On sanottu, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Seuratessa eduskunnan kyselytunteja ja politiikkojen sanomisia mediassa, se on enemmänkin lupauksien kuin mahdollisuuksien taideta. Parasta on kuitenkin heittä sivuun jalo taide sanan tässä yhteydessä, vaikkakin puolueet arvostavat maalaustaidetta, ja yrittää tarkastella, mitä arkisen politiikkapeiton alta löytyy.      Sivullisten ei pitäisi lainkaan mollata politiikkoja heidän tekemisistään, koska politiikkojen valta perustuu sellaisten sivullisten välinpitämättömyyteen, jotka muodostavat enemmistön. Jos tämä enemmistö kävisi äänestämässä, harjoitettavan politiikan sisältö olisi aivan erilaista, mitä nyt on. Pulinoita pitäisi olla vähemmän.     Kuitenkin on turhaa mennä enkelten puolelle, koska itse ei ole enkeli eli jokaiselle sattuu virheitä ja on syytä ne myös tavalla tai toisella myöntää. Paradoksaalista kyllä poliitikko ei hevin tunnusta virheitään, vaikka ...