Rouva Haukion puhe tuomiokirkossa lähti sydämestä ja tavoitti kuulijoiden sisintä. Sen tasapainoisuus ja kiihkottomuus heijastivat puhujan lämmintä suhtautumista lottajärjestöön ja lotta perinteisiin. Sitä kuunnellessa ajatus ei lähtenyt harhailemaan sotatanterille, vaan se oli rauhan sanoma päättäjille ja kiitollisuuden sanoma lotille. Se oli myös tarkoitettu viestiksi maiden johtajille rauhan säilyttämisen tärkeydestä ja hiljainen huuto rauhan puolesta kaikkialla maailmassa. Puheesta välittyi viesti lottaliikkeen monipuolisuudesta ja sukupolvien yli viriävästä humaanisuudesta. Sodan oloissa lotat muodostivat viimeisen puolustuslinjan, joka ei murtunut, vaan tarvittaessa muotoutui sodan linjoja noudatellen. Puheesta kaikui rauhan ja toveruuden sointi, joka oli paikoin lähellä sotaa, mutta niin kaukana militarismista. Rauhan sanoma presidentin rouvan suusta on tärkeää sodan jälkeisille sukupolville, koska näin ne voivat asemoida lotat rauhan aatteen sisään, ei passiivisiksi toimijoik...

Televisiossa  juuri esitetty veteraanien juhlatilaisuus Tampereelta oli liikuttava ja juhlallinen monessa mielessä. Sen pitäminen Tampereella korostui yhteishenkeä ja yhteisiä ponnisteluja vapautemme puolesta. Kalevankangaan raskaat taistelut 1918 on saatettu historian turvaan. Maija Vilkkuma upealla esityksellä Kiestinki välitti talvisodan henkeä ja muita maan itsenäisyyden takaavia kiestinkejä. Sanoituksiin oli antanut syvyyttä taistelun kokenut Vilkkumaan sukuun kuuluvan vanhus. Seremonian eleettömyys kuvaa hyvin suomalaisten luonnetta osoittaa pienieleisesti suuria tunteita. Siinä on uskottavuutta, vakuuttavuutta ja sisäistä voimaa kertomaan kuulumattomalla mutta vahvalla taajuudella menetyksistä, uhrauksista ja voitoista. Saavutuksilla ei rellestellä, vaan  ne otetaan kuin luonnollisina kansalaisille kuuluvina etuina.