Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

     Synnin luoteeseen kuuluu, ett se kaduttaa ja kiihottaa. Vaikka se ei tekisi kuin jälkimmäistä odotettavissa oleva kepulaisen hajasijoittamisen aiheuttama skandaalin käry toimii polttoaineena uusfimeoiden (lääkealan …virasto) sankarillisille kohtaloille. Tämän viraston hajasijoittamien kesti 10 tuhruista vuotta, minkä loppuraporttia ei ole kuulunut eikä näkynyt. Työministeri Kulmunin ajatuksen mukaan nyt TEM:n käynnistämässä hankkeessa kyse ei ole hajasijoittamisesta, vaan monipaikkaistamisesta, jossa palveluja on saatavilla nykyistä alueellisemmin (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006222299.html). Kulmunin ajatusmalli johtaa vääjäämättä vanhaan aluepolitiikkaan, mutta minkäs teet, vaikka kuinka myöhemmin kaduttaa.      Aluetieteen professori Hannu Katajamäki pitää tärkeänä, että Suomen kilpailukyky pidetään kunnossa myös alueellisten rakenteiden keinoin. Tällä tarkoitetaan, että rakenteiden annetaan muodostua luonnollisten tarpeiden mukaan kuten elinkeinorakenteen ja muuttoliikk

     Vielä 1960-luvulla kylmän sodan aikana maassamme löytyi katetta puhua sekä julkisuudessa ja yksityisyydessä Venäjän ja Yhdysvaltojen paremmuudesta. Kekkosen ulkopolitiikan nojaaminen Itään antoi turvaa kommunisteille ja myös poliittista nostetta hakeville puolueihmisille aihetta antaa Neuvostoliitosta ruusunpunaista kuvaa. Tämä asetelma tuotti aika ajoin julkisuudessa piilossa anekdoottimaisia, jopa surrealistisia kertomuksia ja vitsejä. Työporukoissa niitä kerrottiin ja illanvietoissa niitä vielä paranneltiin. Nyt kun tieto kulkee nopeasti kutakuinkin vapaasti, on melko käyttökelpoisia indikaattoreita, jotka antavat suuntaviivoja maiden välisen yhteiskunnallisen tilan vertailulle.      Kummasakin maassa esiintyy korruptointia, Venäjällä kuitenkin enemmän.   Venäjällä ei yleisesti ottaen ole demokraattisia vaaleja, sillä vapaata pääsyä ehdokkaaksi ei ole. USA:ssa on demokraattiset vaalit, mutta vaalien rahoittajilla on liian suuri rooli lopputulokseen. Venäjän koulutusjärjestelmä

     Päivä HS:ssä Orpo sanoo, että tulemme haastamaan hallituksen lujaa. ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006210462.html ). Tätä lukiessaan saa käsityksen, että puolue on niin tohkeissaan, että se on lähes hallituksessa. Kokoomukselle näyttää olevan leikin tekoa saada maahan 60000 uutta työpaikkaa. Ja muutenkin seuratessa Orpon ja puoleen kärkikihojen lähes vihaista esiintymistä mediassa, puolueen sisällä kiehuu.      Tämä kattilan kannen räminä ei saanut alkuaan oppositioon joutumisesta, vaan tavasta, miten Orpo kämmäsi hallitukseen pääsyn. Hänhän luuli tekevänsä fiksusti asettaessaan Rinteelle aluksi kovia ehtoja, joista myöhemmin neuvoteltaisiin. Toista kertaa ei vaan enää tullut ja tie oppositioon oli sileääkin sileämpi. Nyt on aikaa nurmikolla aidan takana haukahdella ja räksyttää.      Kokoomuksen ainut tuska ei ole oppositiossa oleminen, vaan sen ideologian ytimen markkinaliberalismin Euroopan laajuiset taka-askeleet. Yhä suuremmassa määrin maanosassa on tultu käsityksee

     Nyt on Rinteen hallituksen vuoro yrittää kuntauudistusta ( https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2561684 ) ja sen on onnistuttava, sillä muutoin reformin pohjalle putoamisen vaihtoehtoa on suuri.      Ensiksi perustuslain vaatimukset on koko ajan otettava selville ja huomioon suunnittelun eri vaiheissa.      Toiseksi vaikka reformissa ikävästi sattuu olemaan uudistamisen näkökulmasta kaikki mahdolliset hankaluudet, identiteetti-, toiminta-ajatus- ja toimintalogiikka- sekä tuottavuuskriisit, ne voidaan selättää ottamalla vaari aiemmin saaduista kokemuksista.     Kolmanneksi sudenhetki, ilman kokoomukset valinnanvapausmantra, tarjoaa mahdollisuudet hanke oikeille raiteille.      Siispä kannatta palata pontevasti vanhaan ajatukseen antaa laajat hyvinvointitehtävät maakunnille ja säilyttää kunnat paikallisen identiteetin ja kulttuurin säilyttäjinä ryyditettynä joillakin muilla operatiivisilla kunnalle mielekkäillä tehtävillä.      Ajatus siirtyä maakunta - omakunta malliin ja yht

     Hallituksen satapäisen henkilökaartin käytöstä saatiin Rinteeltä lisätietietoja eilen ( https://www.is.fi/politiikka/art-2000006205656.html ).      Lukumäärästä saa konkreettisen kuvan yrittäessä asettaa ne järkeviin tehtäviin ministeriössä, esimerkiksi 5 avustajaa yhdessä ministeriössä. Aamun TV !:n Jälkiviisaat pitivät kaartin kokoa täysin ylimitoitettuna. Herääkin kysymys, miten heidän voidaan sijoittaa ministeriössä järkeviin tehtäviin.      Ensiksi he voivat toimia osastopäälliköiden rinnalla. Ongelman on mitä tämä tarkoittaa? Jos he toimivat varaosastopäällikköinä, työnjakoa varsinaisen osastopäällikön välillä on hyvin vaikeaa tehdä toimivaksi, ristiriitoja tulee.      Toiseksi heidän paneminen EU- ja ulkomaan asioista vastaaviksi edellyttää ministeriön vakinaisen tämä alan henkilöstön toimivaltuuksien uudelleen määrittelyä avustajien kanssa. Päällekäisyyksiä ja ongelmia tulee.      Kolomanneksi heitä voisi käyttää ministeriön jonkin sektorin vastaavana, mutta tässä törm

Suomalaista poliitikoista moni on käynyt rukousaamiaisella ja samaa koskee yritysjohtajia. Tämän perusteella henkilöitä ei saa eikä voikaan asettaa mihinkään luokkaan tai asemaan muuta kuin, että osallistujat kuulunevat vaikuttaja ihmisten joukkoon.      Rukousaamiaisen taustalla vaikuttaa Veljeskunta, jonka norjalainen Abraham Vereide perusti 1935 muutamasta kymmenestä yritysjohtajasta Seatlessa lakkoilevia työläisiä vastaan. Pien veljeskunnaassa oli tuhansia jäseniä.    Vereiden (1969) kuoltua johtaja jatkoi Douglas Coe, joka linjasi voimakkaasti Veljeskuntaa. Hän halusi Veljeskunnan pois julkisuudesta rakentamassa Jumalan alla toimivaa kristillistä, lähinnä valkoista johtajistoa, joka sitoutuu tähän vastuulliseen Veljeskuntaan. Tämä lausuttu pyöreä periaate ei ilmaise juuri mitään Veljeskunnan toiminnasta. Veljeskunnan aatemaailmaa kuitenkin leimaa vanhoilliskristillinen perinne on. Washingtonissa toimia kuuluista C-talo majoitti veljeskunnan senaattoreita, kunnes verottaja puuttu

     Virkanaiset ja -miehet ovat tekemisessään ja sanomisessaan itsenäisiä omaa tehtäväkuvaansa koskevan normiston rajoissa. Tämä tarkoittaa suurempaa itsenäisyyttä, kuin yleensä tiedetään. Esimerkiksi esittelijänä hallitukselle hän voi jättää eriävän mielipiteensä tai jos virkamieheltä pyydetään tv-haastattelua, hän voi periaatteessa suostua aina ja puhua harkintansa mukaan. Jälkimmäisessä on suuria eroja virkamiesten välillä. Esimerkiksi edesmennyt vankeinhoito-osaston monipuolisesti vaikuttava ylijohtaja K. J. L å ng oli usein esillä TV:ssä puhuen mm pohjoismaisen kriminaalipolitiikan puolesta. Usein sai vaikutelman, että L å ng oli esiintymässä ministerin puolesta, varsinkin ikävissä asioissa. Samoihin aikoihin vaikuttaneet poliisiylijohtajat tyytyivät paljon matalampaan profiiliin.      On selvää, että lainvalmistelussa ministeri on aktiivisesti mukana ohjeita antamassa. Etenkin jos aihe liittyy ministerin osaamiseen kyseisellä yhteiskuntapolitiikan sektorilla, hän on vahvasti oh

     Enennen kun alkaa käsitellä otsikon aihetta, on syytä tehdä itselle selväksi, että voin aivan hyvin olla henkilö, jolle faktat eivät tehoa. Tämä ilmenee mm kannanottoinani kysymyksiin, josta minulla voi olla jo ennakkoon lukkoon luodut käsitykset ja mielipiteet.      Tällaiseen käsikopelolta totuuksia heittäjälle tekee hyvä lukea monipuolisesti paljon, jopa koko elämän aikana. Jokaiselle tekee erittäin hyvää harjoittaa intersubjektiivisuutta joko yksin tilanteeseen sopivassa porukassa. Eli heittäytyä pois omista vakiintuneita subjektiivisista käsityksistä olemalla valmis uppoutumaan toisten tarjoamiin ajatuskulkuihin ja jos ne tarjoavat itselle aihetta muuttaa mielipidettään, tekee sen. Tämä on myös eräs tiedemaailman työtapa.      Yksi tällainen erimielisyyskohde on Ilmastomuutos, joka jakaa vielä mielipiteitä sen mukaan pitääkö sitä luonnon oman kiertokulkuna vai ihmisen aiheuttamana. Minuun teki suuren vaikutuksen luotettava artikkeli, jonka mukaan maailman laajuinen tai oma

     Hollannin burkakieltoon julkisilla paikoilla otti kantaa myös 2.8 perjantain Jälkiviisaat ohjelma. Matti Apunen ja Jan Eerola kannattivat sitä ja   Maryan Abdulkarim  suhtautui kielteisesti asiaan ( https://arenan.yle.fi/1-50246300 ) .   Helsingin Sanomat   uutisoi aiheesta journalistisesti ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006191353.html ). Aihe on ollut muuallakin mediassa laajasti esillä.      Kieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista.Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa   burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailm