Oulun puukotukset ovat nostaneet taas keskusteluun rangaistusten ankaroitumisesta. Perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri on ehdottanut lain muutoksia kovempien tuomioiden puolesta. Ajatuksena on, että ankarammat tuomiot vähentävät rikollisuutta. Tästä ei ole saatu juuri mistään tutkimusnäyttöä. Yhdysvallatkaan kuolemanrangistukisineen ei ole onnistunut vähentämään rikollisuutta koventamalla rangaistuksia. On järkevää ajatella, että meillä on poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja rangaistusten täytäntöönpanon viranomaisten sekä jälkihuollon muodostama rikosoikeudellinen (hirveä sanaotus) järjestelmä, joka hoitaa rikoksista epäillyt ja rikoksiin syyllistyneet kehdosta hautaan. Hyvässä oikeusvaltiossa tämä koneisto toimii lakien ja asutusten mukaan puolueettomasti ja tehokkaasti, kuten meillä tekeekin. Tämän järjestelmän konemaisuutta osoittaa se, että meillä on noin 15000 henkilön populaatio, josta jokin osa on aina pyörimässä  koneiston käsittelyssä. Jotkut voivat olla sama...

Anteeksianto kuuluu jokaisen suuren uskonnon perusteisiin. Monen meidän eettiseen koodistoon kuuluu myös anteeksiantaminen. Usea kokee kuitenkin anteeksiannon olevan myös osin tapauskohtainen ratkaisu eikä ole valmis antamaan anteeksi mitä tahansa. Kun ihmiset pääsevät sopuun tai sovintoon asiasta, se ei välttämättä sisällä anteeksiantoa. Asiasta ei kuitenkaan enää riidellä. Sovinto voi olla kirjallinen. Sovittelu on Suomessa eräs tuomioistuintoimintaan vertautuva joustava jutusta sopimisen muoto dokumentteineen. Yleensä asiat annetaan anteeksi, kuin toinen osapuoli sitä vilpittömästi pyytää. Vaikeuksia tulee, kun toiselle osapuolelle on aiheutunut suuria menetyksiä. Jos vahingot ovat materiaalisia ja aiheuttaja osapuoli korvaa ne, sovinto lienee helppo (tehdä anteeksiantoineen). Näissä tapauksissa, jos toisen kunniaa on loukattu, anteeksianto voi olla vaikeaa. Se on vaikeaa, koska kunnian loukkaus koetaan oman minän sisimpään syvästi loukkaavalla tavalla puuttumisena. Kunnian loukkaus...

     Anteeksianto kuuluu jokaisen suuren uskonnon perusteisiin. Monen meidän eettiseen koodistoon kuuluu myös anteeksiantaminen. Usea kokee kuitenkin anteeksiannon olevan myös osin tapauskohtainen ratkaisu eikä ole valmis antamaan anteeksi mitä tahansa. Kun ihmiset pääsevät sopuun tai sovintoon asiasta, se ei välttämättä sisällä anteeksiantoa. Asiasta ei kuitenkaan enää riidellä. Sovinto voi olla kirjallinen. Sovittelu on Suomessa eräs tuomioistuintoimintaan vertautuva joustava jutusta sopimisen muoto dokumentteineen.      Yleensä asiat annetaan anteeksi, kuin toinen osapuoli sitä vilpittömästi pyytää. Vaikeuksia tulee, kun toiselle osapuolelle on aiheutunut suuria menetyksiä. Jos vahingot ovat materiaalisia ja aiheuttaja osapuoli korvaa ne, sovinto lienee helppo (tehdä anteeksiantoineen). Näissä tapauksissa, jos toisen kunniaa on loukattu, anteeksianto voi olla vaikeaa. Se on vaikeaa, koska kunnian loukkaus koetaan oman minän sisimpään syvästi loukk...

     R angaistusten ankaruus on taas tapetilla (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005404674.html).Se millaisia tuomiota maassa annetaan, riippuu maan sosioekonomisista yhdyskuntarakenteista, perhe-, sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikasta, tulonjaosta, työllisyydestä, koulutuksesta, jne. Käytännössä tämä voidaan tiivistä: vankien määrä riippuu siitä, kuinka paljon maassa pyörii kaduilla ja kujilla tyyppejä, joiden rikoksen tekokynnys on hyvin matala. Slummiutuminen, jengiytyminen, köyhien ja pitkäaikaistyöttömien määrä sekä luokkaerojen jyrkkyys indikoivat lisääntyvää rikollisuutta.      Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa. Pohjoismaissa tuomiot ovat suhteellisen lieviä verrattuina esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Muista Po...