on määrännyt asiantuntijan auttamaan pääjohtajaa sotkujen selvittelyssä. Kun ne selvitetty, asiantuntija saa ...

      Taannoin nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä.      Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan.      S amassa lähetyksessä Vuokraturvan johtaja korosti sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamis...

      Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen ja Työ- ja hyvinvointilaitoksen johtaja Marina Erhola vastustivat voimakkaasti Ylen taannoisissa tv-uutisissa poliittisia virkanimityksiä. Heidän mukaansa ne vaarantavat hallinnon legitimiteettiä, heikentävät johtamisen tasoa ja loukkaavat virkaa hakevien tasa-arvoista kohtelua. Talouselämän Seija Holtarin mukaan sote-alueiden johtajien virkojen täyttämisessä on kyse miljardiluokan budjettien yksiköiden johtamisesta. Vaaran on, että nimitykset politisoituvat.      Poliittiset pimitykset palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi luetaan kilpaa loitsuja, etenkin ennen vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle. Nyt tällä motolla Sinnemäki ollaan nimittämässä Helsingin pormestariksi.      J os poliittiset virkanimitykset todella lopetettaisiin, poliittinen järjestelmä saataisi järkkyä ja joutua sekasortoon, kun sillä ei olisi enää...

     Hallitus aikoo muuttaa virkamieslakia niin, että virkanimityksistä voi valittaa tuomioistuimeen, muttei kuitenkaan ylimpien virkamiesten nimityksistä ( http://www.hs.fi/paivanlehti/04022017/art-2000005074317.html ), nimityksistä, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä lainvalmistelun tason ja maan elinvoimaisuuden sekä hallinnon tuottavuuden kannalta. Mediassa poliittiset virkanimitykset ovat jatkuvasti esillä, koska ovat epäoikeudenmukaisia, halventavat yhdenvertaisen kohtelun periaatteita ja suututtavat laajalti kansalaisia.      Virkanimitys ei voi olla periaatteessa poliittinen, koska virkainstituutio on keskeinen elementti demokraattista neutraalia hallintoa sen edustaessa hallitsijasta riippumatonta rationaalista toimijaa.      Tässä kohtaa kyynisyys saa väkisinkin vallan. Käytäntö osoittaa, kuinka poliittisista nimityksistä on muodostunut ikävä, mutta tärkeä harmaan alueen normaali keino palkita puolueen sotureita, j...

     Suomessa hyviä johtajia kyllä koulutetaan monenlaisten koulutuspolkujen kautta. Niinpä hyviä johtajakandidaatteja onkin kypsymässä kuin priima omenia puissa. Mutta jotain tapahtuu sen jälkeen. Yrityselämä näyttää poimivan parhaat uraputkiinsa julkisen sektorin usein jäädessä poimimaan jo maahan pudonneita omenia. Ehkä tämä on vähän kohtuuton syytös tuhansia julkishallinnon hyviä johtaja kohtaan, mutta näyttöä on epäkuranttien omenoiden käyttämisestä maukkaan johtamishillon tekoon valtion ja kuntien johtamispöytiin. Poliittiset virkanimitykset ovat hyvä kyytipoika kyykyttämään päteviä johtaja heidän viranhaussaan merkittäville johtamispaikoille. Sopivin valitaan.      Länsimetron sössimisestä ei kannatta syyttä ketään yksittäistä johtajaa, sillä maitotonkka on ajat siten jo kaatunut eikä kaatajia saada selville. Mutta kun tilalla on maitoa, jolla mällätä, yksi tonkka näyttää olevan ihan sama.     Metron rakentaminen on kon...

     Helsingin Sanomat esitti verkkolehdessään 18.11.2014 nyt taas ajankohtaisen artikkelin Kelan poliittisista virkanimityksistä. Siitä kansalaiset saavat hyvän käsityksen, miten poliittisia virkamiesuria avataan entisille politiikoille. Siitä saa myös aihetta pohtia, täytetäänkö avautuvia virkoja lakien mukaan. Se toivon mukaan saa myös laillisuusvalvojia ottaman etukäteen kantaa ja tuomaan sen julkisuuteen, onko aiotussa virkojen täyttämismenettelyssä huolestuttavia piirteitä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.     Tällaiset artikkelit ovat läpinäkyvyyden lisäämistä ja ne ovat merkittäviä portti kansalaisyhteiskunnan piirteiden vahvistamisessa.      Suomen Keskustan johtavia poliittisia vaikuttajia on hakemassa virkaa. Yhteensä hakijoita on 20. Sipilä on sanonut, että tässä nimityksessä ei ole poliittista näkökulmaa.  On mielenkiintoista nähdä, miten esittelymuistiossa käsitellään v...