HS:n kriitikko Arttu Seppäsen arvostelu Kiira Korven runoteoksesta on, kuin huippu yleisurheiluvalmentajan tokaisuriman  alittajalle: "Ei sinusta kylän mestaria parempaa tule, vaikka mitä tekisit". Toki Korven teos on kantikas eivätkä sen peräkkäiset sanat herätä pablonerudamaista elämys- ja tunnetilaa, mutta se voi silti olla raikas ensi yritys runoilijan uralla. Väistämättä tulee mieleen T. Havun arvostelu, jossa hän lyttäsi 1950-luvulla maan rakoon V. Linnan Tuntemattoman sotilaan, jota on nyt Suomessa myyty 750000 kappaletta. Silloin hymistelijöitä Havun arvostelulle riitti. Seppäsellä olisi ollut m ahdollisuus  kirjoittaa arvostelu vähän ymmärtäväisempään muotoon täysin kokematonta runoilijan alkua kohtaan. Vai oliko niin, että   HS:n  tämän päiväisellä  artikkelillaan Seppäsen oli tarkoitus  jälleen korostaa  asiantuntemustaan ja  asemaansa kriitikkona.

     Jos ei ole kritiikkiä, ei ole mielenkiintoa. Poliitikkoihin siis kohdistuu huomiota ja se he saavat medialta palstatilaa ja kansalta sapiskaa. Sen takia he ovat kehittäneet itselle retorisen kaavun, joka suojassa he puhuttelevat veronmaksajia, rakkaita alamaisiaan.      Katainen ei syyllistänyt finanssikriisistä kansaa vaan ulkopuolista maailmaa Sipilän laskiessa tuomion kätensä asiasta kansan päälle. Talouspuheet ovat metaforatasolla muutenkin uskonnollissävytteisiä. Sipilän ja Orpon lausunnot leikkauksista ja vyönkiristämisestä muistuttavat pelastuskeromusta, jonka osana Soinin veneveron tulemisen kaltaiset julistukset muistuttavat katselmuksen kohtaloa. Tämä lupauksen Soini myöhemmin vesitti mystisillä sanasekoitus loitsuillaan. Soinnin takinkääntötemppua ei hän saanut peitettyä, vaikka perustelujen julkistamisessa oli lähes papillien poljento. Sanni Grahn-Laasosen meni vielä pidemmälle hänen kirjoittaessa Paavalin tavoin paimenkirje...

      Kyse ei ole yhteistyön kyvyttömyydestä, joka jo sinänsä johtaisi mahdottomuuksiin, vaan yhteistyön laadusta. Konsultin tulee sietää sekä kaikki asiallinen että aitoon tietämättömyyteen perustuva kritiikki; niin vaikeaa kuin asiallisuuden ja aitouden tunnistaminen onkin.      Asiaton ja tarkoitushakuinen arvostelu aiheuttaa useimmat konfliktit. Konsultin ei tarvitse näihin reagoida. Konsultilla pitää olla kyky sietää kritiikkiä ja suhtautua siihen analysoivasti ja kriittisesti.      Vakavimmat konfliktit syntyvät tilanteissa, joissa konsultti on eri mieltä ydintoimintojen keittämisestä joissa johto ja henkilöstö ovat voimakkaasti sitoutuneet nykyisiin toimintamalleihin. Konsultti voi asiallisesti ja faktoihin perustuen olla oikeassa, mutta johto käyttää arvovaltaansa ja valtuuksiaan lopullista päätöstä tehdessään (Pekka Huttunen, Onnistuneen konsulttihankkeen toteuttaminen, Talentum, 2003).   ...