Ylen Aamu-ohjelmassa käsiteltiin raiskauksia. Niiden määrä on vuoden 2024 tammi-syyskuussa 6700 tapausta. Lisäystä edellisen vuoteen on 40 prosenttia eli 1400 raiskausta. Kun tammi-syyskuun määrä modifioidaan vuode n2024 kattavaksi, raiskauksia on vuodessa noin 10000 kappaletta. Tämä on järkyttävä määrä. Yllettävä tieto on, että ulkomaalaistaustaisten osuus oli huomattavasti yliedustettuna. Tilanteen tekee vielä vakavammaksi se, että etenkin osassa ulkomaalaisten tekemiä raiskauksia ei ilmoiteta viranomaisille tekijän ja uhrin kuuluessa samaan etniseen ryhmään, jossa kulttuuriin kuuluu raiskauksista vaikeneminen. Lainsäätäjä on pyrkinyt saamaan rotia raiskauksiin edellyttämällä kohteelta aina suostumusta tekoon, mikä on ongelmallista, koska nopeassa ja yllättävässä tilanteessa suostumuksen pyytäminen saattaa tuntua tunnelman pilaajalta, tai osapuolten tuttuuden takia aiheettomalta luottamuksen ajaessa turvallisuuden ohi taikka turhalta aiemman suotuisten kokemuksen perusteella. J...

Tyttöuhrien kertomana Ylen ohjelmassa oli tyttöjen hyväksikäyttöä sisältävä ohjelma. Sen kuunteleminen oli pysäyttävä hetki. Hyväksikäyttäjä voi olla äidin uusi miesystävä, koulubussin kuljettaja, valmentaja, naapurimies, kaverin isä, siis melkein kuka tahansa. Hyväksikäyttöön johtava prosessi noudattaa yllättävän paljon aina samaa kaava. Käännepisteellä tarkoitetaan, kun havaitaan piste tai vaihe, jossa jonkin asian tai tapahtuman luonnollinen ja odotettu kehitys saa epänormaaleja piirteitä tai viitteitä taikka signaaleja. Tässä tapauksessa käännepiste ilmenee esimerkiksi niin, että mies voi olla epänormaalin kohtelias kehuen tytön ulkonäköä, lupaamalaa mannekiini kursseja, matkoja hieman tai kokonaan epätavallisella tavalla. Siis kaikkea, mistä tyttölapsi voi olla kiinnostunut tai vähintään hän voi ollut unelmoida niistä. Hyväksikäyttäjä voi olla perhetuttu, joka jää valvomaan tyttöä vanhempien mennessä illan viettoon. Hän voi olla tyttöä kehunut valmentaja, joka saattaa antaa yk...

     Olin kirjaimellisesti pudota penkiltä nähdessäni tv-ruudusta Oulun käräjäoikeuden salissa epäillyn pukeutuneena jonkinlaisiin turkiskuoseihin, ilmeisesti ketunnahkoihin. Kasvoja ei tietenkään näkynyt neliö milliäkään. Oli jopa vaikeaa hahmottaa, oliko kyse ihmisestä lainkaan. Ilmeisesti penkille istuja oli kuitenkin humanus erectus, koska hänelle tuomioistuinvirkailija luki jotain.      Koska Yle ei saanut televisio-oikeuksia lähettää kv hiihdon   kisatapahtumia kohtuuttomien kalliiden hintapyyntöjen takia, yksi mahdollisuus on, että se voisi keskittyä eri oikeussalissa nähtyjen epäiltyjen korkealaatuisten peiteasujen esittämiseen. Tällaiset maksuttomat ohjelmat saattavat herättää katsojassa korkealaatuisten tunnetiloja laidasta laitaan.

Yhdysvaltain presidentin vaalikampanjassa on totuttu kuulemaan mitä omituisempia puheenvuoroja. Ei savua ilman tulta, sillä usean ehdokkaan puheista on paistanut läpi avoin siirtolaisvastaisuus. Se on toiminut yllykkeinä monen kansalaisen vaatimukselle panna maahanmuutto kuriin ja samalla rikollisuus aisoihin.      Yhtäläisyysmerkin vetäminen näiden näin kahden ilmiön välille Yhdysvaloissa saa katetta siitä, että yhä suurempi osuus rikoksentekijöistä ja vangeista on värillisiä. Usealle tavalliselle kansalaiselle riittää yksinkertainen perustelu: rikollisuuden kasvamien on maahanmuuton runsastumisen seurausta.      Onneksi Suomessa ei ole vielä virinnyt vakavasti otettavia kannanottoja maahanmuuton merkittävästä vaikutuksesta rikollisuuden kasvuun, muutamaa some-räksitystä lukuun ottamatta.      Meillä Suomessa ei ole näkyvissäkään sellaista rikollisuuden lisääntymistä ja vankimäärän kasvua kuin Yhdysvalloissa on tapahtunut. ...

     Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?      Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen 25.11. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa.      Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Sa...

     Kempeleessä 23.11. tapahtunut 14- vuotiaan tytön inhottava ja täysin tuomittava raiskaus on järkyttävää.   On oikein, että se kuohuttaa ja herättää tunteita ja kansalaiset saavat esittää mielipiteensä. Teon halpamaisuutta ja halveksittavuutta osoittaa se, että joka puolella maailman vankiloita vangit määrävät raiskaajat lusijoiden roskakastiin, jossa turpiin tulee mistä milloinkin eikä suojelijoita ei ole.      Yleensä käy niin, että kuohuttavan rikoksen sattuessa vaaditaan ankarampia rangaistuksia. Niin tässäkin tilanteessa tapahtuu. Täytyy kuitenkin muistaa, että harvoin tehdään sellaisia rikoksia, joihin lainsäädäntömme ei olisi varautunut. Tämä johtuu siitä, että meilläkin on pitkä kokemuksia kartuttava rikoshistoria kannettavana, mitään uutta ei tapahdu ja Suomessa on viranomaiset, joiden tehtävänä on seurata rikollisuuden kehittymistä ja alainsäädännön ajan tasalla pysymistä (Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, oikeu...

    Eduskunnan kyselytunnilla nousi jälleen esille mitättömät raiskaus- ja rattijuoppotuomiot.      Päivi Räsänen paheksui taannoin piirikokouksessaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena, rikos nollaantuu.      Lausuma on pitkälle poliittista retoriikkaa ja osin tahallista väärin ymmärtämistä. Se kuitenkin kuvaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkoi vielä populistisesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen.     On tunnettua, että eri rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta.      Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. P...

         Kansanedustaja Hakkarainen oli kovin kiihtynyt eilen eduskunnan kyselytunnilla huitoessaan saamaansa omaa ehdollista tuomiopaperiaan. – Ei tunnut missään, täällä sitä ollaan, hän saarnasi. Samalla hän ihmetteli vuolaasti, miksi hänen vaalialueellaan tapahtuneesta 15-vuotiaan tytön raiskauksesta tekijä ole selvinnyt ehdollisella tuomiolla.      Kansanedustajat äityivät tästä ihmettelemään, miten eri puolilla Suomea eri käräjäoikeuden antavat samankaltaisista rikoksista ankaruudeltaan aivan erilaisia tuomiota.      ”Suomessa on riippumattomat tuomioistuimet, eikä oikeusministeriö voi ohjata tuomioistuinten rangaistuskäytäntöjä”, vastasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tuttuun tapaan rutiininomaisesti..      Tosi asiassa kyllä oikeusministeri puuttuu. Ministeriö tekee sitä pehmeällä vaikuttamisella järjestämällä tuomarikoulusta. Tämä on lainsäätäjältä jossain määrin kyseenalaista puuttumista r...

Päivi Räsänen sanoi puolueensa piiri kokouksessa IL:n verkkolehden 16.11 mukaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena. Lausuma on ymmärretävä poliittisena retoriikkana ja   räikeänä tahallisena väärin ymmärtämiseä. Se kuitenkin kuvastaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkaa vielä epätodesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen. On tunnettua, että eri   rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta. Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. Pohjoismainen käytäntö on myös hyväksi havaittu malli. Sen kokemusten mukaan rangaisten ankaruudella ei juuri ole mitään tekemistä uusimisen kanssa. Nii...