Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 900 000 henkilö, joita uhkaa totaalinen köyhyys, minkä raja on 1300 euroa kuukaudessa. Täysin köyhiä ilman tuloja olevia on 30 000. Luku on pienentynyt koko vuosituhannen. Vuosikymmenen alun laskun jälkeen etenkin lapsiperheissä köyhyys on alkanut uudelleen yleistyä. Pienituloisten toimeentuloa vaikeuttivat pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella 2015–2018 perusturva- etuuksien leikkaukset ja indeksijäädytykset.      Arkielämässä köyhyys ilmenee monella tavalla. Sen tunnusmerkkejä ovat mm tulojen ja riittävän tasokkaan asumisen mahdollistavien resurssien puute. Usein tähän yhdistyvät nälkä ja aliravitsemus, huono terveys, puutteelliset tai kokonaan puuttuvat koulutusmahdollisuudet. Seurauksina voivat olla kasvanut todennäköisyys kuolla sairauksiin ja siitä johtuva alhainen eliniänodote. Lisäriskeinä tällöin ovat kodittomuus tai puutteellinen asumus, terveydelle vaarallinen ympäristö ja syrjäytyminen...

     HS:n kirjeenvaihtaja Pekka Nykästä pitää kiittää osuvasta kirjoituksesta Mark Zuckerbergin kuulemisesta Euroopan parlamentissa 22.5.2018 ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005685866.html ): ”Mark Zuckerberg hölmölässä”.      Kirjoituksessa kävi selvästi ilmi, kuinka huonosti parlamentaarikot olivat valmistautuneet tenttaamiseen tai kuinka välinpitämättömiä he olivat aihetta kohtaan. Kognitiivinen vinouma näkyi jo parlamentaarikkojen kasvoilla. Kunnon tenttaaminen johtaa aina vain tarkempiin paljastavampiin kysymyksiin, kun niihin vastataan. Esimerkiksi olisi pitänyt tiukasti tentata, mihin facebookin tykkäyksiä käytetään ja kuinka rajattua jostain asiasta samaa mieltä olevia ryhmiä voidaan tunnistaa. Joka tapauksessa sosiaalinen median tiedot tarjoaa valtavan mahdollisuuden ihmisten profilointiin ja eri profiileihin vaikuttamisen. Sama koskee muita some sovellutuksia. Tämä on sosiaalisen median tietojen väärinkäytön yksi paljon kiinnostusta osaksee...

     Jyrki Neuvottoman ja Aleksi Saamattoman valtakauden jälkeen Suomen kahden maalaisheimon ja kauppakomppanioiden unionin edustajat valtuutettiin laatimaan Juhanna Nuhteettoman johdolla maalle magna carta maan oikeamieleisestä tulevaisuudesta.      Kolmikko ryhtyi töihin Smolnassa, mutta heti alkuun toinen maalaisheimon päällikkö epäili työssä tulevan näkymään liikaa Aleksin kädet, vaikka ääni oli Juhannan. Mielialat rauhoittuivat, kun Smolnaan saatiin kasa pergamentteja hopean kiiltävine ja silkin ohuine pintoineen.      Pian pergamentit alkoivat täyttyä laatikoista, nuolista, väkäsistä ja päivämääristä. Työn kestäessä kansa hurrasi torilla Juhannan selittäessä tori-ihmisille pergamenttien salaisuuksia. Joku oli kyllä näkevinään yhdessä pergamentin kulmassa taidokkaan härän silmän. Lopuksi vain yksi pergamentti aiheutti vatulointia, mutta senkin saatiin taltutettua lopulta.      Myöhemmin maattomien edustajat j...

Himasen raportin keskeinen viesti on, että kansalliseksi tavoitteeksi on nostettava kaikkien mahdollisuus arvokkaaseen elämään. Tämä on hvyä tavoite ja varmmankin monelle keski- ja hyvätuloisille mahdollinen. Yhteiskuntaan kuuluu kuitenkin myös 160 tuhatta pitkäaikastyötöntä ja 800 tuhatta köyhää, joista 200 tuhatta vanhusta on tylyssä laitoshoidossa. Katainen pohtii Himasen raportti kädessä, pitäisikö ihmisillä olla vaihtoehtoja elämässään, vapaus valita mihin suuntaan elämäänsä vie. Kun tällaisia lausuntoja annetaan, pitäisi ottaa huomioon nämä köyhän laidan ihmiset eikä kovertaa heidän itsetuntoaan ja saattaa heitä arvotelun kohteeksi. Himasen mukaa kestävyysvajetta suurempi vaje on henkisen ilmapiin sulkeutuneisuus, kademieli  ja innostuksen puute. Jokainen Suomen lukeva tietää, että vienti pitää saada vetämään. Silloin voidaan myös tasoittaa köyhän laidan kulijoiden tietä. Pitäisikö innostusta lisätä ensimmäiseksi tällä sektorilla? Himasen sanoma johtamisen kehttiä...