Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella finanssisektori merkityt tekstit.


1863. Miksi Brexit ei toteudu

     Tiedoillaan maailman markkinoista ja valuuttakursseista suuret finanssikeskukset vaikuttivat maailmantalouden kehitykseen, manipuloivat sitä ja valuuttakursseja. Rahaa syntyi kuin tyhjästä.      Vähitellen pankkien ja valtioiden suhteet kääntyivät päälaelleen. Ennen pankit pelkäsivät valtioita, koska valtio voi kylmästi joissain tilanteissa jättää maksamatta velkansa. Suhteiden kääntymistä päälaelleen vauhditti ennen kaikkea Reagania höllennys pankkien valvontaan ja luoton antamiseen. Myöhemmin 1980-nosusuhdanteessa pankit antoivat yhä enemmän lainaa yksityisille, yrityksille ja erityisesti valtioille.      Näin valtiot tulivat riippuvaisiksi pankeista ja alkoivat pelätä pankkeja päinvastoin, mikä oli ollut tilanne kultadollarin ja Reaganin aikana. Nyt 85 prosenttia maaliman velasta on pankkien antamaa ja vain viisi prosenttia keskuspankkien.      Kun pankkien päätehtäväksi tuli an...

1625. Yhteiskuntasopimus kaipaa punkkareita konsulteikseen

     Suomen henkinen tila alamaissa yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi.      Lukiessa oikeusoppineiden mielipiteitä, vaikka päivän HS:stä (Koskenniemi, Tuori), EU:n johtavien politiikkojen ja virkamiesten harjoittamasta kuripolitiikasta Kreikkaa kohtaan ja sen lasillisuudesta, väistämättä tulee mieleen Sipilän hallituksen uhkaus hyvinvointipalvelujen noin 1,5 miljardin euron leikkauksesta, ellei yhteiskuntasopimukseen päästä. Hallitus uhka siis kansan vähäosaisia, jollei se suostu laskemaan elintasoaan ja palkkaetujaan. Onko tämä oikeusvaltion arvojen ja   perustuslain mukaista?      Tässä kohden voisi Sipiltä uudelleen kysyä, miksi Suomen pitää leikata, vaikka maa on euroalueen yksi vähiten velkaantuneimmista maista bruttokansantuotteeseen verrattuna.      Samaan aikaan yritysjohtajien palkat ovat viisin kertaistuneet verrattuna duunariin. Työn määrä ja laatu eivät kelpaa perusteluiksi.   ...

1493. Köyhät optiojonossa

     Etenkin näin ennen vaaleja vähäosaista puhuminen ja vähäosaisena oleminen näyttävät menevän sekaisin. Noin 40 prosenttia suomalaisista ansaitsee vähemmän kuin 20000 euroa vuodessa ja 90 prosenttia vähemmän kuin 50000 euroa vuodessa. Kansaedustajat ja ministerit ja johtavat virkamiehet kuuluvat 10 prosentin hyvätuloisten joukkoon, ylimpään desiiliin.   He kyllä puhuvat vähäosaista kauniisti, mutta ajatukset ja teot ovat muualla.      Median voima mielikuvien luojana on valtava. Suomen kaikki tv-yhtiöt ovat oikeistovetoisa. Sieltä ei ole tullut eikä näytä tulevan kunnon yhteiskunnallista analyysia Suomen tilasta. Sen sijaan jatkuvasti esitetään katsauksia taloustilanteen kurjuudesta, työpaikkojen ja yrittäjyyden tähdellisyydestä, välittämisestä, vastuullisuudesta, jne. jne.      Käytännössä tämä on johtanut siihen, että valtaosa Suomen kansasta ei saa ääntään mitenkään kuuluville eikä sen viestejä oteta vakavasti. Omaishoita...

605.Karu loppuelämä

Tunnettua ja monissa yhteyksissä todettua on, että väestömme vanhenee ennätysvauhtia. Vain Japani panee paremmaksi. Helsingin Sanomien taloussuvuilla 21.2. oli esimerkkitapaus, miten vanhus joutuu rahoittamaan hoitonsa myymällä asuntonsa. Rahojensa loputtua hän joutuu kääntymään kunnan puoleen. Aiheen käsittely jatkui lehden mielipideosiossa tänään. Tiettävästi ensimmäisen kerran tämän kaltaisen ajatuksen julkisuudessa esitti nyt eläkkeellä oleva HYPO:n toimitusjohtaja Matti Inha, tosin eleganttina käänteisenä lainana. Finanssisektori onkin kiinnostunut optiota muistuttavasta vanhuksen omaisuuden käyttämisestä vanhushoidon rahoittamiseen. Muutoinkin useissa tapauksessa vanhuksen hoitorahat päätyvät monikansallisten hoitoketjujen tulostilille, ehkä veroparatiiseihin. Eli laajalla rintamalla vanhushoidon rahavirrat ovat ohjautumassa finanssisektorille ja monikasallisille yrityksille On ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että joissain elämän tilanteissa kotitalous tai yksittäinen ihm...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *