Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.  Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.  Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta Psykoterapeutti Anneli Liitovaaraa  suositteli pitämään kiitollisuuskirjaa tai lähettämään kiitollisu...

Historia on opettanut, että kaikkein helpoin tapa Venäjän ja Kiinan lähentymiselle on julkistuksenomainen ilmaisu, mikä jälkeen kaukana valtioiden takamailla ammuskellaan raja yli silloin tällöin. Todellinen sotilaallinen liittoutuminen edellyttää yhteisisiä komentokeskuksia ja niiden täysin yhteensopivia sodanjohdon viestintäjärjestelmiä ja tiedustelukanavia. Asejärjestelmän tulisi olla riittävän yhteensopiva. Kaikkien raadollisimman liittouman uhkatekijän muodosta valtavat etäisyydet. Kalustosiirroille voi kertyä matkaa lähes puolet maapallon ympärysmitasta. Miehistösiirroista on edes turhaa mainita. On otettava huomioon, kuinka erilainen venäläisten ja kiinalaisten aatejärjestelmä. Toinen on kiinnostunut työteosta, toinen ei. Tämän maan kuvauksen voisi aloitta Sillanpää runolla ”Raja railona aukeaa, edessä …” . Tämä maa saa median mukaan vastustuksekseen Venäjän ja Kiinan liittouman. Lohdutukseksi tälle maalle voi todeta, että mainittu liittouma on vain päivän utopia lähietäisyyde...

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta. Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta. Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuusjarru päälle. Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta.      Jotkin psykologit suosittelevat pitämään kiitollisuuskirja tai lähettämään kiitolli...

     Olemme ainakin itse tottuneet pitämään suomalaisia protestanttilaisina uurastaja tyyppeinä. Kerran viikossa käymme saunassa ja kumoamme siinä touhussa muutaman pullon olutta.      Jatkamme maanantaina hymyttöminä työtämme. Tämän ilottomuuden vahvisti taannoinen HS:n liekkimielisen pohjoismainen selvitys. Olemme Pohjoismaiden tylsin kansa. Toinen tuore selvitys puolestaan hehkuttaa, että maassamme asuu Euroopan onnellisimmat ihmiset (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_vaittaa_suomi_ykkonen_euroopassa__kaikki_lahes_yhta_onnellisia/8123924).      Luulemme olevamme ahkeria, mutta olemme ainakin tylsiä ja onnellisia. Voi, voi, kun liippaa läheltä vaarallisen ihmisen genreä: tyhmä ja ahkera.      Mutta, mutta. Tulee uusia iskuja. Emme olekaan raataja-kansa.      Teemu Turusen tutkimuksen mukaan työhön sitoutumisessa sijoitumme eurooppalaisen keksiarvon alapuolelle. Emme toimikkaan niin työ...

    Emme ole Euroopan ahkerin kansa  Olemme ainakin itse tottuneet pitämään suomalaisia protestanttilaisina uurastaja tyyppeinä. Kerran viikossa käymme saunassa ja kumoamme siinä touhussa muutaman pullon olutta.      Jatkamme maanantaina hymyttöminä työtämme. Tämän ilottomuuden vahvisti HS:ssä olevaan liekkimielisen pohjoismainen selvitys. Olemme Pohjoismaiden tylsin kansa. Toinen tuore selvitys puolestaan hehkuttaa, että maassamme asuu Euroopan  onnellisimmat ihmiset.  

      Jokainen ihminen on riippuvainen useista työyhteisöistä ja organisaatioista ja niiden palveluista ja tuloksista. Johtaminen ei sijoitukaan pelkästään organisaation huipulle, vaan sitä tehdään ja tarvitaan kaikilla tasoilla.      Asiantuntijoita voidaan pitää johtajina ilman alaisia. Usein he ovat omaksuneet johtajan roolin itseään kohtaan, koska tiedostavat, että heidän erityisosaamisellaan on suuri vaikutus moneen organisaatioon ja päätökseen.      Viime kädessä kaikki johtavat itseään.  Näistä syistä johtaminen on täkein tehtävä yhteiskunnassa. Tämä korostui tänään Ylen aamu-tv:n Raimo Sailaksen taannoisessa haastattelussa, jossa hän kuvasi Suomen talouden ja talouselämän tulevia kehitysnäkymiä hyvin synkiksi.      Rivien välistä heijastui epäluottamusta yleiseen johtamistasoon.

     Eläkää yhdessä kuin veljet ja tehkää kauppaa kuin vieraat, toteaa vanha arabialaien sananlasku. Tähän sopisi vielä toinenkin sanalasku ennen pääasiaa: "Älä varasta  -  sillä keinolla et menesty liike-elämäsä. Petkuta (Beadelaire)".      Nämä sanalaskut tulevat mieleen seuratessa TTIP-neuvottelujen (USA:n ja EU:n kauppaneuvottelut) etenemistä ja niiden synnyttämää keskustelua. Muutama päivä sitten ylen ajankohtaisessa ohjelmassa aiheesta debatoivat ulkomaankauppaministeri  Lenita Toivakka ja professori Martti Koskenniemi. Edellinen puolusti ja jälkimmäinen vastusti.      Puolustajat ovat vahvaoilla. Tavallisen kansalaisenkin järkeen uppoa, että tullimuodollisuuksien vähentämien, tullauksen sujuvoittamien, tuote- ja menetelmästandardit ja vientilupien karsinta tehostavat ja tuovat säästöjä kummankin osapuolen viejille ja tuojille. Kauppa vilkastuu ja tehostuu.    ...

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.      Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.      Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään.      Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta  ...

 Ampujahiihtäjä pyrkii penkalla eliminoimaan kaikki ajatuksensa nollaan ja keskittymään vain seuraavaan laukaukseen. Vasta maalissa näytetään, miltä tuntuu.    

     Yleinen käsitys on, että koulutus kannattaa aina. On siitä poikkeuksiakin. Ammatillinen koulutus ei kuulu näihin poikkeuksiin, sillä se kannattaa aina. Ehkä suurin ohilaukaus on antaa yleistä johtamiskoulutusta ilman selvää muutosvaatimusta, nimenomaan ilman vaatimusta muuttua. Tällaista yleistä hyvää tarkoittavaa koulutusta on annettu ja annetaan vieläkin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.      Kuuluisa sote näyttää nilkuttavan tavalla tai toisella maaliin. Sen peruslinjaukset on tehty. Ei ole syytä epäillä, etteikö se pitkällä aikavälillä onnistuisi.      Kun kyseessä on pitkäkestoien hanke, jota joudutaan hiomomaan vuosikausia ennen toimivien käytäntöjen löytymistä, tähän  on elintärkeää apua siitä, että soten eri tasoilla toimivilla johtajilla on mahdollisimman yhtenäinen käsitys, miten osat ja kokonaisuus saadaan toimimaan parhaiten. Toisaalta sote kokonaisuudessaan muodostaa is...

     Harvoin taloustieteellä on osoittaa yhtä selvää näyttöä teorian pitävyydestä kuin työn tarjonnan lisäämisellä talouskasvun kohoamiseen. Tämä on tiedetty sodan käynnissä jo pitkään, tosin myös sen haitat: kun joukkojen määrää lisätään, voittoja saavutetaan, mutta myös tappiot kasvavat.      Joka tapauksessa näyttää siltä, että Juhana Vartiaisen tuputtama työehtojen joustavoittamista on tavalla tai toisella kokeiltava myös Suomessa. Tämä ei johdu siitä, vaikka siltä näyttää, että kun kaikki keinot on käytetty, tämä jää jäljelle, vaan reaalilähtöistä työmarkkinapoliittisista syitä. Kuhan ensin on annettu STTK:n Antti Palolan antaa päässä liiat ensi-innostuksen höyty päästään, eiköhän tässä asiassa päästä eteen päin.      Työntekijäpuolen blokkiinnuttua yhtä iso järjestöä kohti se johtanee myös nykyistä runsaammin työpaikkaisiin sopimuksiin. Se myös avaisi portteja uuden tyyppisten t...

     Päivän Helsingin Sanomien pääkirjotussivulla Kirsti Lonka ja Esko Hannula osuivat naulan kantaan korostaessaan työelämän taitojen oppimista peruskoulussa. Siinä iässä nuorilla on hyvät valmiudet ja mahdollisuudet opiskella ja oppia näitä välttämättömiä kykyalueita.      Nuoren mieli on avain ottamaan vastaan uusia haasteita ja koulussa heillä on myös hyvä infra harjoitella työelämän taitoja.      Monen oppiaineen sisään voidaan enenevässä määrin rakentaa tositilannetta kuvaavat lavasteet ja käsikirjoitus, esimerkiksi työpaikkahaastattelusta. Jokaiselle löytyy rooli harjoituksessa näyttelemiseen, kun tarpeellinen kierrätys tehdään.      Toisena esimerkkinä voisi olla konsulttiyrityksen uudesta tuotteesta päättäminen johtoryhmässä. Siinä löytyy luontevat roolit myös  jokaiselle.      Kolmantena saattaisi olla yt-neuvottelujen läpivienti, neljä...

     Kuvaavaa on, että kela korvasi viime vuonna puolella miljardilla eurolla haja-asutusalueen taksimaksuaja. Tämä oli hyvä panostus palveluihin, mutta riippuen laskutavasta, se oli pois kilpailukykyresursseista. 

     Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esittämä 3-5 miljardin euron teollisuusrahasto, sijoitusrahasto noussee kevään vaalikeskusteluun. Rahastolla tuettaisiin markkinaehtoisesti lähinnä startup-yrityksiä. Sipilän esittäessä rahastonsa, kuinka loogisesti ja bisnesmäisesti tahansa, siinä kulkee mukana poliittinen juoni.      Stubb ja Vapaavuori näkevät Sipilän rahastossa valtion astuvan Finnveran ja Teollisuussijoituksen varpaille. Näin onkin. Asiaintuntijat katsovat myös, että Sipilän rahastomallissa valtio lähtee mukaan, ainakin jossain määrin, keinotteluluonteiseen sijoitustoimintaan ja liian riskialttiisiin hankkeisiin. Epäonnistumiset pistettäisiin veronmaksajien piikkiin.     Suuri kysymys on myös, miten rahastoa hallinnoidaan. Siellä pitää työskennellä huippuanalyytikkoja samaan tapaan, kuin missä tahansa tämän tyyppisessä rahoitus yksikössä. Siellä jos missä, ...

     Ulkomaalainen saattaa sanoa, että vanerikin on ilmeikkäämpää kuin suomalainen keskustelu. Varmaan meillä oli parantamisen varaa äänen sävyjen korottamisessa ja oman hännän nostamisessa tulematta vielä mitenkään röyhkeiksi. Markkinointi-ihmisiä on erityisesti moitittu osaamisemme  ja tuotteidemme vähättelystä. Olemme tasasinen maa kautta linja.      Mutta tasaisuudesta seuraa hyviä asioita.      Tässä voi tällä kertaa huoletta jättää sivuun meidän moneen kertaan mainostetut koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme, oikeus- ja sopimusvaltiomme ja rehellisyytemme.      Tätä on vaikeaa sanoa, mutta sanottava on. Meillä on tehty vuosikymmenet 110-150 henkirikosta vuodessa. Tämä lukuhaarukka näyttää olevan yhteiskunnallisen vakautemme vakiokerroin. Haarukka on todella kapea per capita.      Sama suhde pätee vankimäärässä.  Ikäviäh...

     Jääkylmät väreet puraisivat niskaani äänen sanoessa puhelimessa nimensä. Minun oli pakko uskoa siihen kuuluisaan silmän räpäyksen, jossa monta  elämää soljahtaa silmien ohi  kuin kirkkaat salamat. Nyt se oli tapahtunut minulle.      Olin muutama vuosi aiemmin joutunut jättämään valitsematta erään nuoren ja ronskisti pyrkyrilippa heiluttelevan oikeustieteiden kandidaattin suunnitteluyksiön virkaan, lupasi palata asiaan. Nainen oli kuulemma päässyt nyt tähän eduskunnan yksikköön.  Ääni oli yhtä vaativa kuin silloin.       Mitä pidemmälle naisen eteni asiansa lyhyessä esittelyssä, sitä helpottuneemmaksi tulin. Nainen oli eri henkilö, keneksi häntä luulin, eikä toimistossa ollut ollutkaan sen nimistä henkilöä, mitä epäilin. Järkenekin ryhtyi vähitellen pelaamaan tajutessani, että eihän minulla ollut mitään pelättävää, vaikka...

      Tunnin päästä huoneeseeni tuli sovitun mukaisesti käräjäoikeuden neljä käräjätuomaria kertomaan, miten he ymmärsivät tilanteen. Keskusteluissa ei tullut mitään uutta, mutta käsitin heidän käyneen ministerin Sauli Niinistön  luona kertomassa tilanteesta.      Tuomarit jättivät ennen lähtöään vakavan vetoomuksen tulla kouluttamaan henkilökuntaa siitä, miten sen kaltaisessa työyhteisössä asioita tulisi hoitaa. Aloin vertailla mielessäni yhdistysrekisterin ja käräjäoikeuden tilaa keskenään. Yhdistysrekisterissä henkilösuhteet olivat kunnossa ja työnjakoa parantamalla asiat saataisiin luistamaan. Käräjäoikeudessa johtamistapa ja muutaman henkilön huonot välit myrkyttivät työilmapiirin ja heikensivät motivaatiota. Ilman osastosihteerin rautakouraa työnteko ei siellä luistaisi lainkaan

  

     Syksy meni nopeasti ihmetellessäni ja kulkiessani muiden mukana luentosalista toiseen ja opetellessani kulkemaan Helsingissä. Kielitaitoni oli lähes olematon, ja siksi ajattelin suorittaa vain sellaisia kursseja, joihin ei tarvinnut lukea vieraskielisiä kirjoja. Onnistuin ilmoittautumaan lokakuun puolivälissä fysiikan approbaturkurssille ja differentiaali- ja integraalilaskennan ykkösen kurssille. Jouluun mennessä suoritin trigonometrian tentin. Muutamassa kuukaudessa huomasin, etteivät luennot sopineet taidoilleni, koska ne vaativat jatkuvaa muistiinkirjoittamista.      Luentojen laiminlyönti kostautui ensimmäisen kerran fysiikan sähkötöissä. Luennoillahan aina kerrottiin, miten harjoitustöitä tehdään, mutta itse olin jäänyt näitä tietoja vaille. Oletin selviytyväni töistä matkimalla, mutta menetelmä osoittautui pelottavan varmaksi ja oppimattomuuden takaavaksi keinoksi.      Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012...

     Marko Eerolan kirja ”Kirottu kaivos” (Talentum) ottaa reippaasti kantaa Talvivaara-tarinaan. Kaivoksen kohtalo riipaisee syvästi kymmeniä tuhansia piensijoittajia.      On hyvä, että Eerolan tapainen sinnikäs ja taitava kirjoittaja on jaksanut perehtyä kokonaisvaltaisesti tähän syvään pohjoisen traumaan ja esittää siitä näkemyksensä. Hän otti itsekin riskin sijoittamalla työpanoksensa kirjoittamiseen. Toivotaan onnistumista! Kaivos meni tunnetusti konkurssiin ennen kirjan julkaisemista.      Eerola ei ehtinyt ottaa kantaa siihen, miksi valtiolla on oma suunnitelma ja konkurssipesällä ja Perällä omansa viedä Talvivaaraa eteenpäin. Tätä sopii kyllä ihmetellä nyt.     Eerola pitää Laakajärven ja Jormasjärven sulfaattipitoisuuksien määriä liioitteluna.  Oulun juomavedessä on saman luokan sulfaattipitoisuus. Vesistöjen saastumisesta pohjoisen ja Savon suuntaan ei ole näyttöjä. Miksi sa...